Sivun näyttöjä yhteensä

torstaina, elokuuta 23, 2007

Suomi-Kazakstan Tampereen valkeassa illassa




Suomen maajoukkueen lähtökohdat EM-karsinta peliin Kazakstania vastaan olivat kristallinkirkkaat. Vain voitto pitäisi Suomen mukana junassa matkalla kohti ensi kesän EM-lopputurnausta. Yksi asia oli jo varmaa, että joudumme tulemaan koko syksyn toimeen ilman "maestro" Jari Litmasta. Tilastot eivät tässä suhteessa meitä suosi, koska 1990 luvun alusta olemme joutuneet pelaamaan 17 karsintaottelua ilman Litmasta ja näistä olemme pystyneet voittamaan vain 5! Tästä huolimatta on jo korkea aika pärjätä myös ilman Jaria, joka tulee vielä takaisin. Tätä todisti myös Ratinan stadionille pystytetty lakana, jossa luki: "Kuningas palaa Wieniin kesällä 2008". Kova takaisku Suomelle oli myös huippuvireisen Mikael Forsselin saama pohjevamma, josta kiitos kolmen pelatun ottelun tuoma rasitus viikon aikana Valioliigassa. Onneksi vamma paranee viikon levolla ja Miklu on toivottavasti käytettävissä elintärkeissä syyskuun alun Serbia ja Puola peleissä. Maajoukkueemme ei siis juuri saanut valmistautumisaikaa, koska Euroopan eri sarjoissa pelattiin vielä sunnuntainakin. Toisin oli asiat Kazakstanin leirissä, joka sai rauhassa valmistautua viikon leirillä Hollanissa valmentajansa Arno Pijpersin johdolla. Toisaalta meidän pelaajamme koostuvat ammattilaisista, jotka ovat tottuneet tiukkaan kalenteriin.
Paikan päällä Ratinan stadionilla ihmettelimme katsojamäärää, joka oli vain 13 000 (kapasiteetti 16 000). Nyt jo luulisi "jääräpäisen"Palloliiton johdon tajuavan, että pelleily ottelupaikkakuntien välillä pitää loppua! Suomen maajoukkueen kotikenttä on maamme upea pääkaupunki Helsinki ja Olympiastadion piste!
************************************************** Suomi aloitti samalla kokoonpanolla, kuin voittoisassa kesäkuun Belgia pelissä. Suomi aloittikin vahvasti, mutta ensimmäiset kymmenen minuuttia eivät juuri ihmeitä tarjonneet. Tämän jälkeen Suomen ote terästäytyi ja Jonatan Johansson oli päästä maalipaikkaan, kun kazakstanilaispuolustaja Samat Smakov menetti pallon omalla rangasitusalueellaan. Johansson kuitenkin kaatui ja tilanne kuivui kokoon. Seuraava hyökkäys tuotti kaivatun tuloksen, kun Johansson pisti pallon puolustuksen läpi pystyyn Eremenko juniorille, joka "zippasi" pelivälineen upeasti yli vastaan tulleen maalivahti David Lorianin. Tämän jälkeen luulimme, että Suomen nopea avausmaali vapauttaisi sen pelin, mutta olimme väärässä. Vain kymmenen minuuttia myöhemmin Kazakstan iski tasoihin Jussi Jääskeläisen karkeasta virheestä. Kaukaa lähtenyt keskitys löysi Dimitri Bjakovin kolmen puolustajan keskeltä ja Jääskeläinen lähti ottamaan palloa, mutta arvioi tilanteen väärin. Näin ollen Bjakovilla oli helppo työ puskea pallo maaliin. Suomi pyrki karvaamaan ylhäältä jo vastustajan kenttäpuoliskon puolivälissä, jolloin Roy Hodgsonin taktiikan ideana oli päästä pallonriistojen kautta nopeisiin iskuihin. Tämä taktiikka tuotti vain muutaman paikan ensimmäisellä puoliajalla ja kaiken lisäksi Kazakstan pääsi välillä vikkeliin vastaiskuihin. Mainiosti pelannut Toni Kallio nousi 38. minuutilla mukaan hyökkäykseen ja hän pääsikin laukaisupaikkaan, mutta tilanne valui hukkaan, kun hän haki vielä keskemmältä Johanssonia mukaan. Myös Kazakstanilla oli paikka 43. minuutilla, kun Bjakov pääsi laukomaan rangaistusalueen rajan tuntumasta kohti alanurkkaa, mutta nyt Jääskeläinen oli hereillä ja torjui tilanteen. Tauolle mentiin kaikkien suureksi yllätykseksi tasatilanteessa ja Suomen peli ei toiminut toivotulla tavalla. Suomen joukkueen ainoita valopilkkuja olivat Sami Hyypiä, Toni Kallio ja Markus Heikkinen.

Tauolla päävalmentaja Roy Hodgson osoitti taktikon taitojaan, kun hän vaihtoi epävarmasti pelanneen Roman Eremenkon pois ja tilalle kirmasi Djurgården-hyökkääjä Daniel Sjölund. Vielä nerokkaampi vaihto oli siirtää Joonas Kolkka vasemmalta laidalta oikealle ja Teemu Tainio oikealta laidalta omalle paikalleen keskelle. Toisella puoliajalla kentän hahmo oli Kazakstanin maalivahti David Lorian, jonka torjuntatiheys kasvoi Suomen vyöryttäessä hyökkäyksiä. 60. minuutilla upeasti sisään tullut Sjölund pääsi vapaasti puskemaan maalin edestä, mutta Lorian torjui loisteliaasti pallon kulmapotkuksi. Kulmapotkun jälkitilanteesta Johansson rynni puolustuksen läpi maalin nurkalle ja laukoi, mutta jälleen Lorian torjui. Lorian sai näppinsä väliin myös toiseen kulmapotkuun, kun hän huitaisi pallon viiden metrin päässä maalista vartoneelle Tainiolle, joka latasi upeasti Suomen 2-1 johtoon. Seuraavaksi todella itsekkäästi taas kerran pelannut Alexei Eremenko junior yritti horjuttaa Loriania. Eremenkon terävä laukaus suuntasi alanurkkaan, josta Lorian upeasti taas torjui. Eremenko junior pyöritteli koko pelin ajan palloa ahkerasti hyökkäyspäässä, mutta sortui liian usein perisyntiinsä "näyttävää, mutta tehotonta". Viimeisen kymmenen minuutin alkaessa Eremenko tarjoili paikan Kalliolle, jonka laukauksen Lorian ilmiömäisesti torjui. Seuraavaksi Sjölund antoi loistavan kulmapotkun takatolpalle ja juuri vaihdosta sisään tullut toinen Djurgården-mies Aki Riihilahti puski, mutta puolustus hoiti tilanteen. Ikävä asia lopussa oli Toni Kallion saama varoitus, joka pitää hänet poissa Belgradissa pelattavasta Serbia pelistä. Tämä on kova isku Suomelle, koska tunnetusti vasemman laidan pakkeja ei ole edes maailmanlaajuisesti liikaa tarjolla.
***************************************
Suomi otti nihkeän voiton, mutta aivan kuten Teemu Tainio totesi: "enää ei tyylipisteitä jaeta, koska vain voitot pitävät unelman elossa". Pelillisesti täytyy kuitenkin todeta, että Suomi oli kaukana Belgia pelin tasosta. Tällä pelillä Serbiaa tai Puolaa ei kaadeta, mutta onneksi silloin toivottavasti saamme Mikael Forsselin ja pelikieltoa kärsineen Mika Väyrysen mukaan. Maalivahti Jussi Jääskeläisen pitää saada ennen elokuun loppua uusi seura, koska on henkisesti raskasta pelata alipalkattuna tasoonsa nähden ja vielä kaiken lisäksi surkeasti kautensa aloittaneessa Valioliigan Boltonissa. Varjojen mailla pelanneen Joonas Kolkan varaan ei kannata enää laskea, vaan rohkeasti Daniel Sjölund tilalle. Puolustuslinja pitää, mikä on loistojuttu ja varsinkin Sami Hyypiä on elämänsä kunnossa! Sami Hyypiä voisi myös kapteenina palauttaa teknisesti loistavan, mutta liian itsekkään Alexei Eremenko juniorin ruotuun, koska se toisi enemmän maaleja.
Meillä on myös yksi "ässä" hihassa, kun AEK-Ateenan Perparim Hetemaj on kovaa vauhtia kuntoutumassa ja on parhaimmassa tapauksessa käytössä jo 13. 10 pelattavassa Belgia pelissä.
Todella loistavaa oli, että Belgia voitti Serbian 3-2 tällä samaisella kierroksella, joten se on nyt yhden ottelun vähemmän pelanneena meitä kolme pistettä jäljessä. Huonompi juttu sen sijaan oli Portugalin jääminen tasapeliin Armenian kanssa, koska minä ainakin toivoin, että Portugali olisi mennyt menojaan tässä lohkossa. Tämä sen takia, ettei sillä olisi ollut enää panosta karsintojen päätöspelissä Portugali-Suomi! Oli miten oli tärkeintä on se, että onko ikinä karsintojen tässä vaiheessa kaikki ollut Suomen omissa käsissä? Tärkeää on nyt mennä peli kerrallaan, joten fanien ei kannata liikaa vielä sarjataulukkoa tuijottaa. Nyt joukolla ostamaan lippuja 12.9 pelattavaan Suomi-Puola peliin, koska nyt jos koskaan maajoukkueemme tarvitsee täyden Olympiastadionin tuen!

perjantaina, elokuuta 17, 2007

HJK-Aalborg BK Finnairstadionin pimenevässä illassa





Aalborg BK Tanskasta oli taas täällä, kun se nyt kohtasi HJK:n Uefa cupin toisella karsintakierroksella. Aalborg vieraili viimeksi Suomessa FC Hongan vieraana Intertoton toisella kierroksella ja pudotti sen niukasti jatkosta vierasmaalisäännöllä. Silloin jo näki, että joukkue ei ole Tanskan parhaimmistoa, joten HJK:lla kävi hyvä arpaonni. HJK:n valmentaja Keith Armstrong oli scoutannut vierailijan tarkasti painottaen, että joukkue on nyt fyysisesti paremmassa kunnossa, koska Tanskan liiga on juuri alkanut. Mitenkään vakuuttavasti Aalborg ei kuitenkaan Tanskan Superliigaa ole aloittanut, koska se saavutti ensimmäisen voittonsa vasta viidennellä kierroksella. HJK sen sijaan on jo peräti kymmenen tasapelin jälkeen menettämässä otteen tämän kauden mestaruudesta, joten ei ole kovin suuri salaisuus mihin joukkue loppukaudesta keskittyy (Uefa cup, Suomen cup). Paikan päälle oli saapunut vain 2200 katsojaa, mikä taas kerran osoitti, ettei HJK:n organisaatiossa osata edes markkinoinnin alkeita.
*****************************************
HJK:lta oli pelikiellossa viime peleissä loistanut Hermanni Vuorinen, mutta tämän osalta puntit olivat tasan, kun Aalborgilta oli kärjestä Rade Prica niin ikään pelikiellossa.
Juuri ennen peliä alkoi satamaan ja se varmasti vaikeutti entisestään tanskalaisten sopeutumista keinonurmialustalle. HJK aloitti pelin vahvasti ja pääsi heti alusta pelaamaan omaa peliään. Vasta 15. minuuttia oli keretty pelata, kun HJK jo onnistui maalinteossa. Tuomas Haapala sai Aalborgin puolustuksen epäonnistuneen purkupallon hieman keskiympyrän yläpuolella. Haapala otti "tyhjät pois" ja pelasi pallon pystyyn rangaistusalueen edustalla odottaneelle Kabba Samuralle. Samura käännähti upeasti ja laukoi tulisesti HJK:n johtoon. HJK oli jo mennä kahden maalin johtoon, kun kapteeni Mika Nurmela pelasi Grant Smithin puolittain läpi, mutta vain 10 metriä ennen maalia Aalborgin puolustus pääsi väliin. Aalborgilla ei juurikaan tilanteita ensimmäisellä puoliajalla ollut, mutta niin vain se pääsi tekemään tärkeän vierasmaalin, kun 37. minuutilla tanskalaiset saivat vapaapotkun n. 35 metristä. Martin Pedersen laukoi matalan pallon, johon Kasper Risgård pääsi päineen väliin ja puski pallon maaliin.
HJK:lla ei ollut kuitenkaan mitään hätää ensimmäisellä puoliajalla ja vierailija oli selvästi huonompi, kuin taannoin Honkaa vastaan.

Toisen puoliajan alussa Aalborg sai luotua hieman painetta, mutta HJK otti nopeasti pelin hallintaansa. Vain 56. minuuttia oli pelattu, kun HJK meni 2-1 johtoon Samuran illan toisella maalilla. Upealla tavalla uhrautuvasti pelannut Mika Nurmela pelasi pallon vasemmalle laidalle Smithille, joka keskitti maalille. Kabba Samura oli unohtunut vapaaksi maalin edustalle ja hän puski pallon komeasti maalin perukoille. Ottelun loppupuolella pirteästi pelannut HJK oli lähempänä kolmatta maalia, kuin Aalborg tasoitusta. HJK saikin kulmapotkun 71. minuutilla ja sitä seuranneen puskun tanskalaispuolustustaja torjui selvästi kädellään, mutta palloa ei HJK:n epäonneksi viety pilkulle.

HJK ansaitsi voittonsa ja sen esitys olikin fantastinen koko joukkueelta. Esimerkiksi Norjasta hankittu Tuomas Haapala pääsee koko ajan paremmin joukkueeseen sisään ja hänestä onkin jatkossa vielä paljon iloa. Täytyy myös sanoa että, HJK:n puolustusnelikko: Iiro Aalto, Markus Halsti, Vili Savolainen sekä Jukka Raitala on ihan kansainvälistä tasoa! Huolimatta vierasmaalista uskon vakaasti, että HJK menee tästä otteluparista jatkoon. Sen tähden toivonkin, että Urheilukanava televisioisi kahden viikon päästä pelattavan ratkaisevan Aalborg BK-HJK ottelun?
*********************************************
Tämän viikon keskiviikkona alkanutta viikkoa kutsuttiin ihan Palloliiton johdon suusta jalkapallon "superviikoksi" ja ikävä kyllä unohdettiin täysin realismi. Ne jotka satunnaisesti seuraavat tätä upeaa lajia saivat mediasta kuvan, kuin olisimme muuttuneet kyseisen lajin suurmaaksi yhdessä yössä. Tamu:n voitto Levski Sofiasta oli yksi vuoden urheiluteoista ja selviytyminen Mestareiden liigan kolmannelle kierrokselle mahtavaa. Tämä takasi myös pääsyn Uefa cupin ratkaisevalle kolmannelle kierrokselle, jonka jälkeen on vuorossa lohkovaihe. Mediassa olisi pitänyt säilyttää realismi heti siinä vaiheessa, kun oli tiedossa, että Tamu kohtaa seuraavaksi moninkertaisen Norjan mestarin Rosenborgin. Pelkästään Rosenborgin budjetti on suurempi, kuin kaikkien Veikkausliigaseurojen yhteensä. Legendaarinen entinen Rosenborgin valmentaja Nils Arne Eggen loi seurasta viime vuosikymmenellä sellaisen dynastian, josta täällä voimme vain uneksia. Seura on vielä tänäkin päivänä Skandinavian seurajalkapalloilun lippulaiva ja sen pitääkin pelata Mestareiden liigassa, koska se voi siellä myös pärjätä! Sen sijaan Tamu voi alkaa keskittyä Uefa cupin kolmannelle karsintakierrokselle, koska Uefa cup on kilpailu missä realistisesti voimme pärjätä. HJK:lla on myös hyvä mahdollisuus päästä Tamu:n kanssa kolmannelle kierrokselle, kun taas MyPa:lla (Mypa-Blackburn 0-1) ja Haka:lla (FC Haka -FC Midjtjylland 1-2) on selvästi vaikeampaa.
Voi olla, että toistan itseäni, mutta tosiasia on, ettei suurin osa pelaajistamme ole valmiita europeleihin. Peleihin, joissa yhdestäkin virheestä heti rokotetaan.
Täten sanon vielä kerran, että Royal-liigaan tai Baltic-liigaan on päästävä mukaan, jos haluamme viedä tätä hommaa eteenpäin! Palloliitossakin on kaikennäköisen tittelin omaavaa henkilöä, mutta ei vaan saada asiaa vietyä eteenpäin?

Ensi viikon keskiviikkona sitten nähdään Tampereella, kun Suomen A-maajoukkue kohtaa Ratinassa Kazakstanin. Tästä se ikimuistoinen jalkapallosyksy alkaa niin maajoukkueen, Veikkausliigan, kuin myös seurojemme (Tamu, HJK) euromenestyksen osalta! Yksi asia on jo varmaa, että Mikael Forssel on jälleen huippukunnossa!

tiistaina, elokuuta 07, 2007

Stadin "derby" Finnairstadionin helteisessä illassa



HJK lähti Veikkausliigaotteluun Vuosaaresta tulevaa paikallisvastustajaansa vastaan selvänä ennakkosuosikkina. Viime liigapelissä MyPa:a vastaan HJK oli, kuin uudesti syntynyt. Peli kulki jokaisella osa-alueella ja tulos 5-0 oli murskaava. Hermanni Vuorinen teki mitä halusi ottelussa ja toinen uusi hankinta Dawda Bah oli sensaatio. HJK oli hakenut viime torstaina odotetun jatkopaikan Uefa cupin 1. karsintakierrokselta FC Etzellaa vastaan. FC Viikingit sen sijaan taistelee sarjapaikastaan ja sen viimeinen voitto on kaukaa kesäkuun lopulta. Pitää kuitenkin muistaa, että vuosaarelaiset ovat joutuneet epäonnistuneen otteluohjelman uhriksi, kun taukoa tuli peleistä heinäkuussa peräti kolme viikkoa! Keväällä kyseiset joukkueet kohtasivat Vuosaaressa ja silloin pisteet jaettiin 1-1 tuloksella. Lisämielenkiintoa peliin toi seikka, että Viikinkien riveissä pelaa useampi klubitaustainen pelaaja, kuten: Kalle Sorja, Kristian Kunnas, Risto Ojanen ja Jussi Peteri. Paikanpäälle oli tullut jännittämään 6020 katsojaa, mikä oli hienoinen pettymys, mutta siitä huolimatta tunnelma oli käsinkosketeltava. *************************************************** HJK oli joutunut tekemään loistavasti viime peleissä pelanneeseen puolustukseen yhden muutoksen, kun Tuomas Aho otti loukkaantuneen Vili Savolaisen paikan. Muutoin kokoonpano oli sama, kuin voittoisassa MyPa-pelissä. Norjan liigasta juuri ostettu entinen MyPa:n pelaaja Tuomas Haapala ei ollut vielä kokoonpanossa. FC Viikingit pääsi otteluun terveellä miehistöllä.

FC Viikinkien valmentaja Jari Europaeus oli "scoutannut" hyvin HJK:n voitokkaan MyPa ottelun, koska Viikingit lähti juuri oikein agressiivisesti hyökkäämään alusta asti. Jo ottelun toisella minuutilla Joonas Sarelius pääsi laukomaan vaarallisesti, mutta kuti meni hieman ohi HJK:n maalin. Reilut kymmenen minuuttia oli vasta ehditty pelata, kun Sarelius pelasi Janne Mollbergin vapaaseen tekopaikkaan. Mollbergin laukaus meni myös niukasti ohi, mutta Viikingit oli heti alusta asti osoittanut, ettei se ollut tullut Finnairstadionin tekonurmelle peruuttelemaan. 20. peliminuutin jälkeen Viikinkien hallinta tuotti vihdoin tulosta, kun HJK:n oma kasvatti Risto Ojanen otti pallon rinnalla haltuunsa ja tykitti puolivolleystä kahdestakymmenestä metristä upeasti tolpan kautta sisään. Tämä ei todellakaan ollut alku, mitä HJK:n valmentaja Keith "Keke" Armstrong oli suunnitellut. "Shokkialun" jälkeen HJK otti näennäisesti peliä hallintaansa, mutta huippupaikkoja se ei saanut luotua. 40. minuutin jälkeen ailahtelevasti taas kerran pelannut Grant Smith voitti pääpallon Viikinkien puolustuksen puristuksessa ja Dawda Bah pääsi seuranneesta tilanteesta puskemaan Viikinkien maalin edessä, mutta Viikinkien maalivahti Luis Fernando esitti upean torjunnan. Tauolle mentiin Viikinkien täysin ansaitussa johdossa ja HJK:n pelissä ei onnistunut taas kerran oikein mikään.

Bah oli tekopaikassa heti toisen jakson alussa, kun hän pääsi puskemaan taas kerran vapaasti maalin edestä, mutta jälleen Fernando veti pitemmän korren. HJK alkoi hakemaan aktiivisesti tasoitusta ja vyörytti tilanteita kohti Viikinkien maalia. HJK vaihtoi myös tarkoin vartioidun Hermanni Vuorisen pois ja tilalle kirmasi Jarno Parikka. Tunnin pelin jälkeen HJK oli erittäin lähellä onnistua tasoituksessa, kun Markus Halsti pääsi kulman jälkitilanteesta tuikkaamaan, mutta Jussi Heikelä pelasti tilanteen maaliviivalta. Viimein kuusi minuuttia ennen loppua HJK:n vaihtomiehet onnistuivat maalinteossa. Grant Smithin tilalle vaihdettu Ilari Äijälä lähetti vasemmalta pallon Viikinkien maalille ja "supersub" Jarno Parkikka puski HJK:n tasoitusosuman. Aivan lopussa Parikka ja Kabba Samura pääsivät kokeilemaan läheltä lisämaaleja, mutta illan ehdoton hahmo Viikinkien maalivahti Luis Fernando oli ilmiömäinen. Näin ollen Stadin herruus jäi tämän kauden osalta ratkomatta, mutta peli oli tapahtumarikas ja viihdyttävä. FC Viikingit voi olla todella tyytyväinen suoritukseensa ja tällä pelillä AC Oulu kaatuu ensi sunnuntaina Vuosaaressa. Viikingit joutuu vielä kuitenkin jatkamaan taisteluaan sarjapaikasta ja sitä kautta paikasta auringossa. HJK sen sijaan on aivan liian monen tasapelin takia juuttumassa keskikastiin. Moni meistä varmasti ihmetteli mihin katosi HJK:n peli-ilo ja vire, mikä oli MyPa ottelussa? Pääkaupunkiseudulla on luvassa jalkapallon ystäville herkkua heti torstaina Tapiolassa, kun näytönhaluinen FC Honka kohtaa vuorostaan Viikingit! **************************************************** Viime viikolla elämä näytti suomalaiselle jalkapallolle molemmat puolensa. Ensin saimme kokea itsetunnon kohotusta, kun Tamu voitti Mestareiden liigan toisella karsintakierroksella Levski Sofian (1-0). Kyseinen joukkue on voittanut Bulgarian mestaruuden 25 kertaa ja pelasi viime kaudella Mestareiden liigan lohkovaiheessa. Tamu:n voitto oli todella kovan luokan suoritus ja raportit Tampereelta kertoivat, että Tamu pelasi rohkeaa hyökkäysvoittoista jalkapalloa. Ari Hjelmin valmentama miehistö olisi voinut voittaa useammallakin maalilla, mutta tärkeintä oli, ettei Levski Sofia saanut vierasmaalia tehtyä. Tamu saa tiistaina pelattavaan ratkaisevaan osaotteluun mukaan pelikiellosta vapautuvan keksikentän "sielun" Jarkko Wissin, joten Tamu on vieläkin vahvempi. Mikäli Tamu hoitaa itselleen jatkopaikan on se yksi vuoden urheiluteoista Suomessa! Ratkaisevalla kolmannella kierroksella vastaan tulisi todennäköisesti Tanskan mestari Rosenborg, joka on myös voitettavissa. Tämän jälkeen ne kuuluisat "taivaan portit" aukeisivat, kun Tamu pääsisi Mestareiden liigan lohkovaiheeseen, mutta ei mennä vielä niin pitkälle. Tamu:n selviytyessä kolmannelle kierrokselle voitaisiin spekulaatiot Roy Hodgsonin seuraajasta myös lopettaa, koska Ari Hjelm olisi silloin ainoa kandidaatti. Tietenkin Hjelmin täytyisi jaksaa odottaa vielä 2010-luvulle, mutta Hjelm on osoittautunut vain paranevansa iän myötä. Oli uskomatonta, että mediassa Tamu:n suoritus jäi Neste-rallyn ja Formulan jalkoihin. En voi käsittää näinä ilmastonmuutoksen aikoina, ettei kukaan esitä kritiikkiä, kun autot "pörräävät" useita kierroksia pelkkää ympyrää?

Tamu:n suoritus loi uskoa suomalaiseen jalkapalloiluun, mutta viime torstaina ainakin minun "taivas" melkein romahti. Saimme kuulla, että Jari Litmasen kesäkuun alun Serbia pelissä kipeytynyt akillesjänne ei ollut tullut levolla kuntoon, joten kirurgin veitsi oli ainoa vaihtoehto.
Litmasen akillesjänteelle tehdään puhdistusoperaatio ja toipumisennuste on 4-6 kuukautta. Litmanen purki täten myös sopimuksensa FF Malmön kanssa ja sanoi miettivänsä tauon aikana tulevaisuuttaan jalkapalloilijana. Maajoukkueen syksyn kohtalonpelit joudumme tulemaan toimeen ilman "kuningasta" ja maajoukkueen kakkosvalmentaja Jyrki Heliskoski sanoikin hyvin, että: "viiniäkin voi juoda paperimukista, mutta kyllä se vain kristallilasista maistuu paremmalle". Jari Litmanen on tehnyt niin paljon suomalaisen jalkapallon eteen, että nyt on muun joukkueen vuoro tehdä palvelus Litmaselle selviytymällä kisoihin. Näin ollen Jari haluaa täyttää viimeisen unelmansa jalkapalloilijana johdattamalla kapteenina Suomen kentällä EM-kisoissa. Minä uskon, että maestro tulee vielä kerran takaisin, koska niin hän on aina tehnyt. Lääketiede on niin paljon kehittynyt, että akillesjänne on varmasti 4 kuukauden päästä uuden veroinen. "Viimeinen näytös" on vielä näkemättä Jari Litmasen upealla uralla!