HJK otti voiton heikommallakin pelillä (HJK-JJK 1-0)
JJK lähti ennakkoluulottomasti haastamaan HJK:ta hyökkäävällä taktiikalla. Seitsemän minuuttia oli pelattu, kun HJK:n maalilla oli "hässäkkä." Pallo pyöri boxissa ja JJK:n kapteeni Mikko Hyyrynen pääsi parikin kertaa tuikkaamaan palloa kohti HJK-maalivahti Ville Wallénia, mutta tuloksetta. HJK:n peli näytti sekavalta. Viisi minuuttia edellisestä ja sivurajaheitosta JJK:n Mika Lahtinen sai pallon. Hän syötti vaarallisesti maalille, mutta pallo kimposi omasta pelaajasta ohi maalin. JJK hallitsi ottelua. 16 minuuttia oli kulunut, kun HJK:n puolustaja Mikko Sumusalo nousi viekkaasti boxiin. Seuraavaksi Dawda Bah sai pallon boxissa, mutta hän veivaili liikaa ja laukoi yli maalin. Kaksi minuuttia edellisestä ja HJK:n Aki Riihilahti vapautti komealla syötöllä Jarno Parikan oikealla laidalla. Hän syötti boxiin, mutta Danny Hoesen ei tavoittanut palloa. HJK:n pelissä näkyi selvästi Rafinhan, Medon ja penkillä istuneiden Sebastian Sorsan, sekä Juho Mäkelän puuttuminen. 34 minuuttia oli tahkottu, kun kulmapotkun jälkeen JJK:n Patrick Poutiainen laukoi 16 metristä. HJK-maalilla Wallén ei nähnyt edessä olevien pelaajien takia palloa, mutta hän viime hetkellä kurotti torjuntaan. 39 minuuttia oli ottelua kulunut, kun JJK:lla oli hyvä hyökkäys ja Hyyrynen oli avopaikassa boxin rajalla, mutta veto meni ohi. Minuutti edellisestä ja HJK:n Tuomas Kansikas laukoi vasemmalta boxissa, mutta JJK-maalivahti Mihaly Szerovay torjui. Kolme minuuttia ennen taukoa JJK:n Christian Sund antoi kulmapotkun ja Juha Pasoja puski mainiosti, mutta pallo meni ohi maalin.

Toista puoli-aikaa oli pelattu kaksi minuuttia, kun HJK:n Dawda Bah keskitti loisteliaasti vasemmalta boxiin, mutta jatkajaa ei löytynyt. Tässä vaiheessa HJK alkoi tovin pelata jopa pitkää palloa, mikä oli merkki turhautumisesta. 52 minuuttia oli kulunut, kun HJK:n Hoesen syötti Jarno Parikalle boxiin, mutta JJK-puolustus siivosi tilanteen. Pallo tuli takaisin Hoesenille, joka syötti uudestaan boxiin ja Riihilahti puski pallon yli maalin. Minuutti edellisestä, kun HJK:n Bah nousi taidolla vasemmalta laidalta ja syötti boxiin Hoesenille, jolla oli avopaikka, mutta veto meni yli. 56 minuuttia näytti stadionin uusi kansainvälisen tason videotaulu, kun Sebastian Sorsa kirmasi sisään ja Mikko Sumusalo tuli pois. 58 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Riihilahti sai pallon boxiin ja hän syötti sen päällä Parikalle, mutta hän ei päässyt vetämään. Tunti oli kamppailtu, kun Parikka tuli pois ja syntymäpäiväsankari Juho Mäkelä juoksi sisään. 64 minuuttia oli kulunut, kun Sorsa syötti Hoesenille boxiin ja hän veti pallon ylärimaan. HJK alkoi lisäämään "höyryä koneeseen." 66 minuuttia näytti videotaulu, kun HJK:n Bah syötti Hoesenille, joka latasi kohti alakulmaa, mutta Mihaly torjui. Kolme minuuttia edellisestä ja Bah syötti Mäkelän läpiajoon, mutta hän ei saanut laukausta aikaan. 75 minuutin kohdalla, Bah eteni juonikkaasti kohti boxia ja syötti Kansikkaalle, jonka kova veto osui puolustajaan. Viisi minuuttia ennen täyttä aikaa Sorsa antoi oikealta vapaapotkun ja Juhani Ojala pääsi puskemaan, mutta pallo viuhui ohi maalin. Ottelu näytti jäävän tasapeliin, mutta yliajalla HJK iski "tahdon voimalla." Bah nousi jälleen kerran upeasti boxiin ja syötti ottelun "tuhlaajapojalle" Hoesenille, joka puski pelivälineen maaliin.

HJK:n esitystä ei voi edes verrata yli viikko sitten pelattuun MYPA-otteluun, mutta huonommallakin pelillä se napsii voittoja ja se on mestarin merkki. HJK ei saanut totutun tehokasta hyökkäyspeliään kulkemaan ottelussa, kuin ajoittain. Voi olla, että HJK-luotsi Antti Muurinen pelasi liian varman päälle, kun hän otteluruuhkan takia jätti Sebastian Sorsan, Erfan Zenelin ja Juho Mäkelän aloituksesta pois. Toisaalta ei kukaan muista syksyllä minkälaisella pelillä voitto tuli tästä ottelusta. JJK:n luotsi Kari Martonen ansaitsee kehut siitä, että hän toi joukkueensa tosissaan taistelemaan pisteistä Helsinkiin. Ehkä Martosen ei olisi kannattanut alkaa varmistelemaan tasapeliä toisen puoli-ajan lopussa, vaan pitää hyökkäävä taktiikka. Ottelu ei noussut korkealle tasolle missään vaiheessa, mutta Dawda Bah ansaitsee jälleen maininnan. Otteluissa tuntuu tapahtuvan aina, kun Bah pääsee pallon kanssa etenemään. Toinen poiminta on HJK:n puolustuksesta Juhani Ojala, joka on tällä hetkellä itsevarmuus.

P.S Veikkausliigaa on pelattu nyt noin kolmannes ja sarja on todella tasainen HJK:n takana. Putoamistaisteluun povatut AC Oulu ja Kups ovat yllättäneet minut positiivisesti vahvoilla esityksillään. Myös Haka:n, FF Jaron ja Tamu:n vahva meno ilahduttaa. Suurin ihmetyksen aihe on IFK Mariehamnin ja FC Lahden rämpiminen. Varsinkin Lahden yleisilme on tällä hetkellä todella tuskainen, kun maalejakaan ei tule. Lahdella pitäisi kuitenkin olla sen verran laadukas joukkue, että tämänhetkinen jumbotila ei pitäisi olla edes mahdollista. Yksi ratkaisu olisi valmentajan vaihto, mutta onko Lahdella siihen taloudellisesti varaa? Mitä tekee Jari Litmanen, jolle varmasti olisi ottajia ulkomailla? Ei loistavassa vireessä oleva Litmanenkaan voi yksin hinata koko joukkuetta.

Pressissä HJK:n Danny Hoesen, JJK-luotsi Kari Martonen ja HJK-luotsi Antti Muurinen.

Tehoton FC Honka hävisi kotonaan Tamu:lle (0-2)
Kotijoukkue lähti otteluun ryminällä. Vasta minuutti oli pelattu, kun Hongan Hermanni Vuorinen antoi vasemmalta laidalta mainion vapaapotkun, jonka jälkitilanteesta Nicholas Otaru pääsi boxissa laukomaan, mutta Mika Hilander Tamu-maalilla torjui. Neljä minuuttia oli ottelua kulunut, kun Hongalla oli vapaapotku vasemmalta laidalta ja Demba Savage sai pallon. Hän nousi boxiin ja laukoi, mutta Hilander torjui. Honka hallitsi peliä tässä vaiheessa, eikä Tamu päässyt juurikaan palloon kiinni. Varttitunnin kohdalla Tamu oli jo päässyt peliin paremmin mukaan. 15 minuuttia näytti pelikello, kun Hongan Rasmus Schüller antoi upean poikkittaissyötön vasemmalta laidalta oikealle Otarulle, mutta hänen syöttöön Jami Puustinen ei päässyt kiinni. Minuutti edellisestä ja Schüller vapautti loisteliaasti Puustisen juoksuun kohti boxia, mutta hänen vetonsa meni ohi. 17 minuuttia oli kulunut, kun Tamu sai ensimmäisen tilanteensa ja hyödynsi sen. Oikealta läheltä kulmaa lähti syöttö, joka tavoitti Henri Myntin ja hän puski pallon yli Tuomas Peltosen. 27 minuuttia oli pelattu, kun Hongan kulmapotkusta pallo tuli Puustiselle, joka kurotti siihen saksipotkulla. Pallo kimposi vielä Otarulle avopaikkaan, mutta Tamu-puolustus hoiti tilanteen. Ennen taukovihellystä ottelu sujui tasaisissa merkeissä.

Toista puoli-aikaa oli pelattu vain pari minuuttia, kun Tamu:n Jonne Hjelm antoi vaarallisen vapaapotkun oikealta laidalta, mutta Honka-puolustus selvitti tilanteen. 48 minuuttia oli pelattu, kun Hongan Vuorinen vapautti Otarun boxiin, mutta hän aikaili ja tilanne kuivui kokoon. Seuraavaksi Honka alkoi luomaan painetta. 54 minuuttia osoitti pelikello, kun Hongan Otaru laukaisi 20 metristä, mistä seurasi kulmapotku. Kolme minuuttia edellisestä ja Tamu:n Jonne Hjelm laukoi 20 metristä hieman ohi maalin. Minuutti edellisestä ja Hongan Vuorinen oli boxissa, mutta veto oli huono. Tunti oli pelattu, kun Tamu:n Dema nousi boxiin ja hänen vetonsa meni ohi, mutta Juha Pirinen sai siihen melkein jalkansa väliin. 63 minuutin kohdalla Tamu:n Antti Ojanperä nousi boxiin ja harhautti loisteliaasti kaksi Hongan pakkia, mutta hänen vetonsa Peltonen torjui. Myntti pääsi vielä paluupalloon, mutta maalia ei syntynyt. 67 minuuttia oli pelattu ja Honka loi painetta, kun Puustinen laukoi boxissa avopaikassa, mutta Hilander torjui tilanteen kulmaksi. 70 minuuttia oli kulunut, kun Hongan Markus Paatelainen keskitti ja Vuorisella olí kaksi avopaikkaa boxissa. Minuutti edellisestä ja Hongan Paatelainen laukoi suoraan volleysta, mutta Hilander Tamu-maalilla torjui ilmiömäisesti. 77 minuuttia oli pelattu, kun Tamu:n Aleksei Kangaskolkka nousi kohti boxia ja laukoi tarkasti pallon maaliin.

Voi sanoa, että Tamu "ryösti voiton" tänään Tapiolasta. Se puolusti kurinalaisesti, antoi Hongan hallita ja teki harvoista paikoista maalit. Todellinen taktiikan ja Tamu-valmentaja Ari Hjelmin voitto. Honka pyöritti peliä ja pelasi lyhytsyöttöpeliä, mutta tehokkuus puuttui täysin. Liian usein se joutui pelaamaan palloa alaspäin tai pallo pelattiin pystyyn seisovalle miehelle. Hyökkäyskolmanneksella palloa ei saatu esimerkiksi laitaan juoksussa olevalle pelaajalle ja sitä kautta ylivoimahyökkäyksiä, kun Tamu:n pelaajat ehtivät ryhmittyä puolustukseen. Silloin, kun vastustaja pelaa, kuten Tamu tänään on Honka vaikeuksissa, eikä vain sen pallonhallinta riitä voittoon. "Hattua täytyy nostaa" Tamu-luotsi Ari Hjelmille, joka pystyy operoimaan voittokkaasti seuran kanssa, jolla on ongelmia kapean ringin, sekä talouden kanssa. Hongan valmentaja Mika Lehkosuo sen sijaan varmasti pystyy käsittelemään joukkueen tilanteen oikealla tavalla ja näemme toivottovasti jatkossa vielä tehokkaan Hongan.
Tamu:n leiristä esiin nostan maalivahti Mika Hilanderin, joka pelasi varmasti ja otti pari todella tärkeää koppia. Hän osoitti myös, että pystyy korvaamaan Mikko Kavénin. Hongalla sitä vastoin tulee olemaan vielä paljon iloa Rasmus Schülleristä.

P.S Ihmetytti, missä katsojat olivat, kun oli hyvä sää ja kenttä oli vielä täydellisessä kunnossa. Mikäli käynnissä olevat MM-kisat on se syy, niin pitäisi olla enemmän kiinnostunut myös oman maan sarjasta, jossa tänäänkin pelattiin näyttävää jalkapalloa. Ei pidä ihmetellä, miksi täällä eivät seurat ja sitä kautta myös Suomi-futis mene eteenpäin, kun tällä hetkellä ne eivät saa ottelutapahtumista toimintaansa juurikaan lisäeuroja. Paikanpäällä jalkapallo on aina parasta!

Pressissä Tamu:n Tuomas Haapala, Tamu-luotsi Ari Hjelm ja Honka-luotsi Mika Lehkosuo.

HJK:n näytös MYPA:a vastaan (2-0)
HJK lähti kotiotteluun ryminällä ja vain 50 sekuntia oli pelattu, kun HJK:n Sebastian Sorsa keskitti oikealta laidalta Bahlle ja tuloksena oli kulma. Kaksi minuuttia edellisestä ja HJK:n Erfan Zeneli nousi keskeltä ja laukoi 20 metristä yli maalin. Jatkossa HJK pyöritti näyttävästi hyökkäyksiään. 11 minuuttia oli pelattu, kun Sorsa syötti oikealta laidalta boxiin Juho Mäkelälle, mutta hänen ohjauksessa ei ollut tarpeeksi voimaa. 19 minuuttia näytti pelikello, kun HJK:n Medo oli viedä joukkueensa ansaittuun johtoon, mutta hänen voimakas laukauksensa keskeltä kilahti tolppaan. 21 minuuttia oli kulunut, kun HJK:n Dawda Bah vapautti Sorsan karkuun oikealta laidalta, mutta hänen keskityksensä ei tavoittanut omia pelaajia. Vain kaksi minuuttia edellisestä ja Bah vapautti Mäkelän yksin läpi, mutta MYPA-puolustus ehti viime hetkellä väliin. 31 minuuttia oli pelattu, kun Bah keskitti vasemmalta laidalta ja takatolpalle hiipinyt Zeneli maalasi. 37 minuuttia oli ottelu vanhennut, kun Bah syötti boxissa Zenelille, joka laukoi pallon suoraan syötöstä yli maalin. Viisi minuuttia ennen taukoa "Dawda Bah-show" jatkui, kun hän syötti Mäkelän boxissa karkuun, mutta Mika Johansson MYPA-maalilla torjui.

Minuutin oli vain toinen puoli-aika ehtinyt vanheta, kun Dawda Bah kruunasi ilmiömäisen iltansa. Juho Mäkelä ensin vapautti Bahn vasemmalla laidalla ja hän lähti nousuun kohti boxia. Bah harhautti yhden puolustujan ja syötti Zenelille, joka syötti heti hänelle takaisin. Bah harhautti vielä komeasti yhden puolustajan ja iski pallon taka-alakulmaan. Tämän jälkeen HJK jatkoi pelaten kaunista lyhytsyöttöpeliä. Puolitoistatuntia oli peliä takana, kun HJK:n Medo keskitti boxiin ja Mäkelä puski pallon yläristikkoon. Loppua kohden MYPA sai joitain puolittaisia tilanteita HJK-maalille aikaan, koska HJK:n suurin into hyökkäyksiin oli hiipunut. 76 minuutin kohdalla Sorsa vielä keskitti oikealta laidalta boxiin ja Bah melkein pääsi palloon kiinni. 83 minuutilla pääsi vielä loukkaantumisista toipunut Aki Riihilahti peliin mukaan, kun hän korvasi Juho Mäkelän.

Ottelu oli täysin HJK:n näytöstä, kun vielä vierailija oli täysin "hampaaton." Ottelusta toiseen vakuuttavasti esiintyvää HJK:ta ei haasteta tälläisellä esityksellä. Mikäli HJK:ta haluaa varsinkin sen kotiluolassa horjuttaa, niin pitää pelata rohkeammin, mennä kaksinkamppailuihin täysillä ja tehdä pallon kanssa luovempia ratkaisuja. MYPA oli todellakin tullut kentälle vain "pakoilemaan", kuten aina rehellinen MYPA-luotsi Janne Lindberg ottelun jälkeen kertoi.
Illan ehdoton tähti oli Dawda Bah, joka vain parantaa vuodesta toiseen ja onkin ihme mikäli hän ei siirry kovempaan sarjaan kesän aikana. Myös Sebastian Sorsa näytti arvonsa joukkueelle ja hän on pääsemässä koko ajan parempaan kuntoon loukkaantumisen jälkeen.

HJK:lla on sen verran loistava keskikenttä/hyökkäys, jotka pelaavat kaunista jalkapalloa ja tekevät luovia ratkaisuja, että on vaikea löytää sille pysäyttäjää Suomen kentiltä. HJK on myös valmis heinäkuussa alkavaan Mestareiden liigan karsintaan.

Pressissä MYPA-luotsi Janne Lindberg ja HJK-luotsi Antti Muurinen.

Asiaa maajoukkueesta
Palataan A-maajoukkueeseen, joka on pelannut kuluvana vuonna neljä valmistavaa ottelua syksyllä alkavia EM-karsintoja silmällä pitäen. 18. tammikuuta hävittiin Etelä-Korealle 2-0, 3. maaliskuuta voitettiin Malta 2-1, 21. toukokuuta tuli nöyryyttävä häviö Virolle 2-0 ja viimeksi 29.5. pelattiin Puolaa vastaan maaliton tasapeli. Tuloksiin ei tietenkään kannata tuijottaa, koska näissä otteluissa on tehty kokeiluja ja haettu uusia kasvoja syksyä varten. Viimeiset kaksi ottelua näimme "livenä", joista Viro-ottelun tosin, vain Internetin kautta. Minusta nämä kaksi ottelua jättivät tämän hetkisestä maajoukkueestamme todella sekavan kuvan. Esitin 19. helmikuuta kirjoituksessani seuraavat kysymykset: "Suurin kysymys minulle ennen alkavia karsintoja on meidän pelaajarinki. Jatkavatko Sami Hyypiä, Jari Litmanen ja Jussi Jääskeläinen? Missä kunnossa ovat Mikael Forssel, Teemu Taino, Mika Väyrynen ja Alexei Eremenko jnr.? Ovatko Juha Hakola, Perparim Hetemaj, Kasper Hämäläinen, Roni Porokara, Tim Sparv ja Teemu Pukki kehittyneet ja valmiita nousemaan kantavaan rooliin maajoukkueessa? Miksi suurin osa ulkomailla pelaavista suomalaisista kuluttaa tällä hetkellä vaihtopenkkiä"? Jokainen voi itse nyt vastata näihin kysymyksiin, mutta minä en ainakaan ole saanut niihin juurikaan vastauksia. Viro ja Puola peleissä olisi pitänyt jo näkyä jonkinlainen "punainen lanka", koska meillä on enää jäljellä vain yksi harjoituspeli ennen elokuussa alkavia EM-karsintoja. Se, että Jari Litmanen oli molemmissa otteluissa kentän parhaimmistoa kertoo paljon. Sami Hyypiänkin kuuluttamia vastuunkantajia ei tunnu löytyvän meidän nuorista. Miten voi olla mahdollista, että "kultainen sukupolvi", joka murtautui maajoukkueeseen vuosina 1996-2001 (Jari Litmanen, Sami Hyypiä, Antti Niemi, Mika Nurmela ja Joonas Kolkka jo aiemmin) ja joista monet jopa ilman U-21 maajoukkue kokemusta pystyivät välittömästi lunastamaan roolinsa maajoukkueessa. Vastuun viimekädessä kantaa päävalmentaja Stuart Baxter. Olisiko hänen pitänyt alkaa jo aiemmin nostaa U-21 statuksen omaavia pelaajia rinkiin, niin kuin Richard Möller Nielsen (1996-1999) ja Antti Muurinen (2000-2005) aikanaan tekivät. Jonkinasteisesta epätoivosta kertoi keskikenttäpelaaja Tim Sparvin kokeileminen Viro-ottelussa Sami Hyypiän paikalla topparina.
Edellisten karsintojen "selkäranka" puolustus ei vakuuttanut ilman Sami Hyypiää ja Hannu Tihistä. Esimerkiksi pääpelivoima, pelinlukutaito, sijoittuminen ja pelinavaus puuttuivat täysin. Keskikentällä tarvitsemme edelleen kipeästi Jari Litmasta, mutta myös muiden pitäisi nousta esiin. Kansainväliset mitat täyttävää hyökkääjää meillä ei nyt ole, kuten Mikael Forsselin parhaina vuosina.

Käsittämätön episodi koettiin tällä viikolla, kun Skotlannin mediasta levisi huhu, että Skotlannin Valioliigaseura Celtic haluaisi A-maajoukkueen päävalmentajan Stuart Baxterin osa-aikaisella sopimuksella valmennusportaaseensa. Palloliitto pysyi ehdottomana ja kertoi, ettei osa-aikaisuus ole vaihoehto. Baxter pysyy Suomessa, mutta kysymys herää, miksi Baxter ei laittanut asialle heti pistettä. Oliko hän kiinnostunut pestistä ja, jos oli, niin tämä ei anna kovin vahvaa sitoutumisen singnaalia Palloliitolle, maajoukkueen pelaajille, taustalle tai faneille. Miten esimerkiksi Hyypiä saadaan puhuttua karsintaan, jos päävalmentaja pitää koko ajan takaporttia auki. Se jo annettiin Baxterille anteeksi, että hän operoi Ruotsista käsin, mutta osa-aikaisuus olisi jo ollut maajoukkueen aliarvioimista. Ehkä oli virhe tehdä Baxterin kanssa jo viime vuonna vuoteen 2012 asti ulottuva jatkosopimus, koska hänen pisin sopimus valmentajaurallaan on tähän mennessä vain kolme vuotta.

Pakko on kuitenkin toivoa, että syksyllä kaikki vastaukset ovat valmiina. Myös on tärkeää, että suomalaiset pelaajat tekevät järkeviä seurasiirtoja, jolloin he pääsevät säännöllisesti pelaamaan kovissa sarjoissa. Näin he saavat vastuuta ja oppivat kantamaan sitä myös A-maajoukkueessa.

P.S Iina Airion ja Timo Waldenin kirjoittama Huuhkajat-kirja on todella tärkeä julkaisu. Se käsittelee ns. kultaisen pelaajasukupolven vaiheet vuodesta 1996-2009 ja tekee sen todella mielenkiintoisesti. Kirjassa käydään läpi maajoukkueen valmentajat Richard-Möller Nielsenistä Stuart Baxteriin, pelaajat (mm. Jari Litmanen, Sami Hyypiä, Antti Niemi) ja ottelut. Itse tämän ajan kokeneena kirja ei kerro otteluista, pelaajista ja valmentajista juurikaan uutta, mutta pelaajien haastattelut ja erilaiset tarinat vuosien varrelta ovat aivan mahtavaa luettavaa. Tärkeä näkökulma kirjassa on se muutos, mikä näinä vuosina tapahtui. Yleisömäärät räjähtivät, median kiinnostus moninkertaistui ja esimerkiksi maajoukkueen asuminen, sekä matkustaminen muuttui. On se uskomatonta ajatella, että tämä kaikki tapahtui näin lyhyessä ajassa. Kirja on mielenkiintoista luettavaa laji-ihmisille ja myös muille. Etenkin kirjaa suosittelen, niille jotka vielä tänäkin päivänä naureskelevat Suomi-futikselle.

Olihan tämä ajanjakso aivan mahtavaa aikaa ja voi olla onnellinen, että sitä on ollut todistamassa kaikissa peleissä kotimaassa, kerran Palermossa ja television kautta. Nämä kultaisen sukupolven pelaajat antoivat niin paljon "elämää suurempia hetkiä", että se säilyy sydämessä loppuelämän ajan.