Sivun näyttöjä yhteensä

maanantaina, toukokuuta 26, 2008

MyPa saalisti pisteen Finnairstadionilta










Kaiken kaikkiaan upea jalkapallon täyteinen toukokuu oli viimeistä kierrosta vaille päätöksessään. Kotimaisen futiksen ystäville tämä on ollut juhlaa, mutta joukkueiden pelaajat ja valmentajat ovat varmasti erimieltä, kun pelaajat ovat joutuneet rasituksen äärirajoille. Paljon on ikävä kyllä tullut loukkaantumisia ja esimerkiksi mestarisuosikki TPS on menettänyt pitkäksi aikaa avainpelaajiaan, kun Jani Sarajärvi (koko kausi paketissa), Simo Valakari (paluu heinäkuussa) ja Chris Cleaver (kolme kuukautta) ovat pitkään poissa. Tosiasia onkin, että edelleen suomalaisten seurojen pelaajaringit ovat liian pieniä ja tavoite, jossa kaikilla joukkueilla myös vaihtopenkki olisi riittävän vahva on vielä matkaa. Seurojen onneksi enää yksi kierros oli jäljellä ennen EM-lopputurnaustaukoa (huom. kaikkia divisioonia pelataan normaalisti koko kesäkuun ja Suomen cuppia myös) ja edessä oli katsojan kannalta pitkä tauko.

HJK:n illan vastustaja MyPa on yllättänyt minut täysin. Nimittäin sarja-avauksessa FC Honkaa vastaan joukkue oli täysin hengetön, joten jatko sen jälkeen (4 voittoa, yksi tasapeli, yksi tappio) on ollut mahtava. Seura lähtikin otteluun sarjakolmosena ja lievänä ennakkosuosikkina. HJK sitä vastoin kärsi viime torstaina paikalliskahinassa kirvelevän 1-0 tappion Hongalle, joten kurssi haluttiin heti kääntymään.
Tilastot olivatkin HJK:n puolella, kun viimeisin MyPa:n vierasvoitto Helsingissä on vuodelta 1996!
MyPa:n valmentaja Janne Hyppönen sanoikin ennen peliä, että historia kirjoitetaan nyt kerralla uusiksi. Extra-latauksen otteluun toi seikka, että HJK:lla on riveissään tukku entisiä MyPa-pelaajia kuten: Tuomas Kansikas, Tuomas Aho, Tuomas Haapala ja Miikka Multaharju. Voikin kysyä miksi Tuomas Haapala tai Miikka Multharju eivät palanneet MyPa-paitaan ulkomailta palatessaan? Harmi, että MyPa:n Ilari Äijälä (entinen HJK-peluri) oli loukkaantuneena sivussa, eikä päässyt näyttämään todellista osaamistaan Helsingissä.
Valmennuspuolella kohtasivat nuoruus ja valtava kokemus, kun MyPa:n valmennuskaksikko Janne Hyppönen/Janne Lindberg (mittava peliura takana) haastoivat HJK-luotsi Antti Muurisen.

Suurin ero joukkueiden välillä löytyy kokonaisbudjeteissa, kun HJK operoi 1 800 000 euron panostuksella jää MyPa 1 210 000 euroon. Ei MyPa:lla kuitenkaan ole mitään hävettävää tässäkään asiassa, koska budjetti on liigan viidenneksi suurin ja seurassa on aina hoidettu asiat pelaajien vapaa-ajan viettoa myöten (joukkueella on käytössä oma talo, jossa erilaista aktiviteettia) loistavasti. Eikä ole lainkaan sattumaa, että juuri MyPa:sta lähti maailmalle Suomi-futiksen ikonit Jari Litmanen ja Sami Hyypiä!
Ainekset tiukkaan, tuliseen ja tapahtumarikkaaseen otteluun olivat valmiit!
***********************************************
Kotijoukkue HJK lähti otteluun Antti Muuriselta epätavallisemmalla puolustavamalla taktiikalla, kun viime peleissä vahvasti peliä pyörittänyt Tuomas Haapala oli loukkaantuneena sivussa. Haapalan paikan otti selvästi puolustavampi nuori lupaus Sakari Mattila.
MyPa otti heti alusta asti ohjat käsiinsä ja vain kuusi minuuttia oli ehtinyt kulua, kun anjalankoskelaiset jo iskivät. Viime viikkoina maalihanat auki saanut Tarmo Neemelo keskitti oikealta maalin eteen ja paikalle hiipinyt Nebi Mustafi iski pelivälineen verkkoon. HJK oli kuin unessa ja se ei saanut varsinkaan puolustustaan kuntoon. Ensimmäinen maali meni täysin (juuri maajoukkueeseen loukkaantuneen Hongan Hannu Patrosen tilalle nostetun) Jukka Sauson piikkiin. Vain neljä minuuttia edellisestä pääsi Tarmo Neemelo loistavaan tekopaikkaan, mutta HJK-maalilla Ville Wallén kesti.
Seuraavaksi tapahtui, jotain yllättävää kesken MyPa-painostuksen. Ennakkoluuloton Sakari Mattila päätti kokeilla noin 25 metristä tarkkaa laukaustaan ja veto menikin täysin kontrolloidusti suoraan alakulmaan. Kannattaakin pistää heinakuussa 19 vuotta täyttävän nuoren miehen nimi muistiin! Tasoituksen jälkeen sai HJK pelin juonesta paremmin kiinni, mutta peli tyrehtyi aina kärkien kohdalla (Tomasz Sajdak, Juho Mäkelä), jotka pelasivat epävarmasti.
40 minuuttia oli kulunut, kun Dawda Bah pääsi puskupaikkaan, mutta pusku meni hienoisesti ohi maalin. Juuri ennen taukovihellystä pääsi jälleen HJK:n "pelin sieluna" toiminut Medo laukomaan tulisesti, mutta johtoasema jäi haaveeksi.

Toisen puoliajan alussa ihmetytti Antti Muurisen vaihto, kun hän vaihtoi jälleen vaisusti pelanneen Juho Mäkelän sijasta Sajdakin pois. Sajdakin tilalle juoksi Paulus Roiha, mutta Jarno Parikka jäi istumaan penkille! Seuraavaksi 56 minuutilla Muurinen joutui ottamaan aivotärähdyksen saaneen hyviä otteita esittäneen Sakari Mattilan pois ja tilalle tuli Ville Taulo, joka ei päässyt lainkaan peliin sisään.
HJK jatkoi kuitenkin hallintaansa ja 66 minuutilla se saikin loistopaikan. Medo laukoi jälleen tulisesti ja pallo pyöri jo maaliviivalla, mutta MyPa-puolustus ehti väliin. 68 minuutilla MyPa-ikoni Saku Puhakainen loukkaantui ja tilalle tuli Mohamed Fofana. Vasta 81 minuutilla Muurinen antoi tilaisuuden Jarno Parikalle, kun hän tuli Juho Mäkelän tilalle. Kyllä harmittaa Parikan puolesta, kun pelituntuman täydellisesti kadottanut Mäkelä vie huippukuntoiselta Parikalta paikan. Onko Mäkelän väkisin peluuttamisen syynä huippupalkka ( on Skotlannin Heartsista lainalla ja HJK maksaa palkan), vai mikä? Nyt, kun Paulus Roiha on kunnossa ja Parikka sekä Sajdak vireessä kannattaisi Mäkelä lähettää takaisin.
HJK painoi vielä lopussa, mutta tilanteita ei saatu päätettyä. 85 minuutilla pääsi Parikka vielä avopaikkaan, mutta MyPa säästyi takaiskuilta.
Näin pisteet jaettiin, mikä ei varmasti kumpaakaan seuraa tyydyttänyt.
Molemmista joukkueista nousi esiin useampi avainpelaaja. HJK-leiristä Medo oli "man of the match! Puolustuksessa Tuomas Aho oli taas itsevarmuus ja avaukseen jälleen päässyt Jukka Raitala oikealla laidalla erinomainen, jonka laitanousut olivat varsinkin vahvoja. Myöskin Petri Oravaisen paikan ottanut Erfan Zeneli oli mainio. MyPa-leirissä Saku Puhakainen oli esimerkillinen, kun hän osallistui ahkerasti myös puolustuspelaamiseen. Myös Nebi Mustafi, Tarmo Neemelo ja Heikki Pulkkinen pitää nostaa esiin.

MyPa-luotsi Janne Hyppönen kertoi pelin jälkeen, että: - "aloitettiin todella vahvasti ja luotiin neljä hyvää paikkaa, joista olisimme voineet ratkaista ottelun. Toisella puoliajalla potku ei ihan riittänyt, mutta jätkät taistelivat loistavasti", hän kiitteli ottelun jälkeen.
HJK:n valmentaja Antti Muurinen ei ollut täysin tyytyväinen: "MyPan maalissa tuli todella iso virhe puolustuksessa, eikä hyökkäyspäässä pystytty luomaan ihan niin paljoa paikkoja kuin haluaisimme. Viimeistelyssä hyökkääjät eivät myöskään ole riittävän teräviä", hän kertoi.

Tässä se sitten oli huikea Veikkausliigan aloitus, josta jäljellä vielä tänään pelattavat kaksi peliä. Urheilukanavan TV-peli on VPS-Tamu ja toisessa ottelussa Rops voi voitolla FC Haka:sta nousta sarjataulokossa toiseksi! Se olisikin loistava päätös tälle ennakkoveikkaukset romukoppaan heittäneelle toukokuulle. Tiivistettynä on tämä Veikkausliigan aloitus ollut paras vuosikausiin ja se on tarjonnut tunnetta, sekä draamaa koko rahan edestä! Ainoa kysymys kuuluukin, että mihin katosivat katsojat? Nyt Veikkausliiga, Palloliitto ja seurat, jotain on tehtävä, että hurmos saadaan takaisin!
***************************************************
Lopuksi katseet kääntyvät maajoukkueeseen, joka on aina ollut avain hurmoksen nostamiseen.
Torstaina on luvassa vierasottelu Turkkia vastaan, joka pelataan Saksassa Duisburgissa ja ensi maanantaina Turkuun (tällä hetkellä jalkapallopääkaupunki) Veritas Stadionille saapuu Valko-Venäjä. Molemmat ottelut televisoi Canal +.

Päävalmentaja Stuart Baxterin mukaan kutsuma ryhmä tarjoaa kaksi täysin uutta nimeä, kun FC Zwollen Niklas Moisander ja FC Lahden Berat Sadik saivat kutsun. Moisanderia Baxter haluaa kokeilla vasempana pakkina (ongelmapaikka ollut pitkään maajoukkueessa). Viime viikolla listaan tuli vielä muutoksia, kun Markus Halsti jää pois (loukkaantuminen) ja U-21 maajoukkuemiehet (pelaavat vain Turkki-pelissä) Tim Sparv, sekä Kasper Hämäläinen nostettiin ryhmään. Baxter on rohkeasti tuonut esiin minkälaista peliä hän haluaa nähdä näissä otteluissa. Ensiksi Turkki-pelissä lähdetään puolustuksen kautta. Sitten kotona Valko-Venäjää vastaan on tarkoitus hyökätä ja viihdyttää pitkästä aikaa kotiyleisöä. Tässä onkin mentaalisella puolella suuri ero hänen edeltäjäänsä Roy Hodgsoniin, joka lähti aina puolustuksen kautta myös kotona oli kyseessä sitten harjoitusottelu tai karsinta peli.
Nyt näistä kahdesta ottelusta vähintään vierastasapeli ja kotivoitto, niin saadaan Veikkausliigaankin hurmos jälleen EM-lopputurnaustauon jälkeen!

Ne, jotka eivät ole kuulleet maestro Jari Litmasesta mitään vähään aikaan, niin kyllä hän on jälleen maajoukkueen mukana! Tämä onkin jo todella vahva singnaali siitä, että Litmanen on sitoutunut myös MM-karsinta projektiin, mikä on meidän menestymisen kannalta elintärkeää!

Nämä seuraavat Stuart Baxterin sanat parin viikon takaa kertovan kaiken olennaisen. "Jos katsotaan vaikka Jaria, niin hän on saanut upean elämän jalkapallolta ja hän haluaa siksi antaa takaisin. Hän on käynyt läpi monta kivuliasta loukkaantumista ja kuntoutusprosessia, mutta aina hän on tullut takaisin. Se vain osoittaa, että hän yksinkertaisesti rakastaa jalkapalloa"!

perjantaina, toukokuuta 23, 2008

FC Honka säilytti pääkaupunkiseudun herruuden








Kauden 2008 ensimmäinen pääkaupunkiseudun "derby" oli valmiina alkamaan. Paikalliskahinalle antoi hyvän startin juuri tällä viikolla hyväksytty ympäristöystävällisen länsimetron rakentamisen aloittaminen vuonna 2009. Tämä päätös lähentää näitä kahta kaupunkia entisestään ja noin kuuden vuoden päästä voikin metro olla ennen "derbyä" täynnä kannatuslauluja hoilaavia faneja!

Joukkueet lähtivät illan peliin täysin erilaisista lähtökohdista. Kotijoukkue FC Honka kärsi kirvelevän 1-0 tappion edellisellä kierroksella kärkiryhmä FC Lahden vieraana. Otteluraportit kuitenkin kertoivat, että ottelu olisi voinut aivan hyvin päättyä, vaikka 5-4. FC Hongalla oli ottelussa paikkansa, mutta viimeistely "boxissa" on joukkeelle edelleen tervanjuontia.
FC Hongan ongelma onkin ollut tänäkin vuonna vieraspelit, joissa voittoja ei tule. Tämä kurssi pitää korjata nopeasti, koska muuten mestaruudesta on turha haaveilla. Sitä vastoin kotona Hongalla on kulkenut, kun saldona on kaksi voittoa ja tasuri. Merkille pantavaa on myös, ettei joukkue ole päästänyt vielä maaliakaan kotona.

HJK:n leirissä sen sijaan tunnelmat olivat pilvissä, kun viime kierroksella mestari-Tamu tyrmättiin täysin kanveesiin 5-1 voitolla. Näin HJK lähti otteluun sarjakolmosena ja ero Honkaan oli venähtänyt jo viiteen pisteeseen. FC Hongan puolella olivat kuitenkin tilastot, koska HJK ei ole pystynyt voittamaan joukkuetta peräti kolmessa edellisessä liigapelissä. Myös organisaatiopuolella innovaatinen naapuri Espoosta on menossa satavuotiaan seuran edelle. Kokonaisbudjetit ovat seuroilla täysin samat (1 800 000 euroa), mutta Honka tekee voittoa, kun taas HJK tappiota.

Mielenkiintoa peliin toi myös se, että moni Honka-pelaaja omaa HJK taustan ja varsinkin valmentaja Mika Lehkosuolle peli on todella suuri, koska pelasihan mies koko uransa Klubi-paidassa.
HJK itse asiassa yritti värvätä viime syksynä Lehkosuota valmentajakseen, mutta vastaus tuli nopeasti. Lehkosuo kertoi, ettei pystyisi tekemään samaa pitkäjänteistä pelaajia kehittävää työtä tuloksia tuijottavassa HJK:ssa. Tämä on täysin totta, koska viime vuodet ovat osoittaneet, että HJK:ssa on menetetty monta lahjakasta pelaaja muihin seuroihin tai he ovat jumittuneet farmiseura Klubi-04:ään. Uskomatonta oli myös se, että maajoukkuetoppari Markus Halsti pääsi lähtemään viime syksynä ilmaiseksi Allsvenskan seura GAIS:iin, mutta Malmö FF maksoi miehestä nyt keväällä miljoona euroa! Tälläisiä summia Suomi-futiksella ei todellakaan ole varaa menettää!
Nyt itse ottelu oli valmiina alkamaan ja aurinkoinen sää oli houkutellut 4800 katsojaa paikan päälle. Lievä pettymys oli, että viime kaudella pelatun "derbyn" kaltaista suurta hurmosta ei koettu (stadion täynnä ja osa jäi ulkopuolelle). Kaikesta huolimatta pitää tähänkin olla tyytyväinen, koska muilla paikkakunnilla katsojaluvut olivat katasrofaaliset: Mypa-FC Lahti 2-0 (yl: 1693), FF Jaro-Haka 0-4 (yl:1552), Rops-TPS 1-0 (yl:1785), FC Inter-VPS 2-0 (yl:2324), Tamu-KooTeePee 4-2 (yl:2474) ja IFK Mariehamn-Kups 1-1 (yl:1508)!
*********************************************


Ottelu lähti odotetusti käyntiin kovalla taistelulla, eikä mitään annettu ilmaiseksi. FC Honka tuli kuitenkin otteluun selvästi valmiimpana ja HJK taisikin olla vielä Tamu-voiton euforiassa.
Vain 4. minuuttia oli pelattu, kun Hongan Hermanni Vuorinen karkasi jo läpiajoon, mutta HJK-maalilla Ville Wallén torjui upeasti. 7. minuuttia oli vasta ehtinyt kulua, kun espoolaisyleisö sai mitä halusi. Aleksandr Kokko pelasi pystysyötöllä John Weckströmille pallon rangaistusalueelle ja John liukui nostamaan pelivälineen yli Wallénin. Näin FC Honka siirtyi ansaitusti johtoon. HJK pääsi peliin paremmin mukaan, kun aikaa kului. 20. minuuttia oli pelattu, kun määlipörssiä viidellä maalillaan johtava Tomasz Sajdak pääsi laukomaan tulisesti, mutta Honka-maalilla Tomi Maanoja ei ollut yllätettävissä. Seuraavaksi "varjojen mailla" koko pelin ollut HJK-kärki Juho Mäkelä pääsi puskupaikkaan, mutta puskussa ei ollut riittävästi voimaa. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen puoli-aika tarjosi enemmän kovaa painia kuin näyttävää peliä.

Tauolla HJK-luotsi Antti Muurinen oli saanut joukkueensa herätettyä, koska kentälle juoksi aivan erinäköinen HJK. Muurinen otti myös heikon Juho Mäkelän pois ja tilalle juoksi täysin kuntoutunut Paulus Roiha. Jo 48. minuutilla Roiha pääsi maalipaikkaan, kun hän kurottautui loistavaan keskityspalloon, mutta pallo suuntautui ohi maalin. 55. minuutilla jälleen vahvasti pelannut Medo pääsi puskemaan aivan maalin edustalta, mutta pusku meni ylitse. Seuraavaksi Mika Lehkosuo teki yllättävän vaihdon, kun vahvasti pelannut John Weckström tuli pois ja tilalle kirmasi Jussi Vasara. 76. minuutilla Hermanni Vuorinen otettiin vaihtoon ja Jami Puustinen sai tilaisuuden juosta kentälle. 78. minuutilla oli Paulus Roiha taasen tekopaikassa, kun Erfan Zeneli pelasi hänet vapaaksi, mutta Maanoja tuli hyvin vastaan ja piti maalinsa puhtaana. 82. minuutilla sai HJK parhaan paikkansa, kun Erfan Zeneli laukoi ja takatolpalle hiipinyt Jarno Parikka pääsi tuikkaamaan kohti tyhjää maalia, mutta maajoukkuetoppari Hannu Patronen ehti kuitenkin heittäytymään vedon tielle.

Näin Hongan puolustus kesti HJK:n koko toisen puoliajan kestäneen painostuksen. Tämä tiesi myös sitä, ettei yksikään vieraileva joukkue ole vielä tällä kaudella onnistunut maalinteossa Tapiolassa! HJK:lle tappio oli kuitenkin vasta ensimmäinen ja joukkue jatkaa hyvissä asemissa neljäntenä. Hongalle voitto oli elintärkeä ja pisteet kotiin sunnuntaina Kotkasta, niin joukkue voi hyvillä mielin lähteä tauolle.
Hongalta onnistui tänään varsinkin puolustuspelaaminen, joka oli tiivistä ja yhtenäistä. Tomi Maanoja maalilla oli itsevarmuus ja hänen edessään Hannu Patronen sekä Rami Hakanpää olivat fantastisia. Myös John Weckström ja Hermanni Vuorinen saavat erityismaininnan.
HJK-leirissä onnistujia olivat Ville Wallén, joka teki useamman tärkeän torjunnan ja Mikko Hauhia.

FC Hongan valmentaja Mika Lehkosuo kertoi pelin jälkeen, että nämä HJK-pelit ovat hänelle todella suuria ja hänen oli vaikea pysyä rauhallisena. Hän myönsi, että ottelu oli tasainen ja ensimmäinen puoliaika oli Hongan, kun taas toinen HJK:n. Hän oli mielissään, että viisi alinta pelaaja teki hyvää työtä.
HJK-luotsi Antti Muurinen sen sijaan ihmetteli miksi joukkue tuli peliin, niin vaisulla asenteella. "Olimme alussa niin surkeita, että sitä ei voi hyväksyä ja erinomaisen Tamu-pelin jälkeen edes uskoa", Muurinen harmitteli. Muurinen jatkoi, että toisella puoliajalla HJK oli selvästi parempi, mutta paikoista ei saatu maalia.

Pääkaupunkiseudun herruus pysyy näin vahvasti Espoossa, mutta taistelu mestaruudesta sen, kun vain kiihtyy. Nyt on enää yksi kierros jäljellä ennen EM-lopputurnaustaukoa ja toivotaan, että kisat ja seuraavien viikkojen maajoukkuepelit nostavat jälleen jalkapallohuuman! Muistakaa, että jalkapallo on parasta paikan päällä!

tiistaina, toukokuuta 20, 2008

HJK syvensi Tamu:n ahdinkoa Finnairstadionilla







Veikkausliigan "härkäviikot" lähenivät loppuaan ennen EM-lopputurnaustaukoa, kun kuudes kierros saatiin päätökseen ja kaksi oli vain jäljellä. Tiivis pelitahti on osoittanut raadollisuutensa, kun monissa seuroissa avainpelaajat ovat joutuneet sairastuvalle. Kaikesta huolimatta on tämä kuluva toukokuu tarjonnut draamaa ja varsinkin yllätyksiä koko rahan edestä. Vai olisiko joku osannut veikata, että tuplamestari Tamu:lla on tähän mennessä vaivaiset kolme pistettä, eikä ainuttakaan voittoa? Tai, että valmentajasekoiluilla otsikoissa viihtynyt Rops olisi pystynyt haastamaan kärkiseuroja ja olemaan keskikastissa sarjataulukossa? Kärjessä porskuttavat ansaitusti FC Lahti ja Inter, mutta tämä ei ainakaan minulle ollut Liigacupin jälkeen mikään yllätys.

Veikkausliiga on osoittanut mielenkiintonsa, mutta missä ovat katsojat? Esimerkiksi viime kierroksella perinteikkäässä Kuopiossa (Kups-KooTeePee) oli surkeat 1610 katsojaa ja Anjalankoskella (MyPa-TPS) vaivaiset 1043 silmäparia. Miksi tätä samaa asiaa pitää vuodesta toiseen päivitellä ja hakea siihen syitä? Mikäli syynä on jääkiekon tasoltaan lähinnä säälittävät MM-kisat, niin mitä se kertoo meidän jalkapallokulttuuristamme? Sen, että se on edelleen Jari Litmasen sanoin "nuorta ja ohutta"!
Siirrytään itse illan peliin, jossa viime kaudella täydellisesti flopannut HJK haastoi mestari-Tamu:n. Osasyy Tamu:n surkeaan alkukauteen löytyy avainpelaajien loukkaantumisista, mutta suurin syy on Tamu-sielu Jarkko Wissin lopettaminen viime kauden jälkeen. Nyt Tamu:n urheilutoimenjohtajana toimivan Wissin jättämä aukko on niin suuri, että se on näkynyt varsinkin johtajan puuttumisena kentällä. Olisiko Tamu:n valmentajan Ari Hjelmin pitänyt hankkia tilalle joku muu kuin HJK:sta tullut Vili Savolainen, vaikka Mika Nurmela?

Sen sijaan HJK koki täydellisen muodon muutoksen viime kauden jälkeen, kun peräti 14 pelaajaa lähti ja tilalle tuli varsinkin viime jutussani mainitsemia paluumuuttajia. Joukon valmentajaksi tuli A-maajoukkueen luotsaamisen jälkeen omien sanojensa mukaan alimpaan helvettiin sysätty Antti Muurinen. Muurisen myötä Klubiin on palannut peli-ilo ja myös tulosta on syntynyt.

Edellisellä kierroksella HJK jäi tasapeliin (1-1) sarjajohtaja FC Inter:in vieraana, kun Tamu kärsi shokkitappion kotonaan (0-2) FC Lahdelle. HJK-luotsi Antti Muurinen uskoikin ennen peliä, että Tamu ei tyydy tilanteeseensa, vaan vastaan tulee taisteleva joukkue. Tamu onkin hallinnut liigapelejä HJK:ta vastaan viime vuosina ja edellisestä HJK:n kotivoitosta on kulunut jo viisi vuotta! Organisaatio puolella seurat painivat samassa sarjassa, mutta erojakin löytyy. Tamu:n budjetti kasvoi viime vuodesta peräti 27 prosenttia (1 931 500 euroa), kun taasen HJK pienensi omaansa 15 prosenttia (1 800 000 euroa).
Lisämausteensa otteluun toi seikka, että entiset HJK-pelurit Vili Savolainen ja Iiro Aalto palasivat tutulle stadionille vieraassa paidassa.

Koleasta säästä huolimatta paikan päälle oli tullut mukavasti väkeä (5627 katsojaa) ja tämä entisestään vankisti isojen kaupunkien Turku, Helsinki ja Espoo asemaa yleisökeskiarvojen kärjessä.
***********************************************
HJK pääsi otteluun täysin terveellä miehistöllä ja myös Tamu:n loukkaantumistilanne oli paranemaan päin, kun vain Henri Sheweleff oli poissa. Tämän lisäksi puolustuksen johtohahmo Mathias Lindström teki paluun ja Tomi Petrescu oli jo sunnuntaina TPV:n mukana Ykkösen ottelussa VIFK vastaan.
Ottelu lähti käyntiin tunnustellen ja paikoin hermostuneesti. HJK otti enemmän peliä haltuunsa ja yritti kaukolaukauksilla yllättää Tamu-maalivahti Mikko Kavénin.
Parhaat paikat tulivat HJK:n Juho Mäkelälle, joka kuitenkin kunnostautui "tuhlaajapoikana".
20. minuuttia oli pelattu, kun Mäkelä pääsi puolittaiseen läpiajoon, mutta laukaus suuntautui sivuverkkoon. Pari minuuttia tästä "man of the match" Tomasz Sajdakin keskitys löysi Mäkelän, joka yritti vetoa suoraan ilmasta, mutta veto meni yli. Kyllä näistä paikoista maalintekijän pitää onnistua ja näyttääkin siltä, ettei Mäkelä ole kehittynyt lainkaan Skotlannin Heartsiin siirtymisen jälkeen. Viimein pelikellon näyttäessä 35. minuuttia HJK:n hallinta tuotti tulosta. Jälleen kerran keskikentän pohjalla vahvasti pelannut Mohamed Kamara (Medo) otti tyhjät pois ja laukoi fantastisesti 30-metristä yläriman kautta maaliin. "Oi oi mikä maali"! Se joka kutsuu Suomi-futista vieläkin "potkupalloksi" voi pitää turpansa kiinni! Nyt vauhdilla miehelle Suomen passi (Sierra-Leonen poikamaajoukkueen peluri, joka jäi vuoden 2003 MM-kisoissa Suomeen)!
Medon upean maalin jälkeen tauolle siirryttiin HJK:n ansaitussa johdossa.

Tamu-luotsi Ari Hjelm ei saanut herätettyä joukkuettaan tauolla, vaan kentälle juoksi hengetön ja alistunut Mestari-ryhmä. HJK jatkoi hallintaansa ja vain viisi minuuttia oli pelattu, kun Medo pääsi jälleen vapaasti laukomaan, mutta nyt Tamu-puolustus ehti pallon tielle. Seuraavaksi 58. minuutilla Hjelm yritti herättää joukkuettaan kahdella vaihdolla, kun Sakari Saarinen tuli Chris Jamesin tillalle ja Daniel juoksi Jari Niemen paikalle. Noin tunnin pelin jälkeen oli Tamu päästä tasoittamaan, kun Antti Hynynen eteni yksin läpi, mutta HJK-maalilla Ville Wallén torjui jalallaan pallon kulmaksi. Näyttää siltä, että onnikin on hylännyt Tamu:n.
63. minuuttia oli pelattu, kun nähtiin ottelun lopullinen ratkaisu. Juho Mäkelä petasi Sajdakille vetopaikan ja puolalainen laukoi pallon tarkasti alakulmaan. Heti seuraavalla minuutilla Tamu lyötiin kanveesiin, kun kulman jälkitilanteesta Medo laukoi voimalla, eikä Kavén saanut palloa haltuunsa ja näin Sajdak pääsi tuikkaamaan pallon maaliviivalta verkkoon.
Kymmenen minuuttia oli ehtinyt vain kulua edellisestä täysosumasta, kun Sajdak puski Tuomas Kansikkaan keskityksen verkon perukoille ja näin puhdas "hat-rick" oli valmis!
78. minuutilla vaihdosta sisään tullut Daniel sai kunnian tehdä Tamu:n illan ainoan osuman ja lukemat olivat 4-1. Kaikkia maaleja ei kuitenkaan oltu vielä nähty, vaan 81. minuutilla Bah jätti pallon vaihdosta Mäkelän tilalle tulleelle Jarno Parikalle, joka laukoi tarkasti rangaistusalueen kulmalta pallon alakulmaan.
Täten Tamu kärsi seurahistoriansa suurimman tappion ja viimein nyt on selvää, että joukkue on täydellisessä kriisissä. Kuudesta ottelusta joukkueella on vain kolme pistettä ja sarjakärki on jo 13 pisteen päässä! Kuka olisikaan uskonut, että torstaina pelattava Tamu-FC KooTeePee tulisi olemaan tässä vaiheessa kautta jumbofinaali! Tässäkin ottelussa tuli selvästi esiin, että joukkueelta puuttuu keskikentänjohtohahmo. Uskonkin, että urheilutoimenjohtaja Jarkko Wiss on nyt vimmatusti sitä etsimässä, koska Tamu:n on pakko vahvistaa joukkuetta ennen Mestareiden liigan karsintoja. Tämä on aivan uusi tilanne myös menestymiseen tottuneelle Ari Hjelmille, koska seuralle on tullut lähinnä vain menestystä koko sen seurahistorian ajan (Tamu perustettu 1998).
Haluan kuitenkin kaikesta huolimatta uskoa, että Tamu tulee vahvasti viimeistään heinäkuussa, kun Mestareiden liigan karsinnat alkavat!
Tamu:n joukkueessa onnistujat olivat harvassa, mutta yksi pelaajaa nousee esiin. Entinen HJK-peluri Iiro Aalto oli pirteällä pelipäällä ja hänen erinomaiset nousunsa tuovat vielä jatkossa maalitilanteita Tamu:lle. HJK:n leirissä sen sijaan oli monta onnistujaa, joista "hat-rick"-mies Sajdak oli koko ottelun paras. Puolustuksessa Tuomas Aho pelasi virheettömästi ja hänen edessään Medo ja Tuomas Haapala toimivat keskikentän moottoreina.

Pelin jälkeen HJK-luotsi Antti Muurinen kertoi nähneensä jo alkuverryttelyissä, että pelaajat ovat syttyneet otteluun. United on varmasti saanut huomata, miten haluttu mestarin "päänahka" on Muurinen jatkoi. Muurinen sanoi, että Medon superlaukaus vapautti HJK:n pelaamisen. HJK:n syöttöpeli ja liikkuminen oli parempaa kuin Inter-pelissä hän päätti.
Tamu-luotsi Ari Hjelm kertoi ottelun jälkeen, että Tamu tallustaa nyt syvimmällä, missä se on koskaan ollut. Kuitenkin myös pieni valonpilkahdus nähtiin, kun Mathias Lindström saatiin viimein takaisin ruotuun Hjelm päätti.
*************************************************
Kuusi kierrosta on nyt Veikkausliigaa takana ( http://www.mtv3.fi/urheilu/futis/uutiset.shtml/arkistot/futis/2008/05/647469) ja kaksi kierrosta edessä, jonka jälkeen sarja vetäytyy EM-lopputurnaustauolle. FC Inter ja FC Lahti porskuttavat kärjessä kannoillaan mestarisuosikit HJK ja TPS. Kaiken kaikkiaan sarja on todella tasainen kärkijoukkueiden takana, sekä erittäin mielenkiintoinen. Nousija-joukkueista Rops pysyy keskikastissa ja Kups yrittää sinnitellä mukana. Jumbojoukkue FC KooTeePee sitä vastoin tuskin pärjäisi nykyisellä joukkueellaan edes Ykkösessä! FC KooTeePee:n kaltaiset "turistit" luovat juuri sitä väärää "potkupalloimagoa".
Lopuksi vinkki kaikille pääkaupunkiseudulla asuville. Torstaina ei tunnetta ja draamaa puutu Tapiolan uhrheilpuistossa, kun HJK saapuu FC Hongan vieraaksi kello 19.00 alkavassa ottelussa. Muistaen viime vuoden yleisöryntäyksen kannattaa lippu ostaa jo ennakkoon!

perjantaina, toukokuuta 09, 2008

Rops haastoi FC Hongan Tapiolan urheilupuistossa






Rops on osoittanut kahdella ensimmäisellä kierroksella, että se kuuluu Veikkausliigaan urheilullisesti. Rops oli yllättää ensimmäisellä kierroksella turkulaisen FC Inter:in, mutta viime hetkillä Inter nousi 2-1 voittoon. Toisella kierroksella koettiin sitten jymypaukku, kun Rops kaatoi kotonaan mestarisuosikki Tamu:n Mweetwa Nchimunyan maaleilla 2-1. Otteluraportit kertoivat Mika Nurmelan ja Daniel Bauerin hallinneen keskikenttää ja varsinkin Nurmela oli ollut vedossa. FC Honka sen sijaan hävisi viimeksi vieraissa FF Jarolle 1-0 ja raportit kertoivat, ettei Honka saanut omaa lyhytsyöttöpeliään laisinkaan toimimaan. FF Jaro näytti ottelussa, ettei vieraspiste Tamu:a vastaan ensimmäisellä kierroksella ollut vain sattumaa ja se tuleekin haastamaan kaikki mestariehdokkaat. FC Hongan valmentaja Mika Lehkosuo toivoikin, että vaisun Jaro-ottelun jälkeen kotiyleisö herättäisi joukkueen parempaan. Lehkosuo kertoo, ettei tappio ole vaikuttanut joukkueen ilmapiiriin, vaan harjoituksissa on ollut hyvä fiilis. Eikä joukkue myöskään ole väsynyt, vaan päinvastoin virkeä otteluruuhkasta huolimatta. Liigacupissa Honka nöyryytti Rops:ia peräti 4-1, mutta sitä on turha muistella, koska sen jälkeen Rops:illa on vaihtunut valmentaja, sekä osa pelaajista. Belgialainen Tom Saintfiet sai juuri kauden alla lähteä, koska hän ei tullut pelaajien kanssa lainkaan toimeen. Tilalle tuli Viron liigasta Valeri Bondarenko, joka on saanut nopeassa tahdissa Rops:in pelin kulkemaan.
Myös Mika Lehkosuo sanoi joukkueen olevan vaikeasti voitettava joukkue, jonka koki viimeksi myös Tamu. Suurin ero joukkueiden välillä piileekin organisaatioissa, kun FC Honka operoi liigan kolmanneksi suurimalla budjetilla (1 800 000 euroa), niin on Rops:in vastaava liigan toiseksi pienin (750 000 euroa).
Näin taistelu Veikkausliigapisteistä oli valmiina alkamaan!
**********************************************
Hongan leirissä terveystilanne on paranemaan päin, kun John Weckström, Jani Bäckman ja Rami Hakanpää palasivat kokoonpanoon. Poissa olivat vain Sampo Koskinen ja Roope Heilala.
Rops sen sijaan pääsi otteluun parhaalla mahdollisella kokoonpanolla.

Ottelu lähti heti iloisella hyökkäyspelillä käyntiin ja vauhtia riitti päästä päähän.
FC Honka pääsi tekopaikkaan heti ottelun toisella minuutilla, kun kulmapotkun jälkitilanteesta Ville Jalasto pääsi laukomaan, mutta laukaus oli onneton. Rops ei tästä hermostunut, vaan päinvastoin se haastoi hyvin keskialueella ja esti Hongan syöttöreitit. "Man of the match" Mika Nurmela pääsi seuraavaksi vetopaikkaan riistettyään pallon epävarmasti läpi ottelun pelanneelta Hannu Patroselta, mutta Nurmelan sihti ei ollut kohdallaan. Pelikellon osoittaessa 12. minuuttia nähtiin ottelun paras maalintekopaikka, kun hyvin annetusta kulmapotkusta pallo tuli Patroselle, joka pudotti sen Rami Hakanpäälle. Rami kuitenkin onnistui vetämään pallon yli, vaikka maali oli vain muutaman metrin päässä. Kymmenen minuuttia tästä sai Rops hyvän maalipaikan, kun Chilese Chibwe laukoi kovaa, mutta Hongan maalilla Tomi Maanoja selvitti tilanteen kulmapotkuksi. Juuri ennen taukovihellystä pääsi vielä Hermanni Vuorinen puolittaiseen läpiajoon, mutta Stephen Kunda ehti viime hetkellä väliin.

Toiselle puoliajalle Hongan valmentaja Mika Lehkosuo vaihtoi John Weckströmin sisään ja vaisusti esiintynyt Jami Puustinen tuli vaihtoon. Honka tulikin hieman vahvemmin tauon jälkeen peliin mukaan ja se saikin peliä Rops-päätyyn. 50. minuuttia oli pelattu, kun Nicholas Otaru pelasi Vuorisen laukaisupaikkaan, mutta Vuorisen laukaus kilpistyi Rops:in puolustajaan. 60. minuutin kohdalla pääsi John Weckström kokeilemaan vastapallosta, mutta jälleen veto viuhui yli maalin. Rops ei antanut missään vaiheessa periksi ja Kalle Rönkkö oli maalilla se viimeinen lukko. Oltiin jo ottelun 70. minuutilla, kun Hongan Jussi Vasara pääsi laukomaan suoraan ilmasta Otarun antamasta "passista", mutta Rönkkö Rops-maalilla hoiti tilanteen. Seuraavaksi Mika Lehkosuo haki vielä lisää hyökkäysvoimaa vaihtamalla Aleksandr Kokon Vasaran tilalle. Viimeisellä minuutilla Honka saikin vielä maalipaikan, kun Jalasto antoi pitkän vapaapotkun rangaistusalueelle, mutta Rönkkö sai pallon haltuunsa ennen Kokkoa.
Näin Rops ansaitsi pisteen hyvin kontrolloidulla pelillään. Rops:in ehdoton pelin sielu oli Mika Nurmela, joka tuntui ehtivän joka paikkaan ottelun aikana. Nurmelan kaltaisia pelimiehiä on ilo katsoa ja hän voisikin aivan hyvin pukea vielä kerran maajoukkuepaidan päälleen. Myös maalivahti Kalle Rönkkö oli itsevarmuus ja puolustuksessa Akesandr Kulik, sekä Stephen Kunda eliminoivat hyvin Hongan hyökkäykset. Tälläisellä joukkueella Rops:illa ei ole mitään hätää sarjapaikkansa puolesta ja ero Kups:iin, sekä KooTeePee:hen voikin muodostua isoksi.

Hongan leirissä onnistujia olivat Ville Jalasto, Jussi Vasara ja Tomi Maanoja, kun sitä vastoin koko muu joukkue alisuoritti. Erityisesti syötöt (myös helpot) menivät harakoille ja tekopaikassa laukaukset olivat onnettomia. Kotona ei saa menettää pisteitä mikäli janoaa mestaruutta ja viime kaudella juuri tasapelit (11 viime kaudella) pudottivat Hongan mestaruusjunasta.

Hongan valmentaja Mika Lehkosuo peräänkuulutti ottelun jälkeen rentoutta joka osa-alueelle, jolloin myös pallot menevät maaliin. Hän korosti, että: "menestyjät mitataan siinä kun kaikki ei mene nappiin ja sitten noustaan sieltä". "Ei kannata kuitenkaan liikaa alkaa hermoilemaan". "Pelejä on vielä 23 jäljellä". Rops:in valmentaja Valeri Bondarenko sen sijaan oli tyytyväinen tulokseen:" Oli tärkeää saada piste täältä". "Se oli tärkeintä"." Odotimme Hongan pelaavan hallintapeliä ja niin tapahtui". "Emme olleet tänään parhaimmillamme". "Meillä on potentiaalia vielä nähtyä parempaan pelaamiseen". "Meillä oli juuri vaikea peli Tamperetta vastaan ja sen jälkeen edessä oli pitkä matka bussilla ja lentäen"
*********************************************
Viime jutussa kerroin Kimmo J. Lipposen suomalaisen jalkapallon visiosta vuodelle 2020. Visiossa Suomi olisi 2020 Euroopan kymmenen parhaan jalkapallomaan joukossa ja rekisteröityjä pelaajia olisi 250 000. Tällä hetkellä tuntuu, että jälkimmäinen on realistista tavoittaa, mutta kymmenen parhaan joukkoon Euroopassa pääsy on vaikeaa. Taso nousee jalkapallossa ympäri maailmaa huimaa vauhtia ja pysyminen jo kelkassa mukana on haaste. Kuka olisi esimerkiksi lyönyt rahojaan Kreikan mestaruuden puolesta 2004 EM-kisoissa? Tai uskonut, että Azerbaidzhan (Suomen MM-karsinta ja viimeksi EM-karsintalohkossa) pystyy hankkimaan saksalaisen huippuvalmentajan Berti Vogtsin päävalmentajakseen. Azerbaidzhan myös osoitti viime karsinnoissa Suomen lohkossa, ettei se ole enää mikään "heittopussi". Nämä esimerkit vain todistavat sitä, että myös muissa maissa halutaan nousta ylemmälle tasolle.

Kaiken lisäksi meidän A-maajoukkue elää tällä hetkellä murroksessa, kun "kultainen" sukupolvi on pikkuhiljaa vetäytymässä sivuun. Kaikki tietenkin toivovat, että Sami Hyypiä, Jari Litmanen, Jussi Jääskeläinen, sekä Joonas Kolkka syttyisivät vielä sen viimeisen kerran ja olisivat mukana tulevissa MM-karsinnoissa. Oleellisin kysymys kuitenkin kuuluu, että mitä tapahtuu A-maajoukkueelle, kun nämä kantavat voimat poistuvat kuvioista. Valmentaja Harri Kampman sanoi taannoin, että mikäli haluamme voittaa ns. suuria maita ja päästä arvokisoihin. Vaatii se sen, että meillä on noin kymmenen pelaajaa Euroopan huippuseuroissa isoissa rooleissa. Ikävä kyllä tällä hetkellä meillä on niitä vain kaksi: Sami Hyypiä (Liverpool) ja Petri Pasanen (Werder Bremen). Lisäksi aivan liian moni suomalainen, joka ei edes pelaa huippuseurassa kuluttaa tällä hetkellä vaihtopenkkiä kuten esimerkiksi: Teemu Tainio (Tottenhamn), Alexei Eremenko jnr. (FC Saturn), Roman Eremenko (Udinese Calcio) ja Mika Väyrynen(PSV).

Vielä suurempi huolenaihe on tällä kaudella Veikkausliigaan tulleet paluumuuttajat. Paluumuuttajia Veikkausliiga haluaa, mutta nämä kyseiset pelaajat ovat vielä nuoria ja heidän pitäisi pelata jo aivan toisella tasolla. Mikä meni pieleen esimerkiksi Hermanni Vuorisen (Fredrikstad FK Norja), Tuomas Haapalan (Sandefjord Norja), Paulus Roihan (Ujpest FC Unkari), Petri Oravaisen (FC Zwolle Hollanti), Sampsa Timoskan (QPR Englanti) ja viimeksi Iiro Aallon (Olympiakos Nikosia Kypros)) kohdalla, kun se kuuluisa juna toi heidät takaisin. Peiliin katsomisen paikka on myös Veikkausliigalla, joka ei tällä hetkellä näytä valmistavan pelaajiamme tarpeeksi koviin peleihin. Yksinkertainen lääke tähän olisi joukkuemäärän pudottaminen ja Ykkösen kuntoon laittaminen (kuilu Ykkösen ja Veikkausliigan välillä liian suuri). Ei pelaaminen esimerkiksi KooTeePee:n tai Kups:in kaltaisia joukkueita vastaan kehitä meidän pelaajia. Ei se ole tervettä, että osa seuroista haluaa viedä tätä lajia Suomessa eteenpäin ja toiset tulevat puolivaloilla. En usko, että katsojatkaan haluavat nähdä viime sunnuntain HJK-KooTeePee (6-1 HJK voitti) kaltaisia otteluita. Toisaalta jotkut kuten Juha Reini (ex-maajoukkuepeluri) sanovat, että lahjakkaiden pelaajien kannattaa lähteä täältä pois, niin nuorena kuin pystyvät. Minä en ainakaan tätä halua, koska kyllä Veikkausliigan pitää olla niin kovatasoinen, että pelaajilla on rahkeet täältä siirtyä suoraan Euroopan kentille!