Taistelu pääkaupunkiseudun herruudesta






Viime kaudella FC Honka otti pääkaupunkiseudun herruuden haltuun voittamalla molemmat paikalliskahinat. Pelaajien kehittämisessä, sekä myymisessä ulkomaille naapuri Espoosta on mennyt selvästi ohi satavuotiaaan HJK:n. Myös seuraorganisaatiossa Honka on tavoittanut Klubia ja pakottanut sen herämään nykypäivään. Ei ole sattumaa, että Honkaan liitetään sanat: innovatiivisuus, nuoruus ja energisyys, kun taasen HJK:ta pidetään vanhanaikaisena.

FC Honka on ollut tänä keväänä kuin "lehmä ilman kelloaan", kun se on joutunut pelaamaan evakossa Tapiolan kenttäremontin takia. Honka pelaakin vain kolme kotipeliä ja peräti seitsemän vieraspeliä, ennen paluuta kotiin heti Juhannuksen jälkeen. Honka ei ole päässyt olemaan "isäntänä talossa" vielä kertaakaan tällä kaudella ja se on selvästi vaikuttanut sen peliin. Oli emämunaus Hongan seurajohdolta viedä "kotipelit" kolkolle Finnairstadionille, johon espoolaiset eivät jaksa tulla työpäivän jälkeen. Eikö lähempää olisi löytynyt ratkaisua? Esimerkiksi Kauniaisten keskuskenttä kelpasi aikanaan harjoituskentäksi, jopa maajoukkueelle. Joukkue voi laihoista tuloksista syyttää myös itseään ja tuntuukin, ettei joukkue ole pystynyt käsittelemään ensimmäistä kertaa sille luotuja mestaruuspaineita. Valmentaja Mika Lehkosuolla on käytössään laaja että tasokas pelaajarinki, mutta miksi tulosta ei synny? Miten joukkue voi kadottaa loistavan vireen, joka sillä oli harjoituskaudella heti, kun sarja alkaa? Hongalta myös vaikuttaa lähteneen kokonaan pois tutun tehokas laitapelaaminen, kun Roni Porokara ja Ville Jalasto siirtyivät Allsvenskaniin. Nyt joukkue yrittää luoda tilanteita keskeltä, mutta tähän pelitapaan siltä ei löydy pelintekijää. Viime pelissä MYPA:a vastaan Honka siirteli nätisti palloa alhaalla, mutta keskikentällä mielikuvitus loppui. Valmennus ja seurajohto voi myös katsoa peiliin, kun ns. täsmähankinnat (Janne Henriksson, Ville Koskimaa ja Markus Paatelainen) näyttävät epäonnistuneen täysin. Näistä eniten ihmettelen Markus Paatelaista, joka on ollut sairastuvalla tulostaan lähtien. Eikö Suomessa vielä tehdä kunnon lääkärintarkastuksia ennen sopimuksen tekoa kuten muualla maailmassa?

Kotijoukkue HJK sitä vastoin on aloittanut paremmin kuluvan kauden, mutta maanantain TV-peli MYPA:a vastaan osoitti, että "taivaalla on myös tummia pilviä". HJK:n esitys kyseisessä ottelussa oli aneeminen ja täysin mielikuvitukseton. Paljon kehuttu ja pelätty hyökkäyskalusto tuntui jääneen paikalliselle huoltoasemalle. Tuntuu myös, että HJK-luotsi Antti Muurinen on jähmettynyt samaan kokoonpanoon, vaikka kovia pelimiehiä on vaihtopenkki täynnä. Hän ei myöskään pysty tekemään taktisia muutoksia pelin keskellä ja tämä sama kuuluisa Muurisen "jäätyminen" tapahtui myös monessa maajoukkuepelissä.

Nyt kuuma paikallistaisto oli valmiina alkamaan! ***************************************************
Ottelu lähti aika verkkaisesti käyntiin, mutta jo ensimmäisellä minuutilla oli Hongan Aleksandr Kokko avopaikassa, mutta veto meni ohi. 15 minuutin kohdalla Hongan John Weckström laukoi 25 metristä upean kovan vapaapotkun, mutta HJK-maalilla Ville Wallén torjui loistavasti. Kaksi minuuttia edellisestä nousi HJK:n Sebastian Sorsa hyvin oikealta laidalta, mutta syöttö ontui. 22 minuutin kohdalla HJK:n Jarno Parikka syötti oivallisesti Sorsan läpiajoon, mutta hän syötti vielä laukauksen sijasta. Puolen tunnin kohdalla oli Hongan John Weckström avopaikassa ja hän laukoi tulisesti, mutta Wallén jatkoi loistavia torjuntojaan. Molemmille joukkueille avautui runsaasti paikkoja ja yli neljätuhatta katsojaa varmasti nautti näkemästään.

Toista puoliaikaa oli pelattu vasta kaksi minuuttia, kun Hongan Hermanni Vuorinen nousi vaarallisesti HJK:n rangaistusalueelle, mutta hänelle ei avautunut syöttömahdollisuutta. 49 minuutin kohdalla HJK sai kulmasta pallon melkein maalin sisään. Seuraavaksi Honka loi painetta, mutta HJK teki maalin. HJK:n Dawda Bah puski pallon maaliin Sorsan antamasta kulmapotkusta ja yleisö repesi! Kolme minuuttia edellisestä ja Bah leikitteli Hongan puolustuksella. HJK jatkoi pelin hallintaa ja pyöritti nätisti peliä. 64 minuutin kohdalla Hongan valmentaja Mika Lehkosuo otti Hannu Haaralan pois ja Jussi Vasara kirmasi sisään. 78 minuutilla oli juuri vaihdosta sisään tullut Jami Puustinen hyvässä puskupaikassa. Honka ei tuntunut saavan laitoja millään hyödynnettyä. Pelikellon näyttäessä jo täyttä aikaa tapahtui jotain odottamatonta. Honka sai kulmapotkun, josta Tuomo Turunen puski pelivälineen sisään. Ironista olikin, että ottelun molemmat maalit tulivat juuri erikoistilanteista, mistä joukkueita on rankaistu lähes kaikissa peleissä.

Ottelun hahmo oli HJK-maalivahti Ville Wallén ja myös Sebastian Sorsa ansaitsee kehut. Hongan ryhmästä ainoana erityisesti nousi esiin Hermanni Vuorinen, joka taisteli aina tilanteet loppuun asti.

Tämä oli ehdottomasti tämän kauden paras näkemäni peli, jossa oli sitä tunnetta, vauhtia ja draamaa!
***************************************************
Muistatteko viime vuonna, kun Palloliiton uusi pääsihteeri Kimmo J. Lipponen (1.1.2008 alkaen) lanseerasi 2020-vision (2020 Suomi on 10 parhaan Euroopan maan joukossa). Hän ei tuolloin esittänyt, miten tuohon haastavaan tavoitteeseen päästään, mutta nyt hyvät naiset ja herrat Urheilukadulta kuuluu vihdoin upeita uutisia! Ensiksi maanantaina kuului seuraavaa: Suomen Palloliitto ja Fortum julkistivat tänään valtakunnallisen Fortum Tutor-ohjelman, jonka tavoitteena on kehittää juniorijalkapalloilijoiden valmennusta. Ohjelman avulla tavoitetaan kymmenientuhansien lasten valmentajat ympäri Suomen. Tutor-toiminnan avulla haluamme taata nuorimmille jalkapalloharrastajille laadukasta valmennusta sekä innostavan ja kannustavan harrastusyhteisön, kertoo Palloliiton nuorisopäällikkö Marko Viitanen. Mikä parasta! Tutoreina on kovan luokan konkareita eri puolelta Suomea kuten Heikki Suhonen ja Atik Ismail. Olen todella iloinen, että vihdoin esimerkiksi Atik Ismailin valtava innostus, sekä tieto ja taitotaso saadaan hyödynnettyä kunnolla Suomi-futiksessa!
Todellinen "paukku" tuli kuitenkin tiistaina, kun Palloliitto ilmoitti ensimmäistä kertaa historiassaan palkanneensa huippujalkapallojohtajan. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat: maajoukkuetoiminnon ja kansallisen kilpailutoiminnon operatiivinen johtaminen, sekä huippujalkapallon koulutustoiminnan ja varainhankinnan kehittäminen. Työhön palkattiin todellinen jalkapalloihminen, TPS:n toimitusjohtaja ja entinen maajoukkuepelaaja Petri Jakonen. Hän on varmasti oikea mies tähän hommaan ja hän on näyttänyt TPS:ssä, että hän laittaa itsensä 24/7 jalkapallon hyväksi.

Myös Veikkausliigassa on herätty ja viime viikolla kuuden liigaseuran urheilutoimenjohtajat kokoontuivat aivoriiheen pohtimaan liigan ja lajin tulevaisuutta. Yksi tärkeistä teemoista aivoriihessä oli joukkuemäärä, mitä minä olen pitänyt koko ajan agendalla. Palaveriin osallistuneet ovat kallistumassa 10 joukkueen kolminkertaisen sarjan kannalle, mikä on mahtavaa! Veikkausliigan toimitusjohtaja Jan Walden esittelee liigan uuden strategian hallitukselle kesäkuussa.

Palloliitto ja Veikkausliiga ovat näin yhdessä heränneet ja haluavat nyt tosissaan muutosta. Oli jo aikakin, koska yleensä ongelmat löytyvät omasta peilikuvasta ja halu kasvaa, sekä kehittyä lähtee omasta tahdosta. Nyt meidän koko jalkapalloperheen pitää koota rivimme ja toimia yhteistyössä, koska vain siten Suomi-futis nostetaan ansaitsemalleen tasolle!

HJK-maalivahti Ville Wallén

FC Hongan kapteeni Rami Hakanpää

HJK-laituri Sebastian Sorsa

FC Honka-luotsi Mika Lehkosuo

HJK-luotsi Antti Muurinen

FC Lahti-Rops

Nyt piti lähteä Lahteen, kun pääkaupunkiseudulla on taukoa liigapeleistä. Päijät-Hämeen maakunnassa sijaitseva 100 252 asukkaan Lahti on tunnettu urheilu-ja kulttuurikaupunki. 2000-luvulla valmistui upea kulttuuritila ja konserttisali Sibeliustalo, jonka käyttäjänä on mm. Lahden kuuuluisa sinfoniaorkesteri. Lahdessa on järjestetty varsinkin talviurheilussa suuria kansainvälisiä kisoja ja vuosittaisia Salpausselän kisoja. Omat lämpimät muistoni Lahdesta liittyvät lapsuuteen, kun kävimme siellä Mummun luona. Tuolloin kävimme muutaman kerran myös isän kanssa katsomassa Kuusysin (seuran 80-luvun suuruuden päivät) otteluita.

Lahdesta onkin tullut vuosien saatossa paljon huippu-urheilijoita, kuten esimerkiksi mäkihypyssä, hiihdossa, jääkiekossa ja jalkapallossa. Suurin näistä kaikista on myös kansainvälisesti Jari Litmanen, joka on aina ollut ja varsinkin nyt oleellinen osa lajia Lahdessa. Litmanen kertoi viime kauden päätteeksi olleensa vuodesta 1996 asti, jollain tavalla koko ajan FC Lahden toiminnassa mukana. Jari kertoi taannoin Veikkaajassa, että hän on saanut omina juniorivuosinaan paljon oppia muilta lahtelaisilta jalkapalloilijoilta kuten: Esa Pekoselta, Petri Tiaiselta ja Markus Törnvallilta. "Jalkapallo on ollut aina tärkeässä asemassa Lahdessa. Reipas oli 1960-ja 70-luvuilla Suomen huippua, samoin Kuusysi 1980-luvulla ja mikä tärkeintä on juniorityö ollut aina hyvää" Litmanen jatkaa. Litmasen lisäksi nykyisessä maajoukkueessa pelaavat myös lahtelaiset Petri Pasanen ja Joonas Kolkka. Varmasti myös Suomen ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva Lahden suurhalli on ollut merkittävässä osassa kyseisen kolmikon kehityksessä. Sanonta kuuluukin "Ei oo Lahden voittanutta!".

Vierailija Rovaniemen palloseura pääsi aloittamaan kautensa vasta nyt, kun ottelut Jaroa (Pietarsaaressa), sekä JJK:ta (Jyväskylässä) vastaan jouduttiin perumaan kenttien pelikiellon takia. Lukuisat ottelusiirrot ovatkin olleet täysi fiasko Veikkausliigan imagolle. Ongelma on, että useilla paikkakunnilla ei ole lämmitystä kenttien alla ja siellä missä on, niin säästösyistä niitä ei käytetä. Kysynkin, miten kaupungeilla on kyllä varaa hiihtoputkiin, sekä jäähalleihin, muttei ympäristöystävällisiin kunnon jalkapallokenttiin?

Helppoa ei ole Rovaniemelläkään, kun joukkueenjohtaja Jorma Turpeenniemi kertoi, että Rovaniemellä on nähty viimeksi luonnonnurmea pääsiäisenä rairuohona tipujen alla. Rovaniemellä on aina kaikki tehty oman pään mukaan ja "Helsingin herroille" on näytetty lähinnä keskisormea. Olosuhteet ovatkin Rovaniemellä edelleen suoraan 80-luvulta, mutta mikä huolestuttavinta myös joukkueen toimintavat. Joukkue nimittäin kokoontui ensimmäisen kerran yhteen ennen kauden alkua vasta helmikuussa! Viime kaudella joukkue säilyi liigassa pitkälti ex-maajoukkuepelaaja Mika Nurmelan ansiosta, mutta nyt mies on AC Oulussa. Kenellekkään ei varmasti ole yllätys, että Rops:in joukkue on rakennettu afrikkalaispelaajista. Eikö Rovaniemen alueelta todellakaan löydy pelaajia? Joukkueesta lähtikin paljon osaamista viime kauden jälkeen, kun: Juha Majava (AC Oulu), Antti Uimaniemi (MyPa), Antti Peura (FC YPA) ja Mika Nurmela (AC Oulu) jättivät seuran. Tulijoista suurin osa on täysin tuntemattomia (lue "mututuntumalla" ulkomailta): Marko Koivuranta (FC YPA), Joonas Ikäläinen (VPS), Jarno Tenkula (AC Oulu), Jeferson Pires (BRA), Echiabhi Okodugha (KuPS), Jung-Hyuk Kwon (FC Soul, ROC), White Simwanza (Young Arrows, ZAM), Godfrey Chibanga (ZAM) ja Christopher Musonda (Forest Rangers, ZAM). Joukkuetta valmentaa venäläinen Valeri Bodarenko, joka on Veikkaajan mukaan "tikittävä aikapommi" huutaessaan välillä pelaajilla kuin hinaaja. Uskon kuitenkin kaikesta huolimatta, että Rops jatkaa omia polkujaan ja säilyy nykyisen kokoisessa (lue liian iso) liigassa.
************************************************
Ottelun alussa järjestettiin hiljainen hetki, jolla kunnioitettiin lahtelaisen suuren jalkapallomiehen Keijo Lähdesmäen poismenoa. Myöhemmin myös Drilon Shala omisti maalinsa hänelle.

Ottelu lähti Lahden hallinnassa liikkeelle. 3 minuuttia oli vasta pelattu, kun odotettua aiemmin loukkaantumisesta toipunut Rafael syötti maalin edustalle ja Mohamed Fofana maalasi. Vain kolme minuuttia edellisestä pelasi Heikki Haara epävarmasti Lahden puolustuksessa, jolloin Ropsin Christopher Musonda pääsi läpi ja teki maalin. 8 minuuttia oli pelattu, kun Musonda nousi taas hyvin ja syötti maalin eteen Chibangalle, joka kuitenkin kaatui juuri ratkaisevalla hetkellä. Rops oli lähtenyt hyökkäävällä taktiikalla peliin ja karvasi ylhäältä. FC Lahden Jukka Vanninen alkoi ottamaan enemmän roolia keskikentällä. 19 minuutin kohdalla Rafael/Litmanen akseli rakensi hyvän hyökkäyksen, mutta Drilon Shala ei aivan päässyt karkuun. Heikki Haara jatkoi epävarmana Lahden puolustuksessa. FC Lahti ei saanut hyökkäyksiään täydellä teholla käyntiin ja syötöissä oli ongelmia. Rops loi painetta ja Lahti joutui puolustuskannalle. 35 minuutttia ja Litmanen antoi loistavan vaparin Ropsin maalille, mutta ei löytynyt pääpelivoimaa. Lahti jatkoi paineen luomista Litmanen kapelimestarina ja Litmanen hoiti myös lähes kaikki Lahden erikoistilanteet. 43 minuuttia ja Litmanen vapautti loistavalla pystysyötöllä Rafaelin, mutta mies ei onnistu maalinteossa. Heti seuraavassa hyökkäyksessä Litmanen vapautti jälleen Rafaelin ja hän syötti Eero Korteelle, joka maalasi.

Toiselle puoliajalle juoksi entistä energisempi Lahti. Joonas Ikäläinen ja Stephan Kunda kuitenkin muodostivat ihan hyvän toppariparin Ropsin puolustuksessa. 60 minuuttia oli pelattu ja Lahti loi painetta kohti Ropsin maalia. Litmanen syötti loistavasti laitaan Rafaelille, mutta pelituntuma ei näyttänyt olevan vielä miehellä parhaimmillaan. Kenttä vaikutti vielä muhkuraiselta, eikä kaunis lyhytsyöttöpeli ollut mahdollista. 65 minuuttia oli pelattu ja Lahden nuori puolustaja Henri Toivomäki syötti erinomaisen poikittaissyötön Konsta Hietaselle oikeaan laitaan. Hietanen jatkoi keskityksellä maalille ja Drilon Shala puski pallon pömpeliin. Lahti jatkoi painamistaan, eikä Ropsilla ollut enää maalintekopaikkoja ja tuntuikin, että joukkue oli väsynyt. Lahden joukkue oli myös päässyt selvästi paremmin sisään Jari Litmasen aivoituksiin. Tunnelma Lahden stadionilla oli lämmin ja mukava, vaikka kyseessä olikin hiihtostadion. 74 minuuttia ja Litmanen oli tekopaikassa Ropsin maalilla, mutta hän vielä syötti. 81 minuuttia ja Litmanen antoi kulman lyhyenä Konsta Hietaselle, joka syötti maalille ja Jussi Länsitalo puski pallon sisään (näkyy videolla). Näin ottelu päättyi Lahden vakuuttavaan 4-1 voittoon ja ainoa mikä ihmetytti oli yleisömäärä, 1415 katsojaa urheilukaupungissa.

FC Lahden leirissä paras oli Jari Litmanen, joka ehti jokapaikkaan ja oli kaikissa maaleissa jollain tavalla mukana. Myös puolustuksessa nuori Henri Toivomäki ansaitsee kehut ja hyökkäyksessä Drilon Shala. Ropsin leiristä nostaisin Christopher Musondan, josta on vielä paljon iloa joukkueelle.

FC Lahti jatkaa tappioitta ja kun vain kentät paranee on Lahti mukana mitalitaistossa. Rops:illa on vielä paljon tekemistä, mutta kotikentällään he tulevat ottamaan jälleen pisteitä.

Kylläpä oli hieno reissu Lahteen ja juna vei vielä nopeasti, sekä kätevästi molempiin suuntiin!

Maalitunnelmaa

FC Lahden Eero Korte

Ropsin Joonas Ikäläinen


Rops-luotsi Valeri Bodarenko

FC Lahti-luotsi Ilkka Mäkelä

FC Honka-FC Lahti







Nyt lähti käyntiin Veikkausliigan 20. juhlakausi ja samalla Suomen mestaruus jaetaan sadannen kerran. Ikävä kyllä ensimmäistä kierrosta ei pelata täytenä, koska Anjalankoskella (MyPa-JJK), Tampereella (Tamu-VPS) ja Pietarsaaressa (FF Jaro-Rops) kentät ovat vielä käyttökiellossa. Mikäli lämmitettäviä kenttiä ei saada lisää on toiveet kauden pidentämisestä roskapuhetta. FC Honka pelaa kolme ensimmäistä otteluaan evakossa Finnairstadionilla, kun Tapiolan kentälle asennetaan juuri lämmitys.

FC Honka nousi pääsarjaan kaudella 2006 ja sen jälkeen se on ollut neljän parhaan joukossa kaikki kaudet. Paras sijoitus tuli viime kaudella, kun Honka taisteli loppuun asti mestaruudesta, mutta jäi lopulta toiseksi. Menestys Uefa cupissa (selvisi ensimmäiselle kierrokselle) toi seuran viimeistään suuren yleisön tietoisuuteen ja nyt vasta joukkuetta pidetään mestarisuosikkina, vaikka runko on pysynyt samana viimeiset vuodet. FC Honka haastoi heti itsensä ja muut, kun nousu liigaan tapahtui. Tämä olikin ennenkuulumatonta maassa, jossa halu huipulle, sekä kunnianhimo verrataan suoraan hulluuteen. Seurajohtajat Jouko Harjunpää, sekä Jouko Pakarinen yhdessä valmentaja Mika Lehkosuon kanssa kuitenkin uskoivat itseensä täysillä. Kyseinen kolmikko ravisteli, sekä herätti koko Suomi-futiksen ja nosti vaatimustasoa. Väitänkin, että ilman Honkaa U-21 maajoukkue ei olisi selvinnyt ensi kesän EM-kisoihin, koska Honka herätti myös Interin, HJK:n ja TPS:n (joukkueissa pelaa U-21 maajoukkueen runko). Juuri Mika Lehkosuon ihmisläheinen suhtautuminen valmennukseen on uutta suomalaisessa valmennuskulttuurissa. Lehkosuon valmennusfilosofia kuuluu näin: pelaajakeskeisyys, ihmisläheisyys, kokonaisvaltaisuus, halu kehittyä ja kehittää. Siinä se toimintamalli, miten Hongasta on tullut Suomen johtava kasvattajaseura ja pelaajien myyjä ulkomaille.

FC Honka on ollut valmiina kauteen jo tammikuussa ja La Mangan kovatasoisen turnauksen voitto lupaa viimeistä läpimurtoa myös eurokentillä. Joukkue onkin vahvistunut entisestään, kun tulijoita ovat: Markus Paatelainen (Inverness), Janne Henriksson (KooTeePee), Ville Koskimaa (VPS) ja Jarkko Värttö (GrIFK). Seura lähtee kauteen toiseksi suurimmalla budjetilla (2 100 000 euroa) ja suurimmalla pelaajabudjetilla (984 000 euroa). Tilikauden 2008 tulos oli 10 000 euroa voitolla ja tavoite kaudelle 2009 on 100 000 euroa voittoa. Liigasijoitustavoite on sijat 1-3 ja joukkueen omat tavoitteet ovat: kilpailullinen menestys, pelaajien jatkuva kehittäminen ja Hongan oma pelitapa, sekä identiteetti.

Vierailija FC Lahti lähtee kauteen siipirikkoisena, kun tärkeitä pelaajia on sairastuvalla. Viime kauden pronssijoukkue on kuitenkin pysynyt hyvin kasassa, kun lähtijöitä ovat: Pyry Kärkkäinen (HJK), Pekka Kainu (VPS) ja Eetu Sassila (PK-35). Tulijapuolella ovat: Mohamed Fofana (MyPa), Toni Huuhka (City Stars), Jussi Heikkinen (FC Hml) ja Niki Helenius (MyPa). Edustusjoukkueen budjetti on 900 000 euroa, josta pelaajabudjetti on 440 000 euroa. Tilikauden 2008 tulos oli 60 000 euroa voittoa ja tavoite tälle kaudelle on 30 000 euroa voittoa. Paras uutinen seuralle saatiin kuitenkin tällä viikolla, kun Jari Litmanen vahvisti tämän kauden pituisen sopimuksensa seuran kanssa. Minä itse odotin siirtoa ulkomaille (esim. Ruotsiin), koska Jari on nyt niin hyvässä kunnossa, ettei muut Lahden pelaajat ole välttämättä samalla viivalla hänen kanssaan.

Veikkausliigalle tämä oli kuin lottovoitto, mutta samalla ihmettelen miksi Jari on aina se, joka tarvitaan pelastajaksi. Jari vetää yleisöä aina, missä hän pelaa, mutta ei se voi jatkua ikuisesti. Jari Litmanen on antanut jo niin paljon meille, että on suorastaan törkeää, kun esimerkiksi Honka meni mainostamaan uutiskirjeessään sunnuntain peliä Litmasen nimellä, vaikka koko sopimusta Lahden kanssa ei vielä silloin ollut! Nyt taas Veikkausliigan oma mainostettu pitkäjänteinen toiminta, josta ei ole saatu juurikaan tuloksia jää hämärään. Miksi esimerkiksi Veikkausliiga ei ole toiminut joukkuemäärän suhteen (nyt liian iso)? Missä on tv-sopimus, joka tarjoaa seuroille selvää rahaa? Missä on tv-spotit, ulkomainokset ja Hesarin koko sivun ilmoitukset?
**************************************************
Ottelu lähti rauhallisesti liikkeelle. 6 minuutin jälkeen Lahden Drilon Shala nousi vaarallisesti Hongan rangaistusalueelle. Seuraavassa hyökkäyksessä ensimmäistä liigaotteluaan pelannut Jussi Heikkinen pääsi tulisesti laukomaan ja Hongan maalilla Janne Henriksson torjui vain vaivoin. Seuranneesta kulmasta toinen liigadebytantti Toni Huuhka maalasi. 10 minuutin kohdalla kuusi kiloa laihduttanut Hongan Aleksandr Kokko eteni hyvin Lahden rangaistusalueelle, mutta hän aikaili syötössä ja tilanne kuivui kokoon. Varttitunnin pelin jälkeen Honka loi painetta, mutta Lahti puolusti uhrautuvasti. 20 minuutin kohdalla oli Hongan Hermanni Vuorinen avopaikassa, mutta viimeistely ontui. Hongalla oli etenkin keskikentällä ongelmia, eikä pallo liikkunut totutun nopeasti. 31 minuutin kohdalla oli Lahden Shala hyvässä vetopaikassa. 34 minuutin pelin jälkeen Honka pääsi pelin mukaan, vaikka Lahti hallitsikin kenttätapahtumia. Honka sai vapaapotkun hieman rangaistusalueen ulkopuolelta ja Rami Hakanpää puski maalin kulmalta pallon Hermanni Vuoriselle, joka tälläsi pelivälineen sisään.

Toiselle puoliajalle FC Lahden valmentaja Ilkka Mäkelä otti Drilon Shalan pois ja Jari Litmanen tuli sisään. Pelitempo jostain syystä laski toisen puoliajan alussa. 51 minuutin kohdalla Hongan Vuorinen pääsi Lahden rangaistusalueella kääntölaukaukseen, mutta pallo meni ohi. Heti seuraavalla minuutilla Hongan kapteeni Rami Hakanpää puski vapaapotkusta pallon maaliin. Näissä tilanteissa Lahden pitääkin olla jatkossa enemmän hereillä. Lahti tasoitti lukemat 57 minuutilla, kun Litmanen rakensi hyvin keskellä ja syötti oikealle laidalle Mohamed Fofanalle, joka keskitti Hongan maalille. Hongan puolustaja Ville Koskimaa oli epäonnensoturi ja pukkasi pallon omaan maaliin. Litmasen sisääntulo selvästi piristi Lahden peliä, mutta muut pelaajat eivät pystyneet täysin hyödyntämään Litmasen loistavaa pallotonta liikkumista. Pelin loppua kohden FC Lahti janosi enemmän voittoa, mutta ottelu päättyi tasan.

FC Hongalle tämä oli varmasti pettymys ja tuntuikin, ettei joukkue päässyt missään vaiheessa toteuttamaan sitä Hongan omaa peliä. FC Lahti sen sijaan osoitti, että joukkue on loukkaantumisista huolimatta heti valmis taistelemaan pisteistä. FC Hongan leiristä onnistujia olivat Demba Savage ja Rami Hakanpää. FC Lahdesta nostaisin esiin Toni Huuhkan (mikä debyytti!) ja Mohamed Fofanan. Huomion arvoista oli myös se, että FC Lahden avauksessa oli yhdeksän Lahdessa jalkapallo-oppinsa saanutta pelaajaa. Näin pitäisikin toimia myös niissä joukkueissa, jossa haetaan mieluummin pelaajia "mututuntumalla" ulkomailta.

Nyt kausi on saatu runsasmaalisesti käyntiin ja ilmojen lämmetessä on lupa odottaa vielä parempaa!

FC Lahden Jari Litmanen



FC Lahden Ilkka Mäkelä ja FC Hongan Mika Lehksosuo

Liigacupin finaali Tamu-HJK







Nyt se oli vihdoin käsillä, kun Liigacup sai huipennuksensa ja uusi Veikkausliigakausi oli ovella. Talvi on ollut jälleen pitkä, kun me futisihmiset olemme olleet sivussa ja yksin. Olemme joutuneet pitämään innostuksemme piilossa, koska maassamme kansa on kyllästetty hiihdolla, jääkiekolla ja tusinahevillä. Onneksi Liigacup on pitänyt meidät elossa ja nyt pääsemmekin taas omiemme joukkoon.

Finaalissa ovat oikeat joukkueet Tamu ja HJK, jotka voittivat lohkonsa, eivätkä ole vielä hävinneet otteluakaan. Vuonna 1998 TPV:n ja Ilveksen fuusiosta syntyneen Tampere Unitedin historia on käsittämättömän upea. Kaudella 2001 päävalmentajaksi nousi Harri Kampmanin kakkosvalmentaja Ari Hjelm ja heti kauden päätteeksi juhlittiin seuran ensimmäistä mestaruutta. Seuraavat mestaruudet tulivat 2006 ja 2007, sekä Suomen cupin voitto 2007. Ari Hjelm johdatti myös joukkueen ilmiömäisesti vuonna 2007 Mestareiden liigan kolmannelle karsintakierroksella, jossa norjalainen Rosenborg oli vahvempi. Pohjoismaiden kansainvälisesti menestyneimmästä seurasta tuli myös kirous, kun puheenjohtaja Jari Viita halusi Tamu:sta suomalaisen Rosenborgin. Kauden 2007 jälkeen seuran toimistolle palkattiin lisää väkeä, mutta urheilullinen puoli unohdettiin. Tamu:lla ei ollut koko 2008 kaudella edes maalivahtivalmentajaa! Kaiken lisäksi joukkue joutui harjoittelemaan surkeissa hallioloissa ennen kautta 2008 ja tämän johdosta syntyi pelaajien loukkaantumissuma, joka hellitti vasta loppukaudesta. Tamu sijoittui sarjassa lopulta vasta seitsemänneksi, mikä oli mestarisuosikilta katasrofi ja samalla loppui myös Tamu:n 7 vuoden putki eurokentillä. Puheenjohtaja Viita jatkoi tempoilevaa toimintaansa erottamalla pitkäaikaisen joukkueenjohtajan Juha Koskimäen, sekä manageri Kalevi Salosen. Moni pelkäsikin, että myös valmentaja Ari Hjelm saisi potkut tai lähtisi itse, mutta 100 A-maaottelun (joissa 21 tehtyä maalia) miehellä ei ole tapana juosta karkuun vaikeuksien keskellä. Surkeaa kautta leimasi myös urheilutoimenjohtajaksi siirtyneen Jarkko Wissin välillä epäselvä rooli. Huonot uutiset jatkuivat, kun selvisi, että seura oli tehnyt 187 000 euroa tappiota 2007 marraskuusta 2008 marraskuuhun, kun vielä edellisellä tilikaudella voittoa oli tullut 213 000 euroa. Lopulta finanssikriisi iski suurimmam osakkeenomistajan, sekä puheenjohtajan Jari Viidan omaan yritykseen, joten hän jätti paikkansa ja Harri pyhältö tuli tilalle.

Tamu:n kelkka kääntyi ja Hjelm sai tuekseen kakkosvalmentajaksi Mikko Kujalan, sekä maalivahtivalmentajaksi Mika Malisen. Nyt Ari Hjelmillä on taustaryhmässä (on elintärkeä menestyvälle jalkapalloseuralle) myös joukkueenjohtaja, huoltaja, kaksi lääkäriä ja fysioterapeutti. Pelaajapuolella ilouutinen oli "johtaja" Juska Savolaisen (ex-Tamu pelaaja) laina Rosenborgista heinäkuun loppuun asti. Muita tulijoita ovat: Aleksei Kangaskolkka (MyPa), Juha Pirinen (Haka), Johannes Mononen (JIPPO), Aapo Lappalainen (Ilves) ja Ilari Ruuth (Ilves). Lähtijöitä ovat: Heikki Aho (Jaro), Antti Hynynen (Haka), Tomi Petrescu (Ascoli, ITA, laina) ja Henri Myntti (Hansa Rostock). Nyt Tamu on saanut myös harjoitella hyvissä olosuhteissa Valkeakosella (nyt herätys Tampereen kaupunki ja olosuhteet kuntoon!) ja joukkue onkin jälleen mukana mestaruustaistossa. Tamu lähtee kauteen 1 656 630 euron (-3%) budjetilla, josta pelaajabudjetti on 796 800 euroa. Viime tilikausi oli 187 000 euroa tappiollinen ja tulevalle kaudelle tavoite on 33 370 euroa voittoa. Liigasijoitustavoite on sijat 1-3 ja se näyttääkin juuri nyt realistiselta. Suuri kiitos Ari Hjelmille, että jaksoit uskoa parempaan myrskyjen keskellä ja luotit pitkäjänteisyyteen, vaikka jäit välillä todella yksin sen kanssa. ******************************************
Paikanpäälle Myyrmäkeen oli tullut tuhatmäärin väkeä, vaikka jäämereltä puhalsi kylmä tuuli. Tamu lähti peliin heti ennakkoluulottomasti ja otti peliä hallintaansa. 9 minuutin jälkeen pääsi kuitenkin HJK:n Jarno Parikka hyvään vetopaikkaan, mutta tulosta ei syntynyt. Kaksi minuuttia edellisestä, kun HJK:n Sebastian Sorsa viiletti oikeaa laitaa ja keskitti maalille, mutta jatkajaa ei löytynyt. Varttitunti oli pelattu ja Tamu alkoi luomaan painetta. 24 minuutilla Juska Savolainen rakensi upealla läpisyötöllä tilanteen rangaistusalueelle, josta tuloksena oli kulmapotku. Puolituntia oli pelattu, eikä HJK saanut keskikentällä syöttöpeliään totutusti kulkemaan. Tämän johdosta HJK-kärjet Parikka ja Juho Mäkelä joutuivat tulemaan alas hakemaan palloa. 40 minuuttia oli pelattu, kun Jonne Hjelm laukoi vapaapotkusta 20 metristä pallon HJK-maalin yläkulmaan. Tälläiset maalit tukkivat Veikkausliigan vähättelijöiden suut!

Toiselle puoliajalle HJK:n valmentaja Antti Muurinen teki odotetun vaihdon, kun Juho Mäkelä löntysti pois ja Valeri Popovits kirmasi kentälle. Myös Ari Hjelm otti Jari Niemen pois ja siirtyi puolustavampaan taktiikkaan Vili Savolaisen tullessa kentälle. 54 minuttia oli pelattu, kun HJK:n Dawda Bah nousi hyvin ja pääsi vetopaikkaan, mutta Mikko Kavén maalilla torjui. Paluupalloon pääsi vielä Jarno parikka, mutta Tamu kesti. Tämän jälkeen HJK jatkoi painostusta. Ihmetystä muuten herätti hyvin oikealta laidalta nousevan pakin Jukka Raitalan poissaolo (ei ole suostunut jatkosopimukseen, koska haluaa ulkomaille, joten suljettu pois joukkueesta). 62 minuutin kohdalla lupaava Ilveksen kasvatti Aapo Lappalainen nousi vasemmalta ja syötti keskelle Antti Pohjalle, joka laukoi ulkosyrjällä hieman yli maalin. HJK sen sijaan ei tuntunut saavan ratkaisevia syöttöjä rangaistusalueella läpi. Seuraavaksi HJK lisäsi kierroksia ja Tamu joutui puolustuskannalle. 73 minuutilla Antti Muurinen lisäsi hyökkäysvoimaa ottamalla Tuomas Kansikkaan pois ja tilalle juoksi hyökkääjä Akseli Pelvas. 77 minuutin kohdalla HJK:n Sorsa nousi komeasti ja keskitti, mutta Parikka puski pallon ohi maalin. Heti seuraavaksi pääsi HJK:n Medo laukomaan tulisesti, mutta pallo viuhui hienoisesti yli maalin. 85 minuutin kohdalla nähtiin ottelun ratkaisu, kun Tamu:n Antti Pohja kuljetti pallon kohti päätyrajaa ja syötti maalille Jonne Hjelmille, joka maalasi upeasti.

Näin Tamu pääsi juhlimaan ensimmäistä Liigacupin voittoaan ja on valmis myös Veikkausliigaan. Ari Hjelm kertoi lehdistötilaisuudessa, että Tomi Petrescu (laina-aika Ascolissa päättyy) on liittymässä ryhmään ja näin hänellä on 13-14 vahvaa pelaajaa liigaa varten. Ilahduttavaa oli myös nähdä, että tamperelaisia oman kylän poikia on nousemassa liigatasolle, kuten Aapo Lappalainen ja nyt penkillä ollut Ilari Ruuth. Onnistujia Tamu:n ryhmästä olivat etenkin puolustuksessa Jussi Kujala, Mathias Lindström ja Rafinha (uusi rooli löytynyt oikeana pakkina), sekä hyökkäyksessä Jonne Hjelm. HJK:sta esiin nousi Sebastian Sorsa.

Nyt Liigacup on saatu komeasti päätökseen ja kutkuttavan mielenkiintoinen Veikkausliigakausi käynnistyy launtaina. On tämä yhtä juhlaa ei muuta voi sanoa!

Palkintojen jako.

Tamu:n Juska Savolainen

HJK-luotsi Antti Muurinen

Tamu-luotsi Ari Hjelm

HJK otti niukan voiton FC Lahdesta Liigacupin puolivälierässä

Tämän kauden Liigacup oli edennyt puolivälierävaiheeseen. Liigacup on vain entisestään vahvistunut ja ottanut paikkansa suomalaisessa jalkapallokalenterissa. On ollut hienoa huomata, miten joukkueet ovat ottaneet Liigacupin omakseen ja sitä varten harjoittelu aloitetaan jo kauden jälkeen marraskuussa. Lisäksi harjoittelu rytmitetään otteluiden mukaan, kuten Veikkausliigan aikana. Yksi ikävä poikkeus kyllä löytyy Rovaniemen palloseurasta. On suorastaan halveeraavaa muita joukkueita kohtaan, että Rops kokoontuu ensimmäisiin yhteisharjoituksiin vasta helmikuussa! Samalla, kun muut liigajoukkueet kehittävät toimintaansa ammattimaiseen suuntaan (hyvänä esimerkkinä IFK Mariehamn), niin Rops toimii kuin 80-luvulla. Tässä tulemmekin taas kysymykseen onko 14 joukkueen liiga liian suuri.

Nyt voi jo sanoa, että puolivälieriin päässeet seurat tulevat olemaan erittäin vahvoja myös Veikkausliigassa ja mestaruudesta tulevat taistelemaan HJK, sekä FC Honka. HJK onkin ollut murskaava tämän kauden Liigacupissa ja sen pelaajaryhmä on laaja, sekä tasokas. Kuvaavaa on, että sen vaihtopenkki olisi aloituksessa monissa muissa seuroissa. Viimeisin lisäys mestaruusjunaan oli hyökkääjä Juho Mäkelä, joka purki sopimuksensa skotlantilais-seura Heartsin kanssa. Vierailija FC Lahdella pyyhkii myös hyvin, kun sen osakeanti onnistui suunnitellusti viime vuoden lopulla ja omistajiksi tulivat mm. Jari Litmanen, sekä Joonas Kolkka. Vuonna 1996 FC Kuusysin ja Reippaan yhdistyttyä syntynyt seura otti osakeannilla uuden askeleen. Viime kauden päätöspelissä se voitti juuri HJK:n ja otti sen "nenän edestä" liigassa kolmannen sijan (seuran paras saavutus yhdessä Liigacupin 2007 voiton kanssa) ja selviytyi ensimmäistä kertaa seuran historiassa eurokentille, Uefan uuteen Euroopan liigaan, jossa se aloittaa kesällä ensimmäisellä karsintakierroksella. Pronssijoukkue on pysynyt hyvin kasassa, kun lähtijöitä olivat: Pyry Kärkkäinen (HJK), Pekka Kainu (VPS) ja Eetu Sassila (PK-35). Tulijoita ovat: Mohamed Fofana (MyPa),Toni Huuhka (City Stars) ja Jussi Heikkinen (FC Hml). Ikävä kyllä Suomen oloissa poikkeuksellinen maalintekijä Rafael loukkaantui viime kuussa ja hänen paluutaan voidaan odottaa aikaisintaan kesäkuussa. FC Lahden valmentaja Ilkka Mäkelä onkin pyytänyt seurajohdolta yhtä kärkimiestä ja topparia. Lahdessa odotetaan myös "kädet syyhyten", mitä tekee Jari Litmanen, joka on harjoitellut, sekä pelannut Liigacupia seuran riveissä. Mielestäni Litmanen on pitkästä aikaa, niin hyvässä kunnossa, että vientiä on varmasti myös ulkomaille. Nyt Litmanen oli FC Lahden mukana Finnairstadionilla.
**************************************************
Aurinkoinen ja keväinen sää oli houkutellut mukavasti katsojia (noin 500) Finnairstadionille. Itse ottelu lähti rauhallisesti liikkeelle, kun luonnollisesti kolea sää vaati pelaajilta totuttelua. FC Lahden Jari Litmanen ja HJK:n Valeri Popovits olivat odotetusti aloituksessa. Jari Litmanen aloittikin vahvasti ja oli aktiivisesti mukana Lahden pelissä. Kuparisen rikkoi kuitenkin HJK 16 minuutilla, kun Medo nousi vasemmalta laidalta ja harhautteli näyttävästi rangaistusalueella ja laukoi. Juha Tuomi torjui Medon laukauksen Lahden maalilla, mutta paluupallon tykitti verkon perukoille Sebastian Sorsa. 27 minuutilla puolustuksen tueksi tullut Litmanen törmäsi puskutilanteessa HJK:n Valeri Popovitsiin ja sai tällin päähänsä. Hän joutui tulemaan vaihtoon, mutta vakavammasta vammasta ei ollut onneksi kyse. HJK sai entistä enemmmän peliä hallintaansa ja varamiehinen Lahti joutui tyytymään statistin rooliin. 28 minuutilla pääsi Jarno Parikka avopaikkaan ,mutta veto kimmahti tolppaan. Lahti ei saanut peliä rakennettua ilman Litmasta ja HJK jatkoi hyökkäysten luomista. 41 minuutin jälkeen HJK:n Tuomas Haapala keskitti Lahden maalille ja Lahden puolustuksessa Kalle Eerola puski pallon omaan maaliin. Vain kaksi minuuttia edellisestä sisuuntunut Lahti kavensi, kun Kalle Eerola antoi hyvän vapaapotkun ja Litmasen tilalle tullut Jussi Länsitalo teki maalin.

Toiselle puoliajalle Lahti tuli entistä kovemmin. HJK:n valmentaja Antti Muurinen sen sijaan otti Valeri Popovitsin pois ja tilalle kirmasi puolikuntoinen Juho Mäkelä. 46 minuutilla pääsi Jarno Parikka jälleen laukaisupaikkaan, mutta päivä ei ollut hänen. 52 minuutilla Medo rakensi taas HJK:n peliä mallikkaasti. Viisi minuuttia edellisestä, kun Eero Korte keskitti taidokkaasti HJK:n maalille ja Heikki Haara pääsi puskemaan Lahden tasoihin. Tämän jälkeen ottelu oli tasaista vääntöä, eikä riskejä otettu. 73 minuutilla vaihdosta sisään tullut HJK:n Akseli Pelvas oli avopaikassa, mutta Lahden maalilla Juha Tuomi torjui upeasti. 86 minuutilla oli HJK:n Juho Mäkelällä ratkaisun avaimet käsissään, kun hän pääsi laukaisupaikkaan rangaistusalueella, mutta hän ei osunut palloon. Kolme minuuttia edellisestä pääsi Petri Oravainen vielä puskemaan, mutta pallo meni hieman yli maalin.

Näin ollen ei tullut jatkoaikaa, vaan raaka rangaistuspotkukilpailu ratkaisi. HJK:n vetäjät tekivät kaikki maalin, jolloin FC Lahden Kalle Eerolan epäonnistuttua jatkaa HJK välieriin. HJK:n joukkueesta erottui etenkin Sebastian Sorsan vahva laitapelaaminen ja Medon juonikas pelinrakentelu. FC Lahdelta nostaisin esiin nuoren maalivahdin Juha Tuomen ja lupaavan keskikenttätaiturin Eero Korteen.
Rehellisesti täytyy todeta, ettei pelin taso noussut missään vaiheessa ansaitsemalleen tasolle, mikä varmasti osaltaan johtui koleasta kelistä.

HJK jatkaa välieriin, jossa se on selvä ennakkosuosikki, kun taas Lahti tarvitsee ryhmänsä terveeksi ennen Veikkausliigakauden alkua. HJK saa välierissä vastaansa voittajan illan ottelusta IFK Mariehamn-VPS. Välierät pelataan 4.4 ja sitä ennen kaikki mielenkiinto kohdistuu ensi lauantain Wales-Suomi MM-karsintapeliin, josta vain voitto pitää MM-lopputurnaus unelman realistisesti elossa! Nyt kannattaakin jo unohtaa median masinoima hiihto, sekä jääkiekko ja herätä kaikkien aikojen jalkapallokauteen!

Ratkaisu rankkarikisassa

HJK-luotsi Antti Muurinen

FC-Lahti-luotsi Ilkka Mäkelä

HJK murskasi FC Hongan Talin jalkapallohallissa






HJK herättää varmasti kaikissa jalkapalloihmisissä, jotain tunteita, puolesta tai vastaan. HJK onkin aina sytyttänyt vastustajansa ja juuri sen voittaminen tuntuu erityiseltä. HJK on vahvasti stadilainen joukkue, joka on aina ollut lähellä jalkapallopäättäjiä, joten varsinkin pienemmillä paikkakunnilla sen voittaminen nostattaa itseluottamuksen pilviin. Vuonna 1907 perustettu seura on Suomen vanhimpia yhdessä vuotta aiemmin perustetun myös helsinkiläisen Unitaksen kanssa, joka oli johtamassa jalkapallopelin järjestäytymistä Suomessa. 1900-luvun alussa helsinkiläisjoukkueet pelasivat Kaisaniemen kentällä, josta siirryttiin syksyllä 1909 Eläintarhan uudelle urheilukentälle. HJK:n aikalaisista vain HIFK (jalkapallojaosto pelaa nykyään Kakkosessa) on säilynyt tähän päivään, kun Unitas, Viipurin Reipas ja PUS ovat poissa. HJK on 21 Suomen mestaruudellaan ja kahdeksalla Suomen cupin voitolla ehdottamasti maamme menestynein jalkapalloseura. Sillä on myös Suomen laajin junioritoiminta, jonka ikäkausi-ja kaupunginosa joukkueissa pelaa noin 2500 juonioria. HJK:n upeaa historiaa ei kiistä kukaan, mutta onko seura valmis tämän päivän haasteisiin? HJK:n suurin ongelma tai mahdollisuus onkin sen omistajassa Olli-Pekka Lyytikäisessä, joka haluaa vastata kaikesta seurassa. Tästä huolimatta, kun joukkueella menee huonosti on hän heti laittamassa kaiken valmentajan piikkiin, kun taas menestyksen kohdalla hän ottaa kunnian itselleen. Toinen suuri kysymys on, miksi seurassa ei osattu hyödyntää paremmin vuoden 1998 Mestareiden liigaan pääsyn jälkeistä aikaa.

Viime kausi oli seuralla jälleen vaikea (neljäs Veikkausliigassa) ja ainoa mikä pelasti valmentaja Antti Muurisen potkuilta oli Suomen cupin voitto. Ihmetystä kyllä herätti, miksi Muurinen ei saanut nimimiehiä täynnä olleesta joukkueesta enemmän irti. Onko Antti Muurinen kehittänyt itseään tai uudistunut maajoukkuepestin jälkeen? Edellisestä HJK:n voittamasta mestaruudesta on jo kuusi vuotta (tuli valmentaja Keith Armstrongin johdolla) ja se on seuralle ikuisuus. Tämän kauden kohutuin siirto oli Valeri Popovitsin siirtyminen FC Hakasta HJK:n leiriin. Popovits, joka sai Hakan uudelta omistajalta Seppo "Sedu" Koskiselta 14 vuoden, 366 ottelun ja 176 maalin jälkeen täysin käsittämättömällä tavalla "potkun persuksiin". Muita tulijoita ovat: Cheyne Fowler (Haka), Pyry Kärkkäinen (Lahti) ja Sebastian Sorsa (Hamilton, SCO). Lähtijöitä ovat: Tuomas Aho (MyPa), Miikka Multaharju (MyPa) ja Sakari Mattila (Udinese). Tähän, kun lisätään huippulupaukset Nosh A Lody ja Johannes Westö (uusi kymppipaikan virtuoosi), niin tällä ryhmällä pitää taistella mestaruudesta.

Vierailija FC Honka onkin ottanut kolmessa vuodessa pääkaupunkiseudun herruuden itselleen olemalla: energinen, innovaatinen ja kaikista tärkeintä pitkäjänteinen. Toivottavasti tämä on herättänyt myös jähmeän, vanhanaikaisen ja lyhytjänteisen HJK:n.
***************************************
Ottelu alkoi paikallistaistoille tyypillisesti tasaisena. 7 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Sebastian Sorsa nousi hyvin keskeltä ja laukoi, mutta Hongan maalilla Tuomas Peltonen torjui. HJK otti ohjat käsiinsä, kun 9 minuutilla Medo nousi keskeltä ja laukoi tarkasti pallon Hongan maalin alakulmaan. Maalin jälkeen Honka yritti luoda painetta, mutta tuloksetta. 21 minuuttia oli pelattu, kun Hermanni Vuorinen nousi oikealta laidalta ja syötti rangaistusalueelle Jussi Vasaralle, mutta hä aikaili. 25 minuutilla John Weckström pääsi laukomaan, mutta Ville Wallén HJK:n maalilla torjui. 34 minuutin kohdalla Hermanni Vuorinen loukkasi jalkansa ja joutui tulemaan vaihtoon. HJK prässäsi koko ajan hyvin, eikä Honka päässyt maalipaikkoihin. 37 minuutilla HJK:n vastahyökkäyksestä Akseli Pelvas maalasi. Tauolle mentiin kotijoukkueen komennossa ja Honka pysyi pelkääjän paikalla.

HJK vaihtoi puoliajalla Jarno Parikan pois ja tilalle juoksi Dawda Bah. Honka tuli hieman piristyneenä toiselle jaksolle. 55 minuutilla Mikko Sumusalo otettiin pois ja "vauhtikone" Petri Oravainen kirmasi sisään. 56 minuutilla Pelvas nousi hyvin vasenta laitaa ja laukoi pallon sivuverkkoon. 58 minuutilla Hongan valmentaja Mika Lehkosuo otti Jarkko Värtön pois ja viime pelissä loistanut Henri Aalto tuli sisään. Honka ei kuitenkaan millään saanut syöttöpeliään kulkemaan, kun HJK jatkoi kovaa prässiä. 74 minuutin kohdalla tuli odotettu vaihto, kun HJK:n valmentaja Antti Muurinen lähetti Valeri Popovitsin kentälle. Pelikellon osoittaessa 84 minuuttia sai Honka vielä luotua jonkinlaista painetta, mutta tulosta se ei muuttanut. Vähän ennen loppua Popovits pääsi väläyttämään osaamistaan, kun hän rakensi hyökkäyksen muutamilla kosketuksilla ja seinäsyötöillä. HJK teki vielä lisäajalla illan kolmannen maalin, kun Dawda Bah rakensi Tuomas Kansikkaalle maalipaikan, josta mies ei erehtynyt.

Näin ollen HJK otti täysin ansaitun voiton ja se osoitti olevansa valmis kesän haasteisiin. HJK:n leiristä yksi oli ylitse muiden ja hän oli toppari Jukka Sauso (upeita katkoja, pelin avauksia, HJK-puolustus onkin saanut jälleen johtajan). Muita onnistujia olivat Sebastian Sorsa, kapteeni Tuomas Haapala ja hyökkääjä Akseli Pelvas.
Hongan peli ei kulkenut tänään ja ehkä joukkueen oli hyväkin palautua takaisin maan pinalle pitkän voittoputken jälkeen. Molemmat joukkueet ovat varmistaneet jatkopaikan Liigacupissa, jonka erittäin mielenkiintoiset puolivälierät alkavat 21.3.

Liigacup jatkuu useilla paikkakunnilla tiiviinä, eikä Veikkausliigan alkuunkaan ole kuin vajaat kaksi kuukautta. Mahtavaa!

HJK-kippari Tuomas Haapala

Honka-luotsi Mika Lehkosuo
<
HJK-luotsi Antti Muurinen

FC Honka otti voiton Jarosta Liigacupissa






Kahdella voitolla tämän vuoden Liigacupin aloittanut Espoon Honka kohtasi Pietarsaaren ylpeyden Jaron. FF Jaro on kerännyt kolmesta ottelusta yhden voiton ja kaksi tappiota. Viime kaudella Jaro sijoittui Veikkausliigassa vasta yhdeksänneksi, vaikka peli kulkikin ajoittain mallikkaasti. Vuonna 1965 perustetun seuran parhaat saavutukset ovat Suomen cupin hopeaa vuosina 1992 ja 1998, sekä Liigacupin hopeaa vuonna 1998. Seuraa on edustanut vuosien varrella monia suuria nimiä kuten: Alexei Eremenko senior, Roman Eremenko, Jari Vanhala, Ville Nylund ja Fredrik Svanbäck. Seuraa valmentaa kolmatta kauttaan Mika Laurikainen (45v.), joka on tuonut Jaroon entistä pelaavampaa tyyliä. Ovi on kuitenkin käynyt viime kauden jälkeen tiuhaan Jaron toimistolla, joten se ei ainakaan ole helpottanut Laurikaisen työtä. Lähtijöitä ovat: Jukka-Pekka Tuomanen(JJK), Jussi Aalto (VPS), Toni Junnila (PoPa), Jussi Roiko (KPV), Niklas Storbacka (?) ja Mathias Kullström (?). Tulijoita on sen sijaan yksi enemmän: Janne Vellamo (TPS), Jani Sarajärvi (TPS), Jani Tanska (KooTeePee), Petter Meyer (GrIFK), Papa Niang (AC Oulu), Heikki Aho (TamU) ja Jesse Öst (JBK).

FC Hongan leirissä vaihtuvuus on ollut hallitumpaa ja joukkue onkin entistä valmiimpi kauden haasteisiin. Tästä hyvänä osoituksena helmikuun alussa pelatun La Mangan kansainvälisen harjoitusturnauksen voitto. Turnauksessa Honka voitti Norjan mestarin Staebaekin, Venäjän liigan viime kauden kuutosen Krylia Sovetovin ja finaalissa kaatui Tanskan liigan FC Nordsjaelland. Honka saikin kovatasoisen turnauksen voiton ja osoituksen, että jo tässä vaiheessa kautta joukkue pysyy kansainvälisessä vauhdissa. Turnaus myös osoitti, että hiljattain kuopatun Royal-liigan tapaiselle talvella pelattavalle sarjalle voisi olla kysyntää?

Nyt ottelu oli valmiina alkamaan. ******************************************
Ottelu lähti heti käyntiin kovalla temmolla ja tilanteisiin mentiin lujaa. 12 minuuttia oli pelattu, kun vielä viime kaudella Kauniaisten GRIFK:ta edustanut Jaron Petter Meyer pääsi avopaikkaan, mutta vimeistely ontui. Heti seuraavalla minuutilla Hongan Joel Perovuo oli laukaisupaikassa. 16 minuutin kohdalla avauskokoonpanopaikan itselleen lunastanut Jami Puustinen pääsi laukomaan kohti maalia, mutta Jaron maalilla Markus Koljander oli tilanteen tasalla. 23 minuutilla pääsi John "taikuri" Weckström laukomaan tarkan kudin, mutta Koljander otti pallon kiinni. Puolen tunnin kohdalla pelin ote oli selvästi kotijoukkueella, mutta Jaro hankasi vastaan. 40 minuutin kohdalla Demba Savage harhautteli mallikkaasti Jaron rangaistusalueella, mutta tulosta ei syntynyt. Tauolle mentiin Hongan hallinnassa. Toinen puoliaika alkoi rikkonaisella pelillä ja erotuomari Antti Munukka saikin olla tarkkana.59 minuutin kohdalla Hongan valmentaja Mika Lehkosuo otti Jami Puustisen, sekä Hannu Haaralan pois ja tilalle kirmasivat Hermanni Vuorinen, sekä Jaakko Lepola. Neljä minuuttia vaihdosta ja Hermanni Vuorinen nousi jo vauhdikkaasti laitaa pitkin.70 minuutin kohdalla peli jatkui tasaisena vääntönä. 80 minuutin kohdalla Jaron Jonas Emet pääsi laukomaan vaarallisesti. Heti jo seuraavalla minuutilla John Weckström laittoi pallon Jaron maaliin Demba Savagen hyvästä esityöstä. 86 minuutin kohdalla Hermanni Vuorinen laukoi tarkasti pallon Jaro-maalin alakulmaan ja ottelu oli paketissa.

Ottelu oli aika rikkonainen, kun Jaro karvasi ylhäältä ja rikkoi näin Hongan pelinrakentelua. Honka varmisti voitolla jatkopaikan Liigacupissa, kun taas Jaron pitää jatkossa ottaa vielä lisäpisteitä. Hongalta erityisesti onnistuivat: Henri Aalto (korvasi lupaavasti Ville Jalastoa), Ville Koskimaa, Rami Hakanpää (johtaja) ja John Weckström. Jarolta poimisin: Jonas Emetin, Marco Matronen ja Sebastian Mannströmin. Viikonlopun jälkeen Liigacup on puolivälissä ja jatkoon menijät alkavat erottua. Ensi viikon perjantaina on Talin jalkapallohalissa pääkaupunkiseudun tämän kauden ensimmäinen "derby", kun HJK saa vieraakseen Hongan kello 19.30 alkavassa taistossa.
**********************************************
Pakko on palata vielä lopuksi viime viikolla pelattuun maaotteluun Portugali-Suomi. Ottelun piti olla kenraaliharjoitus 28.3 pelattavalle elintärkeälle Wales-Suomi MM-karsintapelille ja antaa myös vastauksia Suomen nykykunnosta, mutta ikävä kyllä käteen jäi vain kysymyksiä. Totta puhuen maajoukkueen peli on ollut sekaisin Roy Hodgsonin lähdöstä alkaen. Roy Hodgson tilkitsi Suomen puolustuksen ja meillä olikin viime EM-karsinnoissa yksi Euroopan parhaista puolustuksista. Stuart Baxterin, jota Roy Hodgson suositteli seuraajakseen piti saada myös hyökkäys toimimaan paremmin. Ikävä kyllä tuloksena on ollut "kauhun tasapaino", jossa ei toimi puolustus, eikä hyökkäys. Tämän osoitti viimeistään viime syksynä pelattu Venäjä-Suomi (3-0) MM-karsintapeli, jossa Suomen pelaajat eivät tienneet, mitä tehdä kentällä. Tietenkään Suomen maajoukkueen valmentaminen ei ole helppo homma, kun kapea rinki kärsii aina avainpelaajien loukkaantumisista (viimeksi Teemu Taino ja Mika Väyrynen), sekä moni pelaajistamme Euroopassa kuluttaa vaihtopenkkiä. Muistuukin mieleen Harri Kampmanin sanat, että pääsy arvokisoihin on realistisella pohjalla silloin, kun meillä on kymmenen pelaajaa merkittävissä rooleissa suurseuroissa. Tällä hetkellä niitä on vain kaksi: Sami Hyypiä (Liverpool) ja Petri Pasanen(Werder Bremen), sekä Jussi Jääskeläinen (Bolton) on yksi Euroopan huippumolareista. Itse pelissä onnistujia olivat Jussi Jääskeläinen (jälleen huipputorjuntoja), Sami Hyypiä, Markus Heikkinen ja Jari Litmanen. On uskomatonta, että uudistuneen Veikkaajan (muutettiin naistenlehti tyyliseksi, pieni fontti ja isot kuvat) toimittajan Juha Kanervan sanoin "seuraton ja karjaton" Jari Litmanen on edelleen elintärkeä pelaaja Suomelle. Vastustaja Portugali oli muuten täysin väärä harjoitusvastustaja Wales-peliä ajatellen, koska lusitaanit eivät ottaneet missään vaiheessa tosissaan koko peliä.

Pelon sekaisin tuntein tässä lähdetään kohti Wales-peliä, josta tuloksena ei kelpaa kuin voitto. Toivottavasti Stuart Baxter on nyt kokeilunsa kokeillut, eikä lähde enää rikkomaan Suomen peliä. Alexei Eremenko junior pitää ottaa ehdottomasti mukaan, koska meillä ei ole varaa pitää, niin lahjakasta "taiteilijaa" sivussa ( poistettiin maajoukkueesta rattijuoppouden takia viime keväänä). Myöskin Teemu Pukki pitää nostaa suoraan avaukseen Mikael Forsselin kärkipariksi, ettei Forssel jää liian yksinäiseksi kärjessä. Mikäli tulos Walesista on tappio, niin sitten pitäisi rohkeasti suorittaa sukupolvenvaihdos maajoukkueessa jo U-21 maajoukkueen nuorten ensi kesän EM-kisojen jälkeen ja ottaa tavoitteeksi 2012 EM-kisat. FIFA:n maajoukkueranking ei valehtele, kun vielä toukokuussa 2008 olimme sijalla 34, niin nyt olemme sijalla 61! Nykyistä tilannetta kuvaa hyvin se, että Venäjän valmentaja Guus Hiddink voi valmentaa koko kevään Chelsea:ta ennen 10. kesäkuuta pelattavaa Suomi-Venäjä peliä.
Jaro-luotsi Mika Laurikainen
Honka-luotsi Mika Lehkosuo

Liigacupin avaus Tapiolan Esport-areenalla

Pitkä odotus oli ohi, kun suomalainen jalkapallokausi 2009 pääsi alkamaan Liigacupin muodossa. Cupin, jonka arvostus on noussut tasaisesti ja viime kevät osoittikin, että Liigacupissa pärjänneet joukkueet olivat myös Veikkausliigassa kärkipäässä. Koko maassa parantuneet halliolosuhteet ovatkin kaventaneet tasoeroa huippumaihin. Nyt onkin muodostunut jo tavaksi, että kauden jälkeen vedetään henkeä vain muutama viikko, jonka jälkeen valmistautuminen Liigacuppiin ja uuteen kauteen alkaa. Muistelenkin, että vielä 90-luvulla joukkueet pitivät lomaa aina tammikuun loppuun asti ja sitten ihmeteltiin miksi kyyti oli kovaa kesän europeleissä. Erittäin tärkeää on myös, että joukkueen runko on kasassa uusia pelaajia myöten jo marraskuussa, jolloin valmentaja pääsee ajan kanssa siirtämään pelifilosofiansa käytäntöön.

Viime kaudella lopullisen läpimurtonsa tehnyt FC Honka toimikin nopeasti kauden jälkeen ja uusien hankintojen nimet olivat paperissa jo pari viikkoa kauden päättymisen jälkeen. Tulijoita olivat: hyökkääjä Markus Paatelainen (Inverness), maalivahti Janne Henriksson (FC KooTeePee), puolustaja Ville Koskimaa (VPS) ja puolustaja Jarkko Värttö (GRIFK). Merkittävin lähtijä oli Tero Koskela, joka palasi kotikaupunkiinsa Vaasaan (VPS). Hongan valmentaja Mika Lehkosuo onkin todella tyytyväinen, että hänellä on nyt käytössä 28 sopimuspelaajaa, joiden lisäksi ryhmään voidaan nostaa omia lupaavia junioreita. Merkittävin satsaus tulevaisuuteen oli kuitenkin uutinen, että Honka on palkannut mm. pelaaja-agenttina toimineen Ari Masalinin tekniseksi johtajakseen. Titteli on Suomessa vieraampi, mutta mm. Hollannissa yleinen. Suomessa lähinnä vastaava on urheilutoimenjohtaja, mutta teknisen johtajan työsarka on laajempi. Minusta tämä on merkki, että Honka halusi Masalinin kehittämään nimenomaan seuraa ammattimaisempaan suuntaan ja tuomaan kansainvälistä osaamista.

Kups:issa ovi on käynyt sen sijaan päinvastaiseen suuntaan ja joukkuetta onkin ollut vaikeampi rakentaa, koska Kups säilytti liigapaikkansa viime syksynä vasta karsinnassa FC Viikinkejä vastaan. Lähtijöitä ovat: Jussi Kinnaslampi (?), Hassan Sesay (Örebro), Jarno Kauhanen (?), Harri Ylönen (lop.), Olli Kosonen (lop.) ja Arto Lindberg (TPV). Yksi merkittävä vahvistuskin on tullut, kun Tuomas Kuparinen saapui MyPa:sta. Pitää kuitenkin muistaa, että Kups:illa on useita lupaavia omia junioreita ja uskonkin, että valmentaja Kai Nyyssönen antaa heille nyt vastuuta. Olisiko tänä vuonna esimerkiksi Petteri Pennasen tai Pele Koljosen läpimurtokausi?

Ottelu oli valmiina alkamaan ja ainoa asia mikä ihmetytti oli alkamisaika (15.00), joka karsi yleisöä.

************************************************

Ottelu lähti käyntiin vauhdilla ja selvästi huomasi, että pelaajat olivat intoa täynnä, kun pääsivät pelaamaan. 4 minuuttia oli pelattu, kun Kups:in hyökkääjä Pele Koljonen hankki kulmapotkun ja Miikka Ilo pääsi puskemaan kulmasta, mutta pallo meni hieman yli maalin. Huomioitavaa oli, että hyökkääjä Ilo pelasi nyt vasempana pakkina. Kups tuli alussa ärhäkkäästi ja Honka joutui puolustuskannalle. 7 minuuttia oli takana, kun Honka tuli kuin varkain kesken Kups:in hallinnan ja Jussi Vasara teki maalin. Tähän katkesikin Kups:in selkäranka ja seuraavaksi 13 minuutilla pääsi Aleksandr Kokko nostamaan pallon maaliin yli Kups-maalivahti Joonas Pöntisen. Heti jo seuraavalla minuutilla Jami Puustinen lisäsi Hongan johdon kolmeen maaliin. Kups:in puolustus olikin täysin riekaleina ja varsinkin puolustuksen keskustassa Jesse Miettinen, sekä Partick Turunen olivat täysin yössä. Honka jatkoi pelin pyöritystä tyylillä ja pelikellon näyttäessä 20 minuuttia Puustinen maalasi jälleen. Selvästi huomasikin, että Puustinen oli taas löytänyt kadonneen itseluottamuksen. Seuraavalla minuutilla pääsi Kupsi:in Pele Koljonen läpiajoon, mutta tilanne kuivui kokoon. Kentän laidalla Kups-luotsi Kai Nyyssönen joutui koko ajan huutelemaan ja ohjaamaan peliä, mikä ei ole hyvä merkki. 35 minuutin kohdalla Rami Hakanpää puski maalin kulmapotkusta. Viisi minuuttia edellisestä ja Koljonen pääsi yksin läpi, mutta tulosta ei syntynyt.

Honka jatkoi täydellisellä hallinnalla myös toisella puoliajalla ja pallo pyöri mallikkaasti pelaajalta toiselle. Kups vaihtoi 6o minuutilla Betim Aljun pois ja Tuomas Rannankari juoksi sisään. Honka otti Ville Jalaston, Hannu Haaralan, sekä Aleksandr Kokon pois ja Henri Aalto, Jaakko Lepola, sekä Hermanni Vuorinen tulivat tilalle. Hermanni Vuorinen ehtikin olla vain neljä minuuttia kentällä, kun hän oli jo maalinteossa. 67 minuutilla Pele Koljonen oli jälleen yksin läpi, mutta Tuomas Peltonen Hongan maalilla torjui Koljosen kudin. Vaikutti, että Hongan useat vaihdot sotkivat hieman sen pelinrakentelua ja Kups pääsikin luomaan jonkinlaista painetta. 80 minuutilla Hermanni Vuorinen kuitenkin laukoo ottelun komeimman maalin Kups-maalin vasempaan yläkulmaan.

Näin ollen FC Honka otti vakuuttavan 7-0 voiton, eivätkä numerot taululla valehtele laisinkaan. Hongan leiristä onnistuivat varsinkin Ville Jalasto (keskitykset ja katkot loistavia), Jami Puustinen (löytänyt taas itseluottamuksen ) ja Hannu Haarala (parantaa koko ajan). Kups:in ryhmästä ei ikävä kyllä onnistujia löytynyt. FC Honka osoitti, että sen peli on kunnossa samalla tavalla kuin vuosi sitten tähän aikaan. Niin sen pitääkin olla, mikäli joukkue haluaa todella menestyä kesällä. Hongalla onkin tällä hetkellä ideaalitilanne, kun koko joukkue on terve ja kilpailu pelipaikoista on kovaa. Valmentaja Mika Lehkosuolla riittääkin pohtimista, miten pitää kaikki pelaajat tyytyväisinä.

Liigacup ei missään nimessä saanut arvoistaan alkua, kun tasoero kentällä oli, niin järkyttävä. Ilahduttavaa oli tästä huolimatta, että paikanpäälle oli tullut 180 katsojaa! Esport-areenan ongelmana on kuitenkin olemattomat katsomotilat, jolloin ihmiset joutuvat seisomaan kentän laidalla. Tätä ei mietitty rakennusvaiheessa, koska Espoolla ei vielä tuolloin ollut pääsarjajoukkuetta jalkapallossa.

Kaikista tärkeintä on, että kausi on taas käynnissä! Liigacup jatkuu perjantaina Talin jalkapallohallissa ottelulla HJK-MyPa alkaen kello 17. Veikkausliigan otteluohjelma on myös julkaistu ja täältä näet juhlapäivät! http://www.veikkausliiga.com/Default.aspx?link=/Fixtures.aspx
Kups:in valmentaja Kai Nyyssönen
FC Hongan valmentaja Mika Lehkosuo