HJK murskasi FC Hongan Talin jalkapallohallissa






HJK herättää varmasti kaikissa jalkapalloihmisissä, jotain tunteita, puolesta tai vastaan. HJK onkin aina sytyttänyt vastustajansa ja juuri sen voittaminen tuntuu erityiseltä. HJK on vahvasti stadilainen joukkue, joka on aina ollut lähellä jalkapallopäättäjiä, joten varsinkin pienemmillä paikkakunnilla sen voittaminen nostattaa itseluottamuksen pilviin. Vuonna 1907 perustettu seura on Suomen vanhimpia yhdessä vuotta aiemmin perustetun myös helsinkiläisen Unitaksen kanssa, joka oli johtamassa jalkapallopelin järjestäytymistä Suomessa. 1900-luvun alussa helsinkiläisjoukkueet pelasivat Kaisaniemen kentällä, josta siirryttiin syksyllä 1909 Eläintarhan uudelle urheilukentälle. HJK:n aikalaisista vain HIFK (jalkapallojaosto pelaa nykyään Kakkosessa) on säilynyt tähän päivään, kun Unitas, Viipurin Reipas ja PUS ovat poissa. HJK on 21 Suomen mestaruudellaan ja kahdeksalla Suomen cupin voitolla ehdottamasti maamme menestynein jalkapalloseura. Sillä on myös Suomen laajin junioritoiminta, jonka ikäkausi-ja kaupunginosa joukkueissa pelaa noin 2500 juonioria. HJK:n upeaa historiaa ei kiistä kukaan, mutta onko seura valmis tämän päivän haasteisiin? HJK:n suurin ongelma tai mahdollisuus onkin sen omistajassa Olli-Pekka Lyytikäisessä, joka haluaa vastata kaikesta seurassa. Tästä huolimatta, kun joukkueella menee huonosti on hän heti laittamassa kaiken valmentajan piikkiin, kun taas menestyksen kohdalla hän ottaa kunnian itselleen. Toinen suuri kysymys on, miksi seurassa ei osattu hyödyntää paremmin vuoden 1998 Mestareiden liigaan pääsyn jälkeistä aikaa.

Viime kausi oli seuralla jälleen vaikea (neljäs Veikkausliigassa) ja ainoa mikä pelasti valmentaja Antti Muurisen potkuilta oli Suomen cupin voitto. Ihmetystä kyllä herätti, miksi Muurinen ei saanut nimimiehiä täynnä olleesta joukkueesta enemmän irti. Onko Antti Muurinen kehittänyt itseään tai uudistunut maajoukkuepestin jälkeen? Edellisestä HJK:n voittamasta mestaruudesta on jo kuusi vuotta (tuli valmentaja Keith Armstrongin johdolla) ja se on seuralle ikuisuus. Tämän kauden kohutuin siirto oli Valeri Popovitsin siirtyminen FC Hakasta HJK:n leiriin. Popovits, joka sai Hakan uudelta omistajalta Seppo "Sedu" Koskiselta 14 vuoden, 366 ottelun ja 176 maalin jälkeen täysin käsittämättömällä tavalla "potkun persuksiin". Muita tulijoita ovat: Cheyne Fowler (Haka), Pyry Kärkkäinen (Lahti) ja Sebastian Sorsa (Hamilton, SCO). Lähtijöitä ovat: Tuomas Aho (MyPa), Miikka Multaharju (MyPa) ja Sakari Mattila (Udinese). Tähän, kun lisätään huippulupaukset Nosh A Lody ja Johannes Westö (uusi kymppipaikan virtuoosi), niin tällä ryhmällä pitää taistella mestaruudesta.

Vierailija FC Honka onkin ottanut kolmessa vuodessa pääkaupunkiseudun herruuden itselleen olemalla: energinen, innovaatinen ja kaikista tärkeintä pitkäjänteinen. Toivottavasti tämä on herättänyt myös jähmeän, vanhanaikaisen ja lyhytjänteisen HJK:n.
***************************************
Ottelu alkoi paikallistaistoille tyypillisesti tasaisena. 7 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Sebastian Sorsa nousi hyvin keskeltä ja laukoi, mutta Hongan maalilla Tuomas Peltonen torjui. HJK otti ohjat käsiinsä, kun 9 minuutilla Medo nousi keskeltä ja laukoi tarkasti pallon Hongan maalin alakulmaan. Maalin jälkeen Honka yritti luoda painetta, mutta tuloksetta. 21 minuuttia oli pelattu, kun Hermanni Vuorinen nousi oikealta laidalta ja syötti rangaistusalueelle Jussi Vasaralle, mutta hä aikaili. 25 minuutilla John Weckström pääsi laukomaan, mutta Ville Wallén HJK:n maalilla torjui. 34 minuutin kohdalla Hermanni Vuorinen loukkasi jalkansa ja joutui tulemaan vaihtoon. HJK prässäsi koko ajan hyvin, eikä Honka päässyt maalipaikkoihin. 37 minuutilla HJK:n vastahyökkäyksestä Akseli Pelvas maalasi. Tauolle mentiin kotijoukkueen komennossa ja Honka pysyi pelkääjän paikalla.

HJK vaihtoi puoliajalla Jarno Parikan pois ja tilalle juoksi Dawda Bah. Honka tuli hieman piristyneenä toiselle jaksolle. 55 minuutilla Mikko Sumusalo otettiin pois ja "vauhtikone" Petri Oravainen kirmasi sisään. 56 minuutilla Pelvas nousi hyvin vasenta laitaa ja laukoi pallon sivuverkkoon. 58 minuutilla Hongan valmentaja Mika Lehkosuo otti Jarkko Värtön pois ja viime pelissä loistanut Henri Aalto tuli sisään. Honka ei kuitenkaan millään saanut syöttöpeliään kulkemaan, kun HJK jatkoi kovaa prässiä. 74 minuutin kohdalla tuli odotettu vaihto, kun HJK:n valmentaja Antti Muurinen lähetti Valeri Popovitsin kentälle. Pelikellon osoittaessa 84 minuuttia sai Honka vielä luotua jonkinlaista painetta, mutta tulosta se ei muuttanut. Vähän ennen loppua Popovits pääsi väläyttämään osaamistaan, kun hän rakensi hyökkäyksen muutamilla kosketuksilla ja seinäsyötöillä. HJK teki vielä lisäajalla illan kolmannen maalin, kun Dawda Bah rakensi Tuomas Kansikkaalle maalipaikan, josta mies ei erehtynyt.

Näin ollen HJK otti täysin ansaitun voiton ja se osoitti olevansa valmis kesän haasteisiin. HJK:n leiristä yksi oli ylitse muiden ja hän oli toppari Jukka Sauso (upeita katkoja, pelin avauksia, HJK-puolustus onkin saanut jälleen johtajan). Muita onnistujia olivat Sebastian Sorsa, kapteeni Tuomas Haapala ja hyökkääjä Akseli Pelvas.
Hongan peli ei kulkenut tänään ja ehkä joukkueen oli hyväkin palautua takaisin maan pinalle pitkän voittoputken jälkeen. Molemmat joukkueet ovat varmistaneet jatkopaikan Liigacupissa, jonka erittäin mielenkiintoiset puolivälierät alkavat 21.3.

Liigacup jatkuu useilla paikkakunnilla tiiviinä, eikä Veikkausliigan alkuunkaan ole kuin vajaat kaksi kuukautta. Mahtavaa!

HJK-kippari Tuomas Haapala

Honka-luotsi Mika Lehkosuo
<
HJK-luotsi Antti Muurinen

FC Honka otti voiton Jarosta Liigacupissa






Kahdella voitolla tämän vuoden Liigacupin aloittanut Espoon Honka kohtasi Pietarsaaren ylpeyden Jaron. FF Jaro on kerännyt kolmesta ottelusta yhden voiton ja kaksi tappiota. Viime kaudella Jaro sijoittui Veikkausliigassa vasta yhdeksänneksi, vaikka peli kulkikin ajoittain mallikkaasti. Vuonna 1965 perustetun seuran parhaat saavutukset ovat Suomen cupin hopeaa vuosina 1992 ja 1998, sekä Liigacupin hopeaa vuonna 1998. Seuraa on edustanut vuosien varrella monia suuria nimiä kuten: Alexei Eremenko senior, Roman Eremenko, Jari Vanhala, Ville Nylund ja Fredrik Svanbäck. Seuraa valmentaa kolmatta kauttaan Mika Laurikainen (45v.), joka on tuonut Jaroon entistä pelaavampaa tyyliä. Ovi on kuitenkin käynyt viime kauden jälkeen tiuhaan Jaron toimistolla, joten se ei ainakaan ole helpottanut Laurikaisen työtä. Lähtijöitä ovat: Jukka-Pekka Tuomanen(JJK), Jussi Aalto (VPS), Toni Junnila (PoPa), Jussi Roiko (KPV), Niklas Storbacka (?) ja Mathias Kullström (?). Tulijoita on sen sijaan yksi enemmän: Janne Vellamo (TPS), Jani Sarajärvi (TPS), Jani Tanska (KooTeePee), Petter Meyer (GrIFK), Papa Niang (AC Oulu), Heikki Aho (TamU) ja Jesse Öst (JBK).

FC Hongan leirissä vaihtuvuus on ollut hallitumpaa ja joukkue onkin entistä valmiimpi kauden haasteisiin. Tästä hyvänä osoituksena helmikuun alussa pelatun La Mangan kansainvälisen harjoitusturnauksen voitto. Turnauksessa Honka voitti Norjan mestarin Staebaekin, Venäjän liigan viime kauden kuutosen Krylia Sovetovin ja finaalissa kaatui Tanskan liigan FC Nordsjaelland. Honka saikin kovatasoisen turnauksen voiton ja osoituksen, että jo tässä vaiheessa kautta joukkue pysyy kansainvälisessä vauhdissa. Turnaus myös osoitti, että hiljattain kuopatun Royal-liigan tapaiselle talvella pelattavalle sarjalle voisi olla kysyntää?

Nyt ottelu oli valmiina alkamaan. ******************************************
Ottelu lähti heti käyntiin kovalla temmolla ja tilanteisiin mentiin lujaa. 12 minuuttia oli pelattu, kun vielä viime kaudella Kauniaisten GRIFK:ta edustanut Jaron Petter Meyer pääsi avopaikkaan, mutta vimeistely ontui. Heti seuraavalla minuutilla Hongan Joel Perovuo oli laukaisupaikassa. 16 minuutin kohdalla avauskokoonpanopaikan itselleen lunastanut Jami Puustinen pääsi laukomaan kohti maalia, mutta Jaron maalilla Markus Koljander oli tilanteen tasalla. 23 minuutilla pääsi John "taikuri" Weckström laukomaan tarkan kudin, mutta Koljander otti pallon kiinni. Puolen tunnin kohdalla pelin ote oli selvästi kotijoukkueella, mutta Jaro hankasi vastaan. 40 minuutin kohdalla Demba Savage harhautteli mallikkaasti Jaron rangaistusalueella, mutta tulosta ei syntynyt. Tauolle mentiin Hongan hallinnassa. Toinen puoliaika alkoi rikkonaisella pelillä ja erotuomari Antti Munukka saikin olla tarkkana.59 minuutin kohdalla Hongan valmentaja Mika Lehkosuo otti Jami Puustisen, sekä Hannu Haaralan pois ja tilalle kirmasivat Hermanni Vuorinen, sekä Jaakko Lepola. Neljä minuuttia vaihdosta ja Hermanni Vuorinen nousi jo vauhdikkaasti laitaa pitkin.70 minuutin kohdalla peli jatkui tasaisena vääntönä. 80 minuutin kohdalla Jaron Jonas Emet pääsi laukomaan vaarallisesti. Heti jo seuraavalla minuutilla John Weckström laittoi pallon Jaron maaliin Demba Savagen hyvästä esityöstä. 86 minuutin kohdalla Hermanni Vuorinen laukoi tarkasti pallon Jaro-maalin alakulmaan ja ottelu oli paketissa.

Ottelu oli aika rikkonainen, kun Jaro karvasi ylhäältä ja rikkoi näin Hongan pelinrakentelua. Honka varmisti voitolla jatkopaikan Liigacupissa, kun taas Jaron pitää jatkossa ottaa vielä lisäpisteitä. Hongalta erityisesti onnistuivat: Henri Aalto (korvasi lupaavasti Ville Jalastoa), Ville Koskimaa, Rami Hakanpää (johtaja) ja John Weckström. Jarolta poimisin: Jonas Emetin, Marco Matronen ja Sebastian Mannströmin. Viikonlopun jälkeen Liigacup on puolivälissä ja jatkoon menijät alkavat erottua. Ensi viikon perjantaina on Talin jalkapallohalissa pääkaupunkiseudun tämän kauden ensimmäinen "derby", kun HJK saa vieraakseen Hongan kello 19.30 alkavassa taistossa.
**********************************************
Pakko on palata vielä lopuksi viime viikolla pelattuun maaotteluun Portugali-Suomi. Ottelun piti olla kenraaliharjoitus 28.3 pelattavalle elintärkeälle Wales-Suomi MM-karsintapelille ja antaa myös vastauksia Suomen nykykunnosta, mutta ikävä kyllä käteen jäi vain kysymyksiä. Totta puhuen maajoukkueen peli on ollut sekaisin Roy Hodgsonin lähdöstä alkaen. Roy Hodgson tilkitsi Suomen puolustuksen ja meillä olikin viime EM-karsinnoissa yksi Euroopan parhaista puolustuksista. Stuart Baxterin, jota Roy Hodgson suositteli seuraajakseen piti saada myös hyökkäys toimimaan paremmin. Ikävä kyllä tuloksena on ollut "kauhun tasapaino", jossa ei toimi puolustus, eikä hyökkäys. Tämän osoitti viimeistään viime syksynä pelattu Venäjä-Suomi (3-0) MM-karsintapeli, jossa Suomen pelaajat eivät tienneet, mitä tehdä kentällä. Tietenkään Suomen maajoukkueen valmentaminen ei ole helppo homma, kun kapea rinki kärsii aina avainpelaajien loukkaantumisista (viimeksi Teemu Taino ja Mika Väyrynen), sekä moni pelaajistamme Euroopassa kuluttaa vaihtopenkkiä. Muistuukin mieleen Harri Kampmanin sanat, että pääsy arvokisoihin on realistisella pohjalla silloin, kun meillä on kymmenen pelaajaa merkittävissä rooleissa suurseuroissa. Tällä hetkellä niitä on vain kaksi: Sami Hyypiä (Liverpool) ja Petri Pasanen(Werder Bremen), sekä Jussi Jääskeläinen (Bolton) on yksi Euroopan huippumolareista. Itse pelissä onnistujia olivat Jussi Jääskeläinen (jälleen huipputorjuntoja), Sami Hyypiä, Markus Heikkinen ja Jari Litmanen. On uskomatonta, että uudistuneen Veikkaajan (muutettiin naistenlehti tyyliseksi, pieni fontti ja isot kuvat) toimittajan Juha Kanervan sanoin "seuraton ja karjaton" Jari Litmanen on edelleen elintärkeä pelaaja Suomelle. Vastustaja Portugali oli muuten täysin väärä harjoitusvastustaja Wales-peliä ajatellen, koska lusitaanit eivät ottaneet missään vaiheessa tosissaan koko peliä.

Pelon sekaisin tuntein tässä lähdetään kohti Wales-peliä, josta tuloksena ei kelpaa kuin voitto. Toivottavasti Stuart Baxter on nyt kokeilunsa kokeillut, eikä lähde enää rikkomaan Suomen peliä. Alexei Eremenko junior pitää ottaa ehdottomasti mukaan, koska meillä ei ole varaa pitää, niin lahjakasta "taiteilijaa" sivussa ( poistettiin maajoukkueesta rattijuoppouden takia viime keväänä). Myöskin Teemu Pukki pitää nostaa suoraan avaukseen Mikael Forsselin kärkipariksi, ettei Forssel jää liian yksinäiseksi kärjessä. Mikäli tulos Walesista on tappio, niin sitten pitäisi rohkeasti suorittaa sukupolvenvaihdos maajoukkueessa jo U-21 maajoukkueen nuorten ensi kesän EM-kisojen jälkeen ja ottaa tavoitteeksi 2012 EM-kisat. FIFA:n maajoukkueranking ei valehtele, kun vielä toukokuussa 2008 olimme sijalla 34, niin nyt olemme sijalla 61! Nykyistä tilannetta kuvaa hyvin se, että Venäjän valmentaja Guus Hiddink voi valmentaa koko kevään Chelsea:ta ennen 10. kesäkuuta pelattavaa Suomi-Venäjä peliä.
Jaro-luotsi Mika Laurikainen
Honka-luotsi Mika Lehkosuo