Suomi löysi kadonneen peli-ilonsa murskaamalla San Marinon 8-0

Synkkään marraskuuhun ei tuonut oikein iloa edes perinteinen vuoden parhaiden palkitseminen maanantai-iltana Captain´s ball-tapahtumassa. Tietenkin mm. Medo ja Roope Riski ansaitsivat tunnustuksensa, mutta miten on mahdollista, että alkukeväällä odotettu "kaikkien aikojen kausi" päättyi Uutisvuoto-ohjelmaan, jossa Suomi-futis oli yleinen vitsin aihe? Ensiksi täytyy todeta, että ns. paluumuuttajat pettivät, kun he valuivat massaan eivätkä odotusten mukaan nostaneet pelintasoa. Poikkeuksena Jarossa hurmannut Alexei Eremenko junior, joka pystyi nostamaan koko joukkueen aivan uudelle tasolle. Nuorista mm. Toni Kolehmainen (TPS), Juhani Ojala (HJK), Johannes Westö (HJK), ja Roope Riski (TPS) saivat hymyn kaarelle. Myöskin HJK:n Medo, joka on häikäissyt monena vuotena liigakentillä pääsi vihdoin siirtymään isommille areenoille Partizaniin.

Ikävä kyllä ennätystasainen sarjataulukko kertoi yleisesti pelin tason hiipumisesta ja liian usein nähtiinkin jopa ala-arvoisia otteluita. Tämä heijastui myös eurokentille, missä ei tänäkään vuonna tullut kuin ajoittaista venymistä. Hongan tippuminen Bangor Citylle oli katasrofi, josta on pakko oppia tulevaisuutta varten. Katsojamäärien laskeminen jo useamman vuoden syklissä ja useiden seurojen talousvaikeudet antoivat myös suurta huolen aihetta. Onko ammattimainen seuratoiminta Suomessa mahdollista vain varakkaiden taustatukijoiden avulla? Esimerkiksi paljon hehkutettu TV-sopimus Urhon kanssa taisi olla vain silmälumetta.
Onneksi Veikkausliigan johtoon saatiin intohimoinen jalkapallomies Timo Marjamaa, jolla varmasti riittää energiaa ja tahtoa muuttaa liigamme kurssia yhdessä Palloliiton kanssa. Ensi vuonna toteutuva sarjajärjestelmän uudistus on ensimmäinen askel kohti tasokkaampaa toimintaa.

Alkukeväästä myös odotukset syksyllä alkaviin EM-karsintoihin olivat korkealla, mutta kolme tappiota syöksi jalkapallomme lippulaivan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tilanteeseen, jossa kisahaaveet murentuivat jo alkumetreillä. Syiden hakemista ja syyttelyä on käyty jo kyllästymiseen asti. Nyt on uuden alun aika! Tarvitsemme päävalmentajaksi suomalaisen kokonaisvaltaisesti työhönsä sitoutuvan henkilön, joka todella paneutuu valmennukseen ja laittaa sen kuntoon junioreista lähtien. Yhtenäinen pelifilosofia täytyy saada jokaiseen eri maajoukkue-ikäluokkaan, koska silloin ei olisi ollut nähdyn vaikeaa esimerkiksi 2008 EM-kisoihin selviytyneillä U21-pelaajilla sopeutua A-maajoukkueeseen. Realistinen tavoite pitää asettaa 2016 EM-kisoihin, jota ennen edellä mainitut asiat toimivat ja liigamme on tasoltaan samalla viivalla muiden pohjoismaiden kanssa, ulkomaalaispelaajien määrää on rajoitettu (omille junioreille ensisijaisesti peliaikaa), kärkiseuramme pelaavat talvisin merkittävissä turnauksissa kansainvälisiä otteluita, yksi seuroistamme pelaa vähintään joka toinen vuosi Mestarien liigan tai Eurooppa liigan lohkovaiheessa ja seurojen olosuhteet ovat kunnossa junioreista lähtien.
*********************************************************************
Suomi pääsi odotetusti hallitsemaan ottelua karsintalohkomme "heittopussia" vastaan alusta asti . Ensimmäisen kymmenen minuutin aikana oli Mikael Forssel kaksi kertaa boxissa mainiossa maalipaikassa. Myös Kasper Hämäläiselle siunaantui kolme tekopaikkaa ensimmäisen 20 minuutin aikana. Lopulta 38 minuutin kohdalla Mika Väyrynen päästi yleisön piinasta iskemällä maalin. Ensimmäinen puoliaika oli Suomelta hallinnasta huolimatta heikkoa peliä. Suomi pelasi liiaksi vastustajan temmon mukaan, eikä tehnyt nopeita ratkaisuja ja myös viimeistely ontui.
Heti toisen puoliajan alkuun päävalmentajaksi noussut Olli Huttunen otti Daniel Sjölundin pois ja Jari Litmanen juoksi sisään. Litmasen sisääntulo näytti herättäneen koko joukkueen. Litmanen pelasikin, kuin nuoruuden innolla rytmittäen peliä ja jaellen loistavia syöttöjä. 48 minuuttia oli pelattu, kun Hämäläinen teki maajoukkueuransa ensimmäisen maalin Roman Eremenkon syötöstä. 50 minuutin kohdalla nähtiin sitä vanhaa kunnon Miklua, kun hän teki upealla yksilösuorituksella komean maalin. Tunti oli pelattu, kun Niklas Moisander syötti boxiin, jossa Forssel oli ohjaamassa pelivälineen maalin perukoille. Hämäläinen teki vielä illan toisen osumansa Lammen syötöstä 67 minuutin kohdalla. 70 minuuttia oli kulunut, kun Miklu kaadettiin boxissa ja rangaistuspotkun sisään iski Litmanen. Vaihdosta sisään tullut Roni Porokara pääsi vielä tekemään maalin 72 minuutin kohdalla ja Miklu täydensi loistavan iltansa "hat-trickillä" 15 minuuttia ennen loppua.

Kylläpä oli mieltä nostava toinen puoliaika ja tuntuikin, että täten Suomen joukkue löysi kadonneen itseluottamuksensa ja peli-ilonsa. Vastustaja oli sieltä heikoimmasta päästä, mutta oli tärkeää saada onnistumisia pitkästä aikaa koko joukkueelle. Tästä sen "uuden alun" on hyvä käynnistyä!
On hyvin mahdollista, että tähän iltaan päättyi myös jotain todella merkittävää, kun Jari Litmanen tunteikkaasti hyvästeli fanikatsomon. Palataan asiaan sitten, kun Litmanen on sen virallisesti sanonut, koska nyt saman tien tunteita on, niin vaikea pukea sanoiksi. Jari Litmanen on ollut minulle, niin tärkeä idoli pienestä pojasta lähtien tarjoamalla lukuisia "elämää suurempia" hetkiä.

Pressissä: Kasper Hämäläinen, Mikael Forssel, Alexei Eremenko Jr ja Jari Litmanen. 

Suomi-Unkari 1-2

Ottelu alkoi käsinkosketeltavan jännittyneessä ilmapiirissä ja Suomen peliin se heijastui hermoiluna. Unkari piti palloa ja kierrätti sitä pelaajalta toiselle Suomen tyytyessä katsojan rooliin. Aggressiivisempaa prässiä olisi kaivattu ja Suomi pääsikin ensimmäisen kerran vastustajan puolustusalueelle vasta seitsemännellä minuutilla. Kahdeksan minuuttia oli pelattu, kun Roman Eremenko vapautti Roni Porokaran puolittain läpi boxissa. Suomi alkoikin luomaan painetta, mutta liian paljon nähtiin harhasyöttöjä. 12 minuutin kohdalla Mika Väyrynen avasi loisteliaalla läpisyötöllä Niklas Moisanderin kohti kulmaa. Hän keskitti rangaistusalueen rajalle, mutta Roman ei saanut kunnon laukausta aikaiseksi. 22 minuuttia näytti pelikello, kun Väyrynen keskitti oikealta Mikael Forsselille, joka pääsi puskemaan ja tuloksena oli kulmapotku. Kolme minuuttia edellisestä ja Roman antoi oivan syötön boxiin Daniel Sjölundille, mutta tuloksena taas vain kulmapotku. 29 minuuttia oli pelattu, kun Tim Sparv ja Porokara juonivat pallon boxiin, mutta ketään ei ollut jatkamassa. Suomi loi painetta, mutta ei päässyt todellisiin maalipaikkoihin. Minuutti ennen taukovihellystä Väyrynen tykitti vielä ylähirteen.

Toisen puoliajan alussa Suomi loi painetta, mutta sitten tapahtui karmiva käänne. Unkari pääsi vastahyökkäykseen ja Jussi Jääskeläinen tuli vielä maaliltaan liian paljon vastaan, jolloin Adam Szalai pääsi sijoittamaan pallon tyhjään maaliin. Tämän jälkeen Suomen peli oli pitkään aivan sekaisin. 55 minuutin kohdalla Porokara oli boxissa, mutta syöttö ei tavoittanut Forsselia. 70 minuutin kohdalla tuli vihdoin vaihtoja, kun Porokara, sekä Sparv tulivat pois ja Jari Litmanen juoksi Eremenko juniorin kanssa sisään.72 minuuttia oli pelattu, kun Litmanen ja Sjölund pelasivat upeasti yhteen toimittaen pallon Forsselille boxiin, mutta hän ei päässyt siihen kiinni. Minuutti edellisestä ja Adan Szalai karkasi boxissa Hyypiältä, mutta Heikkinen paikkasi. 78 minuutin kohdalla oli Forssel avopaikassa boxissa, mutta Gabor Király venyi torjuntaan. Minuutti edellisestä ja Eremenko junior antoi komean pitkän syötön Sjölundille boxiin, mutta hän ei aivan päässyt palloon. 85 minuuttia oli tahkottu, kun junior syötti loisteliaasti boxiin Forsselille, joka pisti pallon pussiin. Suomi haki voittomaalia ja sillä oli paine boxissa, kun pallo oli tulla Litmaselle avopaikkaan, mutta Shefki Kuqi ei kuullut hänen huutoa, vaan laukoi itse taivaan tuuliin. Lisäajalla Baláz Dzsudzsák iski loppulukemat taululle.
*********************************************************************
Suomi hävisi nyt kolmannen pelinsä putkeen kuluvissa karsinnoissa, eikä EM-kisapaikkaan usko tuskin enään kukaan. Omituista on, että näissä karsinnoissa Suomen puolustus on ollut täysin sekaisin ja, kun vielä keskikenttä ei pysty luomaan tarpeeksi maalipaikkoja on tilanne tämä. Tosiasia on, että meillä ei ole tarpeeksi pelaajia, jotka pelaavat kovissa sarjoissa. Tänään huomasi selvästi, että esimerkiksi Roni Porokara ja Daniel Sjölund eivät ole pystyneet ottamaan sitä seuraavaa askelta, koska Ruotsin pääsarjataso ei vain riitä. Avauksessa olleista (nuoremmista) pelaajista Niklas Moisander, Roman Eremenko ja Mika Väyrynen, sitä vastoin pärjäävät paremmin kovalla kansainvälisellä tasolla. Mutta kyllä myös päävalmentaja Stuart Baxterin pitää nyt mennä itseensä ja lopettaa naurettava toimittajien haukkuminen. Kolme tappiota ja tapa millä ne ovat tulleet ei jätä sijaa jossittelulle. Miksi joukkue oli alussa, niin hermostunut? Miksi vaihdot tulivat vasta 70 minuutin kohdalla ja miksi Serie-A:ssa vastuuta saava Perparim Hetemaj ei ollut edes kokoonpanossa? Perparim olisi varmasti antanut itsestään enemmän tänään, kuin esimerkiksi Porokara. Baxter kertoi lehdistötilaisuudessa, ettei aio erota. Tämä onkin nyt isompi ongelma, koska Baxterilla on karsintojen loppuun voimassa oleva kovapalkkainen sopimus, joten Palloliitolla ei välttämättä ole varaa erottaa häntä. Näin ollen Baxter jää siihen asti kunnes saa tarjouksen muualta, eikä se näillä näytöillä ole todennäköistä. Suomi-futiksen kannalta olisi elintärkeää saada nyt kokonaisvaltaisesti sitoutuva Mika-Matti Paatelainen, Sixten Boström, tai Ari Hjelm puikkoihin ajamaan nuoret loppukarsintojen aikana sisään.

Saa nähdä, mitä tulevina viikkoina tapahtuu, mutta nämä tappiot tulevat vaikuttamaan loppukarsintojen yleisömääriin ja, sitä kautta Palloliiton talouteen. Myös Veikkausliigan kiinnostavuuteen tällä on heijastusta.
Tärkeää on kuitenkin säilyttää suuret kehityslinjat, joista esimerkkinä sarjajärjestelmän muutokset, koska emme missään nimessä saa jäädä jälkeen koko ajan kovenevasta kansainvälisen jalkapallon kilpailuista.

Pressissä Mikael Forssel, Jussi Jääskeläinen, Sami Hyypiä ja Jari Litmanen.

KAUSI 2010

Liigacup:

Finaali:

FC Honka-JJK rp. 4-3 (0-0)

Välierät:
JJK-FF Jaro 1-0
FC Honka-FC Inter 2-0

Puolivälierät:
HJK-FF Jaro 1-3
JJK-TPS rp. 4-2, 2-2
VPS-FC Inter 1-2
AC Oulu-FC Honka rp. 7-8, 1-1

Pelatut ottelut:
FC Honka-TPS 2-1
Haka-JJK 0-1
AC Oulu-FF Jaro 3-2
IFK M-FC Honka 1-1
FC Inter-MYPA 1-0
HJK-IFK M 2-0
JJK-VPS 3-0
FF Jaro-Haka 2-0
FC Honka-HJK 3-3
TPS-FC Inter 2-0
VPS-KUPS 3-0
JJK-AC Oulu 1-3
IFK M-FC Lahti 2-1
IFK M-TPS 1-0
FC Honka-FC Lahti 4-1
HJK-MYPA 2-0
VPS-Tamu 1-0
AC Oulu-Haka 2-0
FF Jaro-Kups 1-0
TPS-FC Lahti 1-0
HJK-FC Inter 1-1
AC Oulu-Kups 0-0
Haka-Tamu 1-3
MYPA-IFK M 2-0
FF Jaro-VPS 0-0
FC Lahti-MYPA 0-1
TPS-HJK 1-2
Tamu-JJK 0-1
FC Lahti-FC Inter 0-1
MYPA-TPS 0-3
Kups-Haka 0-1
Tamu-FF Jaro 2-0
Haka-VPS 1-0
MYPA-FC Honka 1-0
VPS-AC Oulu 1-0
JJK-FF Jaro 1-1 (Eremenko Jr/1 maali)
FC Inter-IFK M 2-1
FC Lahti-HJK 4-1
FC Inter-FC Honka 0-0
Kups-JJK 2-1
Tamu-AC Oulu 0-3
Kups-Tamu 3-1

Lohko I
-------ottelut----maaliero---pisteet
HJK--------6------11-9-------11
FC Inter-- 6-------5-4-------11
FC Honka-6------10-7--------9
TPS--------6-------8-5---------9
--------------------------------
MYPA------6-------4-6--------9
IFK M------6-------5-8--------7
FC Lahti---6-------6-10------0

HJK, FC Inter, FC Honka ja TPS puolivälieriin.

Lohko II
AC Oulu----6-----11-4-----13
JJK----------6-----8-5------10
VPS---------6-----5-4------10
FF Jaro-----6-----6-6-------8
--------------------------------
Kups--------6-----5-7-------6
Tamu------- 6-----6-9-------6
Haka--------6---- 3-8-------6

AC Oulu, JJK, VPS ja FF Jaro puolivälieriin
****************************************************************
Finnish teams in Eurocups

Uefa Europa league:

First qualifying round:
First leg 1.7.
TPS-Port Talbot 3-1

Second leg 8.7.
Port Talbot (Wales)-TPS 0-4
Aggregate 1-7

First leg 1.7.
JK Trans Narva-MYPA 0-2

Second leg 8.7.
MYPA-JK Trans (Estonia) 5-0
Aggregate 7-0

Second qualifying round:
First leg 15.7.
FC Honka-Bangor City (Wales) 1-1

Second leg 22.7.
Bangor City-FC Honka 2-1
Aggregate 3-2

First leg 15.7.
Cercle Brügge-TPS 0-1

Second leg 22.7.
TPS-Cercle Brügge (Belgium) 1-2
Aggregate 2-2 Cercle Brügge win on away goals

First leg 15.7.
MYPA-Sant Juliá (Andorra) 3-0

Second leg 22.7.
Sant Juliá-MYPA 0-5
Aggregate 0-8

Third qualifying round:
First leg 29.7.
FC Inter-Genk 1-5

Second leg 5.8.
Genk (Belgium)-FC Inter 3-2
Aggregate 8-3

First leg 29.7.
MYPA-Timisoara 1-2

Second leg 5.8.
Timisoara (Romania)-MYPA 3-3
Aggregate 5-4

Play-off round:
First leg 17.8.
Besiktas (Turkey)-HJK 2-0

Second leg 26.8.
HJK-Besiktas 0-4
Aggregate 0-6
********************************************
Uefa Champions league:

Second qualifying round:
First leg 14.7.
Ekranas (Lithuania)-HJK 1-0

Second leg 21.7.
HJK-Ekranas 2-0
Aggregate 2-1

Third qualifying round:
First leg 28.7.
Partizan (Serbia)-HJK 3-0

Second leg 4.8.
HJK-Partizan 1-2
Aggregate 1-5
********************************************************************* 
Veikkausliiga 2010

HJK on Suomen mestari.

FC Lahti putoaa Ykköseen ja JJK karsii liigapaikasta FC Viikinkien kanssa. Rops nousi Veikkausliigaan kaudelle 2011.


Liigakarsinta:
FC Viikingit-JJK 1-1
JJK-FC Viikingit 2-0
JJK säilytti liigapaikkansa yhteismaalein 3-1


Päätöskierros
FC Honka-Inter 1-1
Tamu-HJK 2-0
JJK-Haka 1-2
IFK M-Kups 1-2
FF Jaro-AC Oulu 1-2
MYPA-VPS 2-2
TPS-FC Lahti 3-2


Kierros 25
Kups-FF Jaro 2-1
Haka-FC Honka 2-0
FC Lahti-IFK M 1-1
VPS-Tamu 3-1
AC Oulu-JJK 1-2
HJK-TPS 2-0
FC Inter-MYPA 1-1


Kierros 24
JJK-HJK 1-2
MYPA-IFK M 2-1
FF Jaro-TPS 1-3
AC Oulu-VPS 1-1
Tamu-Kups 1-3
FC Inter-Haka 1-0
FC Honka-Lahti 1-2

--------ottelut-maaliero-pisteet
HJK------ --26-43-19-----52
Kups-------26-45-36---- 48
TPS---------26-46-30---- 45
FC Honka--26-42-34--- -41
FF Jaro----26-42-34---- 38
FC Inter---26-34-32---- 37
Tamu------ 26-37-46---- 34
Haka-------26-30-38---- 33
MYPA------26-36-39---- 32
VPS------- -26-29-40-----31
AC Oulu---26-31-44---- 30
IFK M------26-37-41-----28
-----------------------------------
JJK---------26-34-41---- 27
-----------------------------------
FC Lahti---26-26-37-----26
----------------------------------------------------------------------------------
Veikkaus-maalipörssi

Mäkelä Juho 16
Riski Roope 12
Lehtonen Henri 11
(lähde:Veikkausliiga)
---------------------------------------------------------------------------------
Yleisökeskiarvo

TPS 3658 HJK 3463 JJK 2992 KuPS 2628 FC Lahti 2405 FC Honka 2265 VPS 2132 AC Oulu 1991 FF Jaro 1904 FC Inter 1853 Tamu 1775 Haka 1449 IFK M 1444 MYPA 1172 (lähde: Veikkausliiga)
*******************************************************
Kauden 2010 parhaita (Palloliitto ja Veikkausliiga)

Captain´s Ball - Jari Karppinen, Lahti ja FC Reipas
Vuoden pelaajat - Laura Kalmari, Sky Blue FC ja Sami Hyypiä, Bayer 04 Leverkusen
Vuoden liigapelaaja - Medo, HJK
Vuoden liigatulokas - Roope Riski, TPS

Veikkausliigan All Stars - joukkue vuodelle 2010 (valinnut jalkapallotoimittajat Pallo-Kopla ry.) Joukkueen kokoonpano: Maalivahti: Jukka Lehtovaara, TPS Puolustus: Rafinha, HJK; Pietari Holopainen, Kups; Juhani Ojala, HJK ja Sampo Koskinen, FC Honka Keskikenttä: Medo, HJK; Toni Kolehmainen, TPS; Johannes Westö, HJK; Alexei Eremenko Jr, Jaro ja Henri Lehtonen, FC Inter Hyökkääjä: Roope Riski, TPS Joukkueenjohtaja: Markku Peltoniemi, HJK Valmentaja: Esa Pekonen, Kups

Suomen cup 2010: http://www.suomencup.fi/finaali.400.php

FC Honka-FC Lahti 1-2

FC Honka ilmoitti kauden kynnyksellä valmentajansa Mika Lehkosuon suulla, että mestaruus on ainoa tavoite. Myös Veikkaaja päätyi samaan tulokseen kausiennakossaan. Miten on mahdollista, että jälleen mestaruus jäi vain haaveeksi.

Honka on noussut vauhdilla vuoden 2006 liigaan nousunsa jälkeen maamme seurojen parhaimmistoon, kun katsoo sijoituksia: 2006 neljäs, 2007 neljäs, 2008 toinen ja 2009 toinen, mutta miksi rahkeet eivät riitä ykkössijaan? Kulunut kausi kertoo paljon. Honka voitti HJK:n kotona että vieraissa, mutta on hävinnyt kotona Oululle, VPS:lle, JJK:lle, Tamu:lle ja Lahdelle. Honka ei ole pystynyt pelaamaan tuloksista, kuten mestarijoukkueet tekevät. Mika Lehkosuon Honkaan luoma pelaava tyyli on parhaimillaan kaunista katseltavaa, mutta ikävä kyllä Suomen kentillä, sillä ei mestaruuksia voiteta. Toisen peräkkäisen mestaruuden voittanut HJK on tietyissä otteluissa suoraviivaistanut omaa peliään  ja ottanut näin tärkeitä voittoja. Toinen merkittävä seikka, mikä erottaa nämä kaksi seuraa toisistaan on pelaajien myynti. On käsittämätöntä, että Honka myi hyökkäyspään parhaimman pelaajansa Hermanni Vuorisen kesken mestaruustaiston johonkin Belgian pääsarjan "rupuseuraan" (Charleroi), eikä pystynyt hankkimaan tilalle uutta pelaajaa. Näin on tehty myös edellisinä vuosina, kun mm. Tuomo Turunen myytiin viime heinäkuussa IFK Göteborgiin. Älkää ymmärtäkö väärin. Se on selvää, että pelaajat pitää päästää siirtymään isompiin ympyröihin ja se kertoo myös Mika Lehkosuon ansioista pelaajien kehittäjänä, mutta mikäli pelaajista saadaan siirtokorvaus, niin pitäisi osa rahasta laittaa kiertämään ja hankkia korvaaja toisesta seurasta (mieluiten Suomesta) . Esimerkkinä HJK, joka myi Medon Partizaniin, mutta hankki tilalle Deman (Popa:sta) ja Teemu Pukki vielä saatiin Sevillan organisaatiosta. Näin toimivat isot seurat meillä ja maailmalla. Tietenkin voi olla, että Hongassa tarvitaan nyt jokainen sentti paikallaan polkevaa stadionhanketta varten, mutta kuluja voisi karsia, vaikka henkilöstöpuolelta. Tarvitseeko seura kahta myyntipäällikköä, tapahtumapäällikön, ottelupäällikön, talouspäällikön ja asiakkuuspäällikön (vertaa muihin seuroihin, jotka pärjäävät pienemmällä miehityksellä)? Myös stadionhanketta kannattaisi tuoda maanpinnalle ja tehdä Vantaan ISS-stadionin kaltainen ratkaisu.
Aikamoista turbulennsia on myös pelaajapuolella, kun ovet käyvät kauden jälkeen ulospäin. Ei käy kateeksi Mika Lehkosuota, joka todennäköisesti joutuu etsimään korvaavat pelaajat junioreista. Hongalla on maamme lahjakkaimpia junioreita, mutta tämä ei ole ideaalein tapa ajaa heitä joukkueeseen sisään.
*********************************************************************
Ottelun panokset näkyivät heti aloituspotkusta lähtien ja joukkueet aloittivatkin tarkalla pelillä. Isäntäjoukkue teki kuitenkin ensimmäisen maalin, kun vain viisi minuuttia oli kulunut. Jaakko Lepola sai pallon boxiin ja hän syötti ovelasti John Weckströmille, joka iski maalin. Honka ottikin ottelun hallintaansa. Viisi minuuttia edellisestä ja Lahden Hugo Miranda vapautti oivalla syötöllä keskeltä Mohamed Fofanan laidalta läpi, mutta Tuomas Peltonen torjui. Lahti alkoi luomaan painetta. 16 minuuttia näytti oma aikarauta (Urheilupuiston kellotaulu oli epäkunnossa), kun Hongan Jami Puustinen oli avopaikassa boxissa, mutta veto meni yli maalin. 32 minuutin kohdalla Hongan Weckström laukoi tulisesti, mutta Janne Leino maalilla venyi torjuntaan. Jussi Vasara kärkkyi vielä maalin kulmalla, mutta tuloksetta. Kaksi minuuttia edellisestä ja Lahden Rafael sai boxissa pallon ja laukoi pelivälineen ohi Tuomas Peltosen. Vain kaksi minuuttia ehti kulua, kun Rafael pääsi puskemaan vaarallisesti, mutta Peltonen torjui. Lahti loi painetta. Viisi minuuttia ennen taukovihellystä pääsi vielä Hongan Weckström boxissa laukomaan, mutta ohi maalin meni.

Heti toisen puoliajan alkuun tuli odotettu vaihto, kun Fofana asteli pois kentältä ja Jari Litmanen juoksi sisään. 51 minuutin kohdalla Litmanen keskitti vasemmalta laidalta boxiin, mutta Berat Sadik ei aivan päässyt palloon kiinni. 54 minuuttia oli tahkottu, kun Hongan Weckström nousi vauhdilla rangaistusalueelle ja syötti taakse 16 metriin Vasaralle, joka laukoi hieman ohi maalin. Honka alkoi luomaan painetta. 66 minuutta oli pelattu, kun Lahden Rafael keskitti oikealta boxiin ja Sadik pääsi tuikkaamaan palloa, mutta Peltonen torjui. 71 minuuttia näytti jälleen toimimaan saatu pelikello, kun syntyi ottelun ratkaisu. Lahden Drilon Shala teki komealla saksipotkulla boxissa maalin. Oli tainnut Shala ottaa mallia maestrolta.
*********************************************************************
Näin sinnikäs Lahti otti elintärkeät kolme pistettä. FC Lahti onkin kääntänyt kurssinsa täydellisesti, kun vielä muutama kierros sitten joukkueen putoaminen näytti lähes varmalta, mutta nyt se jätti JJK:n peränpitäjäksi. Lahden ilme ratkaisupaikoissa on tällä hetkellä aivan erinäköinen ja pallot menevät nyt maaliin. Berat Sadikin tulo oli merkittävä piristysruiske joukkueelle. Hän suojaa hyvin palloa hyökkäysalueella ja pystyy ratkaisuihin. Myös Rafaelin siirtäminen oikealle laidalle oli valmentaja Ilkka Mäkelältä oivallinen veto. Litmasen merkityksen taasen ovat kaikki varmasti huomanneet. Tänäänkin hän toi toisella puoliajalla joukkueen peliin rauhallisuutta, kontrollia ja luovuutta.
Kotijoukkue Honka, sitä vastoin oli täysin hengetön. Joukkueen pelistä puuttuu tilannenopeus, luovuus ja yksilöiden esiin tulot. Läpi ottelun Honka siirteli vain palloa pelaajalta toiselle ja usein aivan turhaan vielä taaksepäin, jolloin Lahdella oli aikaa ryhmittyä puolustukseen. Samaa rataa on mennyt koko kausi.

Näin ollen HJK uusi mestaruutensa, mutta jännitettävää riittää vielä putoamiskamppailussa ja himmeimpien mitalien jaossa.

Pressissä: FC Lahden Drilon Shala, Lahti-luotsi Ilkka Mäkelä ja Honka-luotsi Mika Lehkosuo.

HJK-FC Inter 2-2

Täytyy aluksi myöntää ihan rehellisesti, että Suomen EM-karsinta-avaus sai mielen painumaan pimeään laaksoon. Varsinkin Moldova-häviö ja tapa, millä se tuli oli absoluuttinen katasrofi. Hollanti-häviössä oli jo sitä tuttua taistelevaa "Huuhkaja-asennetta". Ne, jotka olivat seuranneet kevään harjoitusotteluja ja etenkin nähneet elokuussa pelatun Belgia-ottelun osasivat varatua tapahtuneeseen. Kaikissa näissä otteluissa yhteinen nimittäjä oli sekavuus, joka heijastui kaikille osa-alueille pelaajaryhmityksestä maalivahdin ja puolustuksen väliseen kommunikaatioon. Suurimman vastuun kantaa päävalmentaja Stuart Baxter, joka ei käyttänyt tarpeeksi aikaa ja energiaa näiden perusasioiden miettimiseen. Ehkä hän luuli, että kaikki jatkuu samalla tavalla viime karsintojen päätöspelistä Saksaa vastaan (ottelu oli muuten yksi parhaista esityksistä, mitä olen maajoukkueelta nähnyt) ja hän olisi voinut keskittyä Celticin neuvonantajan rooliin. Ne ajat ovat ohi, kun maajoukkueen valmentamisen pystyi hoitamaan "vasemmalla kädellä". Kysyin jo viime kesäkuussa, että miksi Baxter ei saman tien katkaissut Celtic-huhuilta siipiä? Aivan varmasti se vaikutti, jollain tavalla jokaisen maajoukkuepelaajan valmistautumiseen karsintoihin.

Karsintojen avaustappioiden jälkeen ärsytti, kun kaiken maailman besserwissereiden kolumneja pulpahteli esille varsinkin Internetissä. Niin moni halusi teilata maajoukkueen ja etenkin sen kokeneen kaartin, että en voi sitä käsittää. Nämä "asiantuntijat" seuraavat pintapuolisesti Suomi-futista, eikä heillä ole mitään kosketuspintaa kokonaiskuvaan.
Uskoani suomalaiseen jalkapalloon vahvisti jälleen maestro Jari Litmanen, kun näki hänen huikean saksipotku-voittomaalin viime lauantain AC Oulu-pelissä. Ajattelin, että jos Jari, jonka takia 90-luvulla monet huippuseurat ja heidän valmentajansa miettivät päänsä puhki, miten hänet saadaan kuriin antaa vielä 39-vuotiaana kaikkensa Lahden liigassa säilymisen puolesta, niin on kaikkien muidenkin uskonsa Suomi-futikseen säilytettävä.
*********************************************************************
Ottelun alussa oli havaittavissa molemminpuolista hermostuneisuutta. Kymmenen minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Cheyne Fowler syötti oikealle Rafinhalle, joka pääsi kaksikin kertaa vaarallisesti keskittämään. HJK:n peli jatkui sekavana. 18 minuuttia oli kulunut, kun Interin Henri Lehtonen sai pallon boxiin avopaikkaan. 28 minuuttia oli tahkottu, kun HJK:n Johannes Westö syötti boxiin ja Erfan Zeneli näyttävästi toimitti pallon saksipotkulla ylärimaan. Kaksi minuuttia edellisestä ja HJK:n Akseli Pelvas oli melkein yksin läpi, mutta hän aikaili ratkaisussaan. Vain minuutti edellisestä ja HJK:n Tuomas Kansikas antoi vapaapotkun vasemmalta laidalta boxiin, johon Westö pääsi puskemaan ja lopulta Mathias Lindström iski pelivälineen sisään. Tästä alkoikin "hurlumhei" minuutit, kun vain minuutti äskeisestä ja Pelvas "zippasi" pallon boxissa takatolpalle, missä oli Zeneli, joka tuikkasi pallon maaliin. Ottelu näytti jo ratkenneen, mutta neljä minuuttia ehti vain kulua, kun HJK-maalilla Ville Wallén ei saanut palloa liimattua ja Henri Lehtonen pääsi kaventamaan. Kaksi vaivaista minuuttia edellisestä ja Inter sai vapaapotkun oikealta boxin reunalta (Wallén syypää). Wallén oli tilanteessa maskissa ja Severi Paajanen iski ottelun tasoihin. Vielä ennen taukovihellystä oli HJK:n Dawda Bah avopaikassa boxissa ja pallo osui ylärimaan.

Toisella puoliajalla meno rauhoittui.  46 minuutin kohdalla oli HJK:n Dema boxissa ja pääsi laukomaan, mutta Patrick Bantamoi venyi torjuntaan. 58 minuutin kohdalla oli "hässäkkää" Inter-maalilla. Tempo oli laskenut selvästi. 67 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Pelvas oli yksin läpi boxissa, mutta Bantamoi tuli hyvin vastaan.
*********************************************************************
Täten pisteet jaettiin, eikä HJK-leirissä oltu tyytyväisiä tulokseen. HJK:n mestaruus alkaa kuitenkin näyttää todella varmalta, kun kolme kierrosta on enää jäljellä ja vain TPS pystyy tulemaan aivan kantaan. Lauantaina pelattavaa Suomen cupin finaalia TPS:aa vastaan silmällä pitäen eivät ennusmerkit sen sijaan näytä hyviltä, kun TPS pelaa tällä hetkellä hurmiossa ja HJK:n pelissä on ongelmia. HJK:n totutun tehokas laitapelaaminen oli tänään tyystin kateissa ja joukkue sumputti liiaksi keskeltä, eikä pallotonta liikkumista ollut tarpeeksi. Myöskin puolustus oli haavoittuvainen ja Medon puuttuminen kangisti täysin Bah:n ja Rafinhan pelin .

P.S Perparim Hetemaj teki suomalaista jalkapallohistoriaa Italian Serie-A:ssa, kun hän teki 1-0 johtomaalin seuralleen Brescialle 2-1 voitossa AS Romaa vastaan. Kyllä tälläiset uutiset saavat ilon pintaan! Vahvasti Italiassa esiintynyt Perparim täytyy nostaa suoraan avaukseen Unkari-otteluun.

Turkkilainen ilta Sonerastadionilla

HJK lähti hyökkäävällä taktiikalla hakemaan avausmaalia. Vasta minuutti oli pelattu, kun HJK:n Johannes Westö vapautti Juho Mäkelän puolittain läpi, mutta ilman tulosta. Ottelun tempo oli kiivas heti alussa ja HJK sai luotua painetta, kun Besiktas tyytyi peruutteluun. 14 minuutin kohdalla kävi kuitenkin samoin kuin Partizan- kotipelissä, kun HJK:n hallinnasta huolimatta vierailija iski ensimmäisestä paikastaan. Besiktasin Quaresma sai liiaksi tilaa keskellä ja hän laukoi 30 metristä komeasti pallon yläkulmaan. Tämä maali sai HJK:n paketin sekaisin, mutta pikkuhiljaa kotijoukkkue ryhdistäytyi. 26 minuutin kohdalla oli HJK:n Dawda Bah avopaikassa boxissa, mutta hän ei aivan päässyt palloon kiinni. Kaksi minuuttia edellisestä ja HJK:n Rafinha nousi mainiosti oikealta laidalta harhauttaen puolustajan ja pääsi boxiin, mutta syöttö ontui. 32 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Mikko Sumusalo nousi vasemmalta ja antoi hyvän matalan keskityksen maalille, mutta ketään ei ollut jatkamassa.

Toiselle puoli-ajalle HJK-luotsi Antti Muurinen otti Akseli Pelvaksen pois ja Sebastian Sorsa pääsi kirmaamaan kentälle. Toisen puoli-ajan alku oli sekavaa peliä molemmilta joukkueilta. 51 minuutin kohdalla pääsi HJK:n Mäkelä käyttämään nopeuttaan, kun hän juoksi oikealta boxiin ja laukoi tulisesti, mutta Genk Gönen Besiktas maalilla torjui. Paluupalloon pääsi vielä Westö, mutta hänenkin kudin Gönen selvitti. 54 minuuttia oli tahkottu, kun Sorsa syötti boxissa Rafinhalle, joka laukoi tolppaan. 66 minuuttia näytti pelikello, kun Besiktaksen Guti pääsi boxissa läpi, kun palloa ei saatu siivottua ja tuloksena oli maali. Kolme minuuttia edellisestä ja Mäkelä pääsi puskemaan boxissa, mutta Gönen torjui. 75 minuutin kohdalla Mäkelä oli kasvokkain Gönen kanssa, mutta maalia ei vain syntynyt. Minuutti edellisestä ja omassa päässä soi, kun HJK-maalivahti Ville Wallén tuli liiaksi vastaan  ja Necip Uysal rankaisi. Päätösnumerot 0-4 takoi vielä 90 minuutin kohdalla Filip Holosko.

Näin siinä sitten taas kävi, että unelmat pirstoutuivat Helsingin pimenevään iltaan. Oli HJK:lla paikkansa molemmissa otteluissa, mutta maalia ei saatu aikaiseksi ja kun vierailija rankaisee näin kovalla prosentilla ei "jossittelulle" jää sijaa. Tietenkin opittavaa ja pohdittavaa tämä antaa. Jokainen näki tänään, että olemme selvästi jäljessä taito/rutiini tasossa. Ne ensimmäiset kosketukset, pallovarmuus, syötöt, sijoittumiset ja viimeistely ovat kaukana kansainvälisestä tasosta. Kovuudessa ja kaksinkamppailussa emme juurikaan jää jälkeen. Sitten on se tosiasia, että seurojemme ja myös maajoukkueen pitää ylisuorittaa, jos haluamme haastaa isoja jalkapallomaita. Tänään kukaan HJK:n pelaajista ei siihen pystynyt. Myös sitä tarvitaan, että joku pelaajista nousee johtajan rooliin ja esimerkillään nostaa muita. Tänään pelaajat selvästi kaipasivat Medoa, joka on jo siirtymässä suuremmille areenoille. Hyviä suorituksia oli, kuten Juhani Ojalalla, Rafinhalla ja Juho Mäkelällä, mutta se ei vielä riitä tällä tasolla.

Oli aivan mahtavaa tulla tänään stadionille, kun katsomot olivat täynnä ja tunnelma oli kansainvälinen. Tälläistä se voisi olla myös liigapeleissä ja siinä piileekin vaara. Katsomossa oli varmasti sellaisia, joille tämä oli ensimmäinen kerta paikanpäällä tänä vuonna tai jopa vuosiin. He seuraavat Valioliigaa ja tulivat nyt paikalle päivittämään Suomi-futiksen tilaa ja myös katsomaan Real Madridista tuttua Gutia. Nyt he saivat "päivitellä" suomalaisen futiksen tasoa ja kertovat siitä myös ystävilleen. Näin ei saatu uusia katsojia taaskaan houkuteltua Veikkausliigakatsomoihin. Totuus on kuitenkin se, että vain jalkapalloväki voi tehdä asialle jotain laittamalla nurkat kuntoon jokaisella sektorilla. Lähdetään liikkeelle Antti Muurisenkin peräänkuuluttamasta junioritoiminnasta, joka pitää saada uudelle tasolle, jotta kansainvälisillä kentilla pärjätään. Laitetaan liiga kilpailukykyiseksi vähentämällä joukkuemäärää radikaalisti, koska ei esimerkiksi ottelua Lahtea vastaan viime sunnuntaina valmistanut HJK:ta mitenkään tähän peliin. Vähennetään ulkomaalaisten pelaajien osuutta liigaryhmistä ja annetaan omille junioreille kehittymisen mahdollisuus. Työsarkaa on paljon, että tulevaisuudessa suomalainen joukkue menee vielä lohkovaiheeseen eurokentillä (v. 1998 HJK selviytyi Mestareiden liigaan) tai maajoukkue arvokisoihin.

Pressissä HJK:n Juho Mäkelä, Besiktas-luotsi Bern Schüster ja HJK-luotsi Antti Muurinen. 

FC Honka-FF Jaro 3-1









Ottelu lähti vierasjoukkueen hallinnalla käyntiin, mutta pikkuhiljaa FC Honkakin sai pelinjuonesta kiinni. Kahdekasn minuuttia oli pelattu, kun Honagn Nicholas Otaru antoi mainion matalan vapaapotkun, mutta Vitaly Telez Jaro-maalilla torjui. Seuraavaksi Honka alkoi luomaan hyökkäyksiä. 19 minuuttia oli kulunut, kun Hongan Demba Savage eteni vasemmalta laidalta ja syötti Jussi Vasaralle boxiin, mutta hän ei aivan päässyt palloon kiinni. Viisi minuuttia edellisestä ja Hongan Ville Koskimaa pääsi puskemaan kulmapotkusta, mutta Telez torjui. Vain minuutti edellisestä ja Hongan Jami Puustinen laukoi hyvin boxin rajalta. Puolen tunnin kohdalla pääsi Hongan Otaru laukomaan tulisesti boxissa, mutta jälleen Telez venyi torjuntaan. 37 minuuttia näytti Tapiolan kentän vaatimaton pelikello, kun Jaron "kapelimestari" Alexei Eremenko junior antoi aivan loistavan läpisyötön ja puhkaisi näin koko Honka-puolustuksen. Sebastian Mannström pääsi tilanteessa läpi ja sijoitti pallon varmasti maaliin. Huomioitavaa oli, että Jaron peli kulki koko ensimmäisen puoliajan Eremenkon kautta. Vain kaksi minuuttia edellisestä ja Hongan Sampo Koskinen laukoi vihaisesti boxin rajalta, mutta Telez torjui. Kolme minuuttia ennen taukovihellystä Hongan Savage harhautteli boxissa koko Jaro-puolustuksen ja teki lopulta kavennus maalin. Pelattiin jo lisäaikaa ja Jaronkin pelaajat odottivat taukoa helteisessä illassa, kun Hongan Sampo Koskinen laukoi taka-alanurkka vedolla ensimmäisen liigamaalinsa.

Honka tuli määrätietoisesti toiselle puoli-ajalle ja loi heti painetta. 49 minuuttia oli pelattu, kun Hongan Savage nousi keskeltä ja laukoi kovalla voimalla hieman ohi maalin. 56 minuutin kohdalla syntyi ottelun ratkaisu, kun Jaron Venance Zeze otti illan toisen keltaisen korttinsa ja samalla ulosajon taklaamalla Roope Heilalaa jalkapohjat edellä. Tämän jälkeen Honka sai pelin täydellisesti hallintaansa. 69 minuutin jälkeen Hongan Savage nousi keskeltä boxin rajalle, mutta laukoi pallon "taivaan tuuliin." 75 minuuttia oli tahkottu, kun Savage nousi oikealta ja syötti boxiin juuri vaihdosta sisään kirmanneelle Hermanni Vuoriselle, joka tälläsi pallon maalin perukoille. Kymmenen minuuttia ennen päätösvihellystä Jaron Eremenko junior antoi vielä loisteliaan noston boxiin ja Thomas Kula pääsi ohjaamaan pallon suoraan ilmasta kohti maalia, mutta Tuomas Peltonen venytti torjuntaan.

Ensimmäinen puoli-aika lupasi todellista jalkapalloviihdettä ja varsinkin Eremenko juniorin suorituksia oli nautinto katsella. Toiselle puoliajalle vauhti hiipui, mikä osaltaan varmasti johtui kuumudesta ja Venajältä tulleesta metsäpalojen savusta. Hongan peli ei ole vieläkään parhaimmillaan, mutta HJK:n johto ennen ensi sunnuntain paikallisottelua kaventui kuitenkin kuuteen pisteeseen. On hieno huomata, miten Honka-luotsi Mika Lehkosuo on osannut käsitellä joukkueen kanssa oikealla tavalla katasrofaalisen putoamisen Eurooppa liigasta Bangor citylle. Varsinkin täytyy antaa tunnustusta siitä, miten rohkeasti Lehkosuo nostaa Kakkosessa pelaavasta Pallohongasta pelaajia harjoituksiin ja sitä kautta peleihin, kuten esimerkiksi tänään debyytin tehneen Valmir Seferin. Mikäli Honka haluaa jatkossa taistella mestaruuksista ja pärjätä eurokentillä se tarvitsisi todellisen johtohahmon, joka tiukoissa paikoissa hinaisi koko joukkuetta. Tällä hetkellä lähinnä sellaista on Sampo Koskinen, joka oli  tänäänkin joukkueensa paras. Jarolla sellainen johtohahmo on Alexei Eremenko juniorissa, joka oli jälleen joukkueensa tärkein pelaaja. On aivan selvää, että Eremenko pelaa tällä hetkellä täysin väärässä sarjassa, mutta pitää kuitenkin muistaa, että hän on saanut itsensä jälleen huippukuntoon isänsä valmennuksessa. Onkin vain ajan kysymys milloin Eremenko suuntaa suuremmille areenoille. Varmasti myös "myrskyn silmässä" aivan omasta syystä viime aikoina ollut ja tänään katsomossa istunut A-maajoukkueen päävalmentaja Stuart Baxter piti näkemästään.

Nyt katseet kohdistuvatkin A-maajoukkueen ensi keskiviikon Belgia-harjoitusotteluun, joka on viimeinen koitos ennen syyskuussa alkavia EM-karsintoja. Mahtava uutinen saatiin tällä viikolla, kun Sami Hyypiä kertoi jatkavansa ainakin tämän syksyn maajoukkueen mukana. Myös maestro Jari Litmanen on mukana.
Paljon on kysymyksiä kuitenkin jäljellä lähtien osan pelaajien pelituntumasta, itsetunnosta ja onko menty kehityksessä eteenpäin. Myös taktiikka ja mille paikalle kukin pelaaja sijoittuu odottaa vastausta. Keskiviikon jälkeen meillä on toivottavasti positiivisia vastauksia.

Pressissä Hongan Sampo Koskinen, Jaro-luotsi Alexei Eremenko senior ja Honka-luotsi Mika Lehkosuo.

HJK-FK Partizan 1-2









"HJK otti ansaitun voiton, mutta peli oli edelleen nihkeää ja tehotonta. Sarjapaikka näyttää kuitenkin varmistuvan, kun putoamistaisteluun on eroa jo yhdeksän pistettä." Näin kirjoitin vuonna 2007 syyskuussa, kun HJK oli ottanut pitkästä aikaa voiton Veikkausliigassa. HJK oli tuolloin satavuotisjuhlakaudellaan suurissa vaikeuksissa, niin pelillisesti kuin organisaatiopuolella. Seura oli takertunut loistavaan menneisyyteensä, eikä se halunnut uudistua.
Seuraavat seikat ovat minun mielestäni vaikuttaneet HJK:n nykyilmeeseen.
Uudistumiseen sen pakotti innovaatinen naapuriseura-FC Honka, joka oli noussut liigaan vuonna 2006. HJK tarvitsi herättäjän ja varteenotettavan kilpailijan vierelleen. Hongassa visioitiin, toteutettiin ja uudistettiin seuratoimintaa sellaisella vauhdilla, että HJK:n oli pakko herätä. Nyt Hongassa ollaan pysähtyneisyyden tilassa, koska stadionhanke ei etene toivotulla vauhdilla, mutta se ei tarkoita, että Espoossa olisi luovutettu.
Myös TPS:n ja Interin toiminta Turussa sai varmasti Suomen menestyneimpään seuraan liikettä.
Toinen merkittävä tekijä HJK:n muutokseen on vuonna 2008 valmentajaksi tullut Antti Muurinen. Moni ei uskonut, että Muurinen osaisi uudistua, mutta niin vain on käynyt. Monet ovat kritisoineet Muurista siitä, että hänen on helppo toimia kokeneiden pelaajien kanssa, mutta nuoria hän ei osaa käsitellä. Kaikki, jotka ovat nähneet HJK:n pelejä tällä kaudella ovat takuulla erimieltä. Juhani Ojala, Johannes Westö ja Akseli Pelvas ovat kaikki murtautuneet uudelle tasolle Muurisen valmennuksessa. Eikä voi olla vain sattumaa, että Medo, Cheyne Fowler, Sebastian Sorsa, Erfan Zeneli, Dawda Bah ja Rafinha pelaavat parasta kauttaan juuri Muurisen valmennuksessa.
Kolmas merkittävä tekijä on ollut erinomaista työtä Klubi-04:ssä tehneen "henkeen ja vereen" klubilaisen Juho Rantalan palkkaaminen kakkosvalmentajaksi viime vuoden lopulla. Hän toi linkin Suomen parhaimpaan junioriorganisaatioon.
Viimeinen merkittävä tekijä oli Aki Riihilahden tulo viime kesänä pelaajaksi ja ennenkaikkea päivisin toimiston puolelle. Maailmalla onkeensa ideoita kartuttanut Aki on laittanut tuulemaan jo lyhyessä ajassa. HJK on ehtinyt kadottaa jo monta sukupolvea entisiä junioreita ja heidän perheitään katsomosta ja seuratoiminnasta, mutta nyt nykyiset ja tulevat halutaan saada mukaan (Akin aikaansaannosta). Maininnan ansaitsee myös Erkka V. Lehtolan lahjakkuuksia palveleva toiminta junioripuolella.
HJK on palannut Suomen johtavaksi seuraksi kaikilla mittareilla. Pitää kuitenkin muistaa, että se tarvitsee haastajia ja vain se nostaa liigamme tasoa ja vie Suomi-futista eteenpäin!  
**************************************************************
Ottelu alkoi molemminpuolin hermostuneesti. Neljä minuuttia oli kulunut, kun HJK:n Dawda Bah nousi vasemmalta laidalta ja syötti boxiin Akseli Pelvakselle, jonka veto oli kuitenkin löysä. Minuutti edellisestä ja HJK:n Sebastian Sorsa vapautti Pelvaksen puolittain läpi, mutta tilanteesta syntyi vain kulmapotku. HJK loi painetta, mutta niin vain Partizan iski ensimmäisestä hyökkäyksestään yhdeksännellä minuutilla. Partizanin Ivica Iliev nousi vasemmalta laidalta ja keskitti boxin toiselle puolelle. Matkalla pallo otti kimmokkeen Nemanja Tomicin kantapäästä ja ajautui Cleverson Cleolle, joka laukoi tarkasti pallon yli Ville Wallénin. 14 minuuttia oli tahkottu, kun Sorsa keskitti oikealta boxiin ja Jarno Parikka pääsi puskemaan, mutta ohi maalin. HJK jatkoi paineen luomista, mutta keskitykset maalille ontuivat. 34 minuuttia näytti pelikello, kun Medo laukoi kovalla voimalla noin 30 metristä ja Partizan maalilla Radisa Ilic joutui nyrkkeilemään pallon selvemmille vesille. Vain neljä minuuttia edellisestä ja Medo laukoi samasta paikasta pallon komeasti yläkulmaan. Mikä yksilösuoritus! Neljä minuuttia ennen taukovihellystä Sorsa antoi vielä kulman ja Juhani Ojala nousi mainioon puskuun, mutta Ilic maalilla venyi torjuntaan.


Toinen puoli-aika oli juuri alkanut, kun Medo pääsi laukomaan keskeltä boxin rajalta, mutta pallo meni hieman ohi maalin. HJK vain lisäsi höyryä! 61 minuuttia oli pelattu, kun Bah nousi vasenta laitaa ja harhautteli näyttävästi matkalla kohti boxia, mutta keskitys ei löytänyt jatkajaa. Seuraavaksi Akseli Pelvas tuli vaihtoon ja Juho Mäkelä pääsi kirmaamaan kentälle. 64 minuutin kohdalla Mäkelä keskitti hyvin boxiin, mutta Sorsa ei aivan päässyt palloon kiinni. Viisi minuuttia edellisestä ja Cheyne Fowler ja Medo pelasivat loisteliaasti yhteen keskellä ja Medo pääsi nousemaan. Hän syötti upean läpisyötön Mäkelälle boxiin, mutta Radisa Ilic tuli vastaan. 77 minuuttia näytti kello elokuun kauniissa, lämpimässä ja pimenevässä illassa, kun Bah pujotteli läpi koko Partizan-puolustuksen ja pääsi boxiin, josta tuloksena oli kulmapotku. Pelattiin jo lisäaikaa, kun Sasa Ilic nousi oikealta ja syötti boxiin Cleolle, joka tälläsi loppulukemat.

Nyt oli kyseessä sellainen ottelu, jonka lopputulos ei todellakaan kerro koko totuutta itse pelistä. Partizan oli tullut Helsinkiin vain peruuttelemaan, eikä se halunnut pelata juuri ollenkaan. Tämä ei kuitenkaan ole mitään pois HJK:lta, koska se teki tästä ottelun. HJK näytti, että se uskaltaa pelata rohkeasti omaa peliään myös kansainvälisillä kentillä. Harvoin näkee tälläistä dominointia suomalaiselta joukkueelta kansainvälisillä kentillä, kun vastassa on kovan tason ryhmä. Ikävä kyllä usein tällä tasolla vastustaja ei tarvitse, kuin ne kaksi paikkaa koko pelissä, mistä tehdä maalit. Ilman kotiinpäinvetoa voi rehellisesti todeta, että Medo, Sebastian Sorsa, Dawda Bah ja Juhani Ojala pärjäävät tällä tasolla esimerkillisesti. Tämän esityksen jälkeen HJK voi lähteä itsevarmana Eurooppa liigan pudotuspelikierrokselle (vastustaja arvotaan perjantaina), josta voittajat jatkavat lohkovaiheeseen. Uskon vakaasti, että tällä joukkueella on kaikki edellytykset, jos vastaan ei tule todellista suurseuraa kuten Liverpool nostaa tasoa vielä sinne ihan äärirajoille ja mennä lohkovaiheeseen.

Raaka totuus kuitenkin on se, että liigamme taso ei tällä hetkellä valmista joukkueitamme europeleihin. Alle 17-vuotiaiden valmentaja Kimmo Lipponen sen sanoi hyvin taannoin: "ainut tapa tulla kansainväliseksi pelaajaksi on pelata kansainvälisiä otteluita". Kansainvälisiä otteluita pitäisikin saada seuratasolla enemmän pelattua. Katseet olisi käännettävä Ruotsiin tai Venäjälle ja virittää sikäläisten seurojen kanssa yhteistyötä. Näin talvella ja keväällä saataisiin kovia kansainvälisiä otteluita aikaan.
 
In Press Partizan-Head coach Aleksandar Stanojevic and HJK-assistant coach Juho Rantala.

Honka-Bangor City 1-1

FC








On taas se aika vuodesta, kun liigamme tasoa mitataan kansainvälisillä kentillä. Iso menestys on ollut todella harvinaista. Kaikki muistavat HJK:n unohtumattoman Mestarien liiga-seikkailun vuodelta 1998. Kovin saavutus on kuitenkin 80-luvun Lahden suurjoukkueen Kuusysin selviytyminen kahdeksan parhaan joukkoon Euroopan mestareiden cupissa 1986 (tämän viikon Veikkaajassa hieno juttu aiheesta). Tämän jälkeen menestys on ollut todella satunnaista, joista maininnan ansaitsee Tamu:n selviytyminen vuonna 2007 Mestarien liigan kolmannelle karsintakierrokselle Rosenborgia vastaan ja FC Hongan selviytyminen vuonna 2008 Uefa cupin ensimmäiselle varsinaiselle kierrokselle. Viime vuonna FC Lahti ja Honka selviytyivät Eurooppa-liigan kolmannelle karsintakierrokselle.

Nyt, jos koskaan tarvittaisiin menestystä Euroopan kentillä, kun huonoja uutisia tulee useiden liigaseurojen taloudellisesta tilanteesta (Haka, AC Oulu, Tamu ja FC Lahti). On ollut jo pitkään selvää, että pelkästään nykyisillä katsojamäärillä ei pystytä pyörittämään ammattimaista toimintaa. Tämä yhdessä pienentyneiden sponsoritulojen ja hiipuneen pelaajamyynnin kanssa on saanut liigaseurat vaikeuksiin. Ihmetystä herättää Veikkausliigan ja Palloliiton kyvyttömyys tulla esiin ja tukea jollain tavalla liigaseuroja. Seurat jätetään hädän hetkellä täysin yksin, vaikka seurojen ahdinko on ollut varmasti liiton ja liigan tiedossa. Vaikutukset ovat suuret, jos esimerkiksi Haka joutuu laittamaan lapun luukulle. Nyt on kysymys koko liigan tulevaisuudesta ja siitä, että pystytäänkö täällä toimimaan ammattimaisesti, vai palaammeko  puoliammattilaisuuteen, jolloin "jäämme junasta" kansainvälisellä tasolla.

FC Honka sai tuttuja vieraita Eurooppa liigan toisella karsintakierroksella, kun vastaan asettui Bangor City Walesista. Viiime vuonna Honka voitti samassa vaiheessa kyseisen amatöörijoukkueen yhteismaalein 3-0. Bangor City on nyt voittanut Walesin cupin kolme kertaa peräkkäin ja täten ansainnut paikkansa eurokentillä. Bangor on yksi Walesin vanhimmista seuroista ja se on perustettu vuonna 1876. Joukkue sijoittui viime kaudella Walesin liigassa viidenneksi. Ensimmäistä kertaa se esiintyi eurokentillä vuonna 1962 Uefa cupin voittajien cupissa Napolia vastaan.
**************************************************************
Kaksi minuuttia oli pelattu, kun Hongan Henri Aalto keskitti boxiin ja Hermanni Vuorinen pääsi palloon kiinni. Seuraavaksi pallo tuli Jami Puustiselle, jonka veto suuntautui yli maalin. Minuutti edellisestä ja Hongan Demba Savage pelasi vasemmalla laidalla seinäsyöttöjä Puustisen kanssa, joka pääsi lopulta puolittain läpi, mutta veto meni ohi maalin. Honka odotetusti piti palloa ja Bangor tyytyi kyttäilyyn, mutta Honka ei käyttänyt nopeutta hyödyksi. 19 minuuttia oli tahkottu, kun Hongan Aalto syötti mallikkaasti boxiin Rasmus Schüllerille, joka ei osunut palloon, mutta Vuorinen sai sen avopaikkaan. Paul Smith Bangorin maalilla kuitenkin torjui Vuorisen vedon. 26 minuuttia oli kulunut, kun Hongan Markus Paatelainen pääsi boxiin ja syötti Puustiselle, mutta hän ei kyennyt ratkaisuun. 33 minuutin kohdalla Honka loi painetta ja pallo pyöri boxissa. Lopulta Puustinen kaadettiin ja seurauksena oli rangaistuspotku, jonka Paatelainen veti hyvin aavistaneen Paul Smithin syliin. Kaksi minuuttia edellisestä ja Hongan Aalto syötti boxissa Vuoriselle, joka jatkoi Puustiselle, mutta hän aikaili vedossa. 38 minuuttia oli pelattu, kun Hongan Vuorinen vapautti Savagen oikealla laidalla, joka nousi ja keskitti maalille, mutta Puustinen puski ohi maalin. Kolme minuuttia edellisestä ja Hongan Schüller, sekä Sampo Koskinen syöttelivät kauniisti vasemmalla laidalla. Koskinen pääsi boxiin ja hän laukoi ärhäkkäästi, mutta Smith torjui pallon kulmapotkuksi. Kolme minuuttia ennen taukovihellystä Hongan Koskinen antoi upean keskityksen boxiin. Savage nousi korkeuksiin ja puski pallon taka-alakulmaan.

Toiselle puoli-ajalle juoksi hermostunut Honka. 52 minuuttia oli pelattu, kun Hongan Savage nousi boxiin, mutta hänen keskitykselle ei löytynyt jatkajaa. Neljä minuuttia edellisestä ja Hongan Koskinen nousi vauhdilla boxiin ja syötti Vuoriselle, mutta ei tulosta. Tätä seurasi Bangorin hyökkäys ja pallo pelattiin pitkänä Hongan alueelle. Tapio Heikkilä ei ollut hereillä tilanteessa ja Bangorin Jones Christopher sai pallon. Hän pääsi yksin läpi ja sijoitti pallon ohi Tuomas Peltosen. Jymypaukku oli syntynyt! 64 minuuttia oli pelattu, kun Hongan Schüller vapautti Paatelaisen oikealla laidalla boxiin ja hän syötti Vuorisen avopaikkaan, mutta ilman tulosta. Neljä minuuttia edellisestä ja Hongan Vuorinen syötti Jussi Vasaralle boxissa, joka laukoi, mutta Smith torjui. Viisi minuuttia ennen päätösvihellystä Hongan Koskinen laukoi vielä tarkasti keskeltä 20 metristä, mutta Smit torjui jälleen.

Luokaton oli Hongan esitys tänään ei muuta voi sanoa. Vastassa oli joukkue, jonka sarja ei ole edes vielä alkanut ja osalla sen pelaajista olikin selviä vaikeuksia jaksamisessa. Bangor ei pystynyt pelaamaan jalkapalloa laisinkaan ja sillä oli vain yksi maalipaikka, mistä arvokas vierasmaali sitten syntyi. Kyllä Hongan joukkueella on itsetutkiskelun paikka. koska tämä ottelu olisi pitänyt voittaa useammalla maalilla. Ainoa valopilkku oli Sampo Koskinen, jonka energisestä pelaamisesta koko joukkue voisi ottaa mallia.
Miksi Honka tyytyi vastustajan tempoon? Nopealla pelinrakentelulla ja syötöillä Bangorin joukkue olisi ollut täysin "sillassa." Kyllä pelaajilla, jotka tekevät tätä täysipäiväisesti pitäisi olla nähtyä enemmän taitoa, energiaa ja viimeistelytehoa. Bangorin pelaajat menevät huomenna suoraan tehtaisiin töihin.
Pitää kuitenkin muistaa, että Hongalla on kaikki tarvittava, jotta se hoitaa jatkopaikan viikon päästä, mutta paljon pitää muuttua!

Pressissä Bangor City-luotsi Neville Powerli ja Honka-luotsi Mika Lehkosuo

FC Honka-Haka 4-2









Lämpötila keikkui hellelukemissa, kenttä oli loistavassa kunnossa ja luvassa oli kärkikamppailu, mutta yleisöä oli tullut paikanpäälle vain 1500 katsojaa. Uskomatonta! Ei muuta voi sanoa.

Kotijoukkue Honka aloitti räväkästi. Vasta kolme minuuttia oli pelattu, kun Hongan Jami Puustinen lähti nousuun oikealta laidalta, mutta hän ei päässyt puolustajan ohi. 11 minuuttia oli kulunut, kun Hongan Sampo Koskinen antoi keskityksen vasemmalta laidalta boxiin, missä Hermanni Vuorinen pääsi ohjaamaan pallon kohti maalia, mutta Haka-maalilla Janne Korhonen venyi torjuntaan. Paluupalloon ehti Jami Puustinen, joka iski pelivälineen verkon perukoille. Haka ei tästä lannistunut ja vain neljä minuuttia maalista Hongan Jaakko Lepolalle sattui harhasyöttö omalla alueella suoraan Mikko Innaselle. Hän syötti Kalle Multaselle, joka maalasi. Seuraavaksi vauhdikkaan alun jälkeen pelin tempo laski. 17 minuuttia oli pelattu, kun Hongan Nicholas Otaru hakeutui oikealta laidalta boxiin ja laukoi, mutta Korhonen torjui. 34 minuuttia oli kulunut, kun Hongan Otaru keskitti maalille ja pallo jäi pomppimaan boxiin. Kahden vuoden kuntoutumispiinan läpikäynyt Markus Paatelainen iski pallon pömpeliin. 41 minuuttia oli tahkottu, kun Hakan Kalle Multanen nousi keskeltä ja ohitti puolustajan. Terävä laukaus lähti, mutta ohi maalin. Minuutti ennen puoli-aikaa Hakan Mikko Innanen syötti Jukka Santalalle, joka jatkoi korkealla pallolla maalille ja kotijoukkueen onneksi Honka-maalilla Tuomas Peltonen oli hereillä, eikä pallo mennyt maaliin.

57 minuuttia näytti pelikello, kun Hakan Kalle Multanen pääsi vapaasti boxiin, mutta ilman tulosta. Kolme minuuttia edellisestä ja Hongan Vuorinen nousi keskeltä ja laukoi kovan kudin boxin rajalta, mutta Korhonen torjui. 65 minuuttia oli kulunut, kun Hakan Antti Hynynen nousi boxiin ja syötti Jarkko Juutille, joka laukoi tulisesti, mutta Peltonen torjui. Paluupallon iski sisään Jukka Santala.
78 minuuttia oli kulunut, kun Hongan Jami Puustinen kaadettiin boxissa, mutta muutoin hyvin pelin otteessaan pitänyt erotuomari Mattias Gestranius ei rangaistuspotkua viheltänyt. Honka haki hyvillä syöttökuvioilla ratkaisua ja 81 minuutilla se tuotti tulosta, kun Vuorinen syötti taidokkaasti boxissa Puustisen tekopaikkaan, joka ei erehtynyt. Viisi minuuttia edellisestä ja Hongan Demba Savage syötti oikealta boxiin John Weckströmille, joka vielä kaunisteli voittolukemia. Minuutti ennen täyttä aikaa pääsi vielä Hakan Niko Ikävalko puskemaan tolppaan.

Näin FC Honka otti tärkeät kolme pistettä kovan työn kautta. Ihmetystä herätti Hongan pelaamisen loppuminen silloin, kun se oli johtoasemassa. Voi olla, että sitä täyden katsomon kannustusta tarvittaisiin pitämään keskittyminen koko ajan yllä. Varmasti helteinen sää verotti pelin tempoa ja pelaajat pitivät jopa harvinaisia juomataukoja kesken pelin. Ottelu tarjosi kuitenkin kuusi komeaa maalia.
Honka on saanut taas maalinteon kohdilleen ja vielä, kun se pystyy pelaamaan ehjän 90minuuttisen voi se vakavasti haastaa HJK:ta mestaruudesta.
Haka sen sijaan taistelee väkevästi Veikkausliigassa, mutta seuralla ei mene taloudellisesti hyvin ja se järjestääkin ensi torstaina seuran osakkaille kokouksen, jossa on tarkoitus käsitellä: "FC Haka Oy:n taloudellista tilannetta ja toiminnan jatkamismahdollisuuksia (HS)." Ilmeisesti noin kaksi miljoonaa euroa omia rahojaan seuraan pistäneelle Sedu Koskiselle on tullut raja vastaan seuran rahoittamisessa.

P.S Tapiolassa kuulin, miten likaista peliä kulisseissa pelataan Hongan stadionhankkeen kaatamiseksi. Taustalla on valtapeliä, politikointia ja henkilökohtaisuuksiin menoa. Miksi Suomi-futiksen olosuhteiden kehittäminen ei saa enemmän tukea ja kannustusta? Tässä piileekin suuri ongelma, kun Palloliitto yrittää saada Suomalaisen jalkapallon kaikilla mittareilla Euroopan kymmenen parhaan jalkapallomaan joukkoon vuonna 2020. Kaupungit omistavat suurimman osan esimerkiksi Veikkausliigassa pelaavien seurojen kentistä ja katsomoista, eikä heiltä näytä löytyvän intoa tai varoja niitä kehittää.

Pressissä Hongan Markus Paatelainen, Jami Puustinen, Haka-luotsi Sami Ristilä ja Honka-luotsi Mika Lehkosuo.

HJK otti voiton heikommallakin pelillä (HJK-JJK 1-0)
JJK lähti ennakkoluulottomasti haastamaan HJK:ta hyökkäävällä taktiikalla. Seitsemän minuuttia oli pelattu, kun HJK:n maalilla oli "hässäkkä." Pallo pyöri boxissa ja JJK:n kapteeni Mikko Hyyrynen pääsi parikin kertaa tuikkaamaan palloa kohti HJK-maalivahti Ville Wallénia, mutta tuloksetta. HJK:n peli näytti sekavalta. Viisi minuuttia edellisestä ja sivurajaheitosta JJK:n Mika Lahtinen sai pallon. Hän syötti vaarallisesti maalille, mutta pallo kimposi omasta pelaajasta ohi maalin. JJK hallitsi ottelua. 16 minuuttia oli kulunut, kun HJK:n puolustaja Mikko Sumusalo nousi viekkaasti boxiin. Seuraavaksi Dawda Bah sai pallon boxissa, mutta hän veivaili liikaa ja laukoi yli maalin. Kaksi minuuttia edellisestä ja HJK:n Aki Riihilahti vapautti komealla syötöllä Jarno Parikan oikealla laidalla. Hän syötti boxiin, mutta Danny Hoesen ei tavoittanut palloa. HJK:n pelissä näkyi selvästi Rafinhan, Medon ja penkillä istuneiden Sebastian Sorsan, sekä Juho Mäkelän puuttuminen. 34 minuuttia oli tahkottu, kun kulmapotkun jälkeen JJK:n Patrick Poutiainen laukoi 16 metristä. HJK-maalilla Wallén ei nähnyt edessä olevien pelaajien takia palloa, mutta hän viime hetkellä kurotti torjuntaan. 39 minuuttia oli ottelua kulunut, kun JJK:lla oli hyvä hyökkäys ja Hyyrynen oli avopaikassa boxin rajalla, mutta veto meni ohi. Minuutti edellisestä ja HJK:n Tuomas Kansikas laukoi vasemmalta boxissa, mutta JJK-maalivahti Mihaly Szerovay torjui. Kolme minuuttia ennen taukoa JJK:n Christian Sund antoi kulmapotkun ja Juha Pasoja puski mainiosti, mutta pallo meni ohi maalin.

Toista puoli-aikaa oli pelattu kaksi minuuttia, kun HJK:n Dawda Bah keskitti loisteliaasti vasemmalta boxiin, mutta jatkajaa ei löytynyt. Tässä vaiheessa HJK alkoi tovin pelata jopa pitkää palloa, mikä oli merkki turhautumisesta. 52 minuuttia oli kulunut, kun HJK:n Hoesen syötti Jarno Parikalle boxiin, mutta JJK-puolustus siivosi tilanteen. Pallo tuli takaisin Hoesenille, joka syötti uudestaan boxiin ja Riihilahti puski pallon yli maalin. Minuutti edellisestä, kun HJK:n Bah nousi taidolla vasemmalta laidalta ja syötti boxiin Hoesenille, jolla oli avopaikka, mutta veto meni yli. 56 minuuttia näytti stadionin uusi kansainvälisen tason videotaulu, kun Sebastian Sorsa kirmasi sisään ja Mikko Sumusalo tuli pois. 58 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Riihilahti sai pallon boxiin ja hän syötti sen päällä Parikalle, mutta hän ei päässyt vetämään. Tunti oli kamppailtu, kun Parikka tuli pois ja syntymäpäiväsankari Juho Mäkelä juoksi sisään. 64 minuuttia oli kulunut, kun Sorsa syötti Hoesenille boxiin ja hän veti pallon ylärimaan. HJK alkoi lisäämään "höyryä koneeseen." 66 minuuttia näytti videotaulu, kun HJK:n Bah syötti Hoesenille, joka latasi kohti alakulmaa, mutta Mihaly torjui. Kolme minuuttia edellisestä ja Bah syötti Mäkelän läpiajoon, mutta hän ei saanut laukausta aikaan. 75 minuutin kohdalla, Bah eteni juonikkaasti kohti boxia ja syötti Kansikkaalle, jonka kova veto osui puolustajaan. Viisi minuuttia ennen täyttä aikaa Sorsa antoi oikealta vapaapotkun ja Juhani Ojala pääsi puskemaan, mutta pallo viuhui ohi maalin. Ottelu näytti jäävän tasapeliin, mutta yliajalla HJK iski "tahdon voimalla." Bah nousi jälleen kerran upeasti boxiin ja syötti ottelun "tuhlaajapojalle" Hoesenille, joka puski pelivälineen maaliin.

HJK:n esitystä ei voi edes verrata yli viikko sitten pelattuun MYPA-otteluun, mutta huonommallakin pelillä se napsii voittoja ja se on mestarin merkki. HJK ei saanut totutun tehokasta hyökkäyspeliään kulkemaan ottelussa, kuin ajoittain. Voi olla, että HJK-luotsi Antti Muurinen pelasi liian varman päälle, kun hän otteluruuhkan takia jätti Sebastian Sorsan, Erfan Zenelin ja Juho Mäkelän aloituksesta pois. Toisaalta ei kukaan muista syksyllä minkälaisella pelillä voitto tuli tästä ottelusta. JJK:n luotsi Kari Martonen ansaitsee kehut siitä, että hän toi joukkueensa tosissaan taistelemaan pisteistä Helsinkiin. Ehkä Martosen ei olisi kannattanut alkaa varmistelemaan tasapeliä toisen puoli-ajan lopussa, vaan pitää hyökkäävä taktiikka. Ottelu ei noussut korkealle tasolle missään vaiheessa, mutta Dawda Bah ansaitsee jälleen maininnan. Otteluissa tuntuu tapahtuvan aina, kun Bah pääsee pallon kanssa etenemään. Toinen poiminta on HJK:n puolustuksesta Juhani Ojala, joka on tällä hetkellä itsevarmuus.

P.S Veikkausliigaa on pelattu nyt noin kolmannes ja sarja on todella tasainen HJK:n takana. Putoamistaisteluun povatut AC Oulu ja Kups ovat yllättäneet minut positiivisesti vahvoilla esityksillään. Myös Haka:n, FF Jaron ja Tamu:n vahva meno ilahduttaa. Suurin ihmetyksen aihe on IFK Mariehamnin ja FC Lahden rämpiminen. Varsinkin Lahden yleisilme on tällä hetkellä todella tuskainen, kun maalejakaan ei tule. Lahdella pitäisi kuitenkin olla sen verran laadukas joukkue, että tämänhetkinen jumbotila ei pitäisi olla edes mahdollista. Yksi ratkaisu olisi valmentajan vaihto, mutta onko Lahdella siihen taloudellisesti varaa? Mitä tekee Jari Litmanen, jolle varmasti olisi ottajia ulkomailla? Ei loistavassa vireessä oleva Litmanenkaan voi yksin hinata koko joukkuetta.

Pressissä HJK:n Danny Hoesen, JJK-luotsi Kari Martonen ja HJK-luotsi Antti Muurinen.

Tehoton FC Honka hävisi kotonaan Tamu:lle (0-2)
Kotijoukkue lähti otteluun ryminällä. Vasta minuutti oli pelattu, kun Hongan Hermanni Vuorinen antoi vasemmalta laidalta mainion vapaapotkun, jonka jälkitilanteesta Nicholas Otaru pääsi boxissa laukomaan, mutta Mika Hilander Tamu-maalilla torjui. Neljä minuuttia oli ottelua kulunut, kun Hongalla oli vapaapotku vasemmalta laidalta ja Demba Savage sai pallon. Hän nousi boxiin ja laukoi, mutta Hilander torjui. Honka hallitsi peliä tässä vaiheessa, eikä Tamu päässyt juurikaan palloon kiinni. Varttitunnin kohdalla Tamu oli jo päässyt peliin paremmin mukaan. 15 minuuttia näytti pelikello, kun Hongan Rasmus Schüller antoi upean poikkittaissyötön vasemmalta laidalta oikealle Otarulle, mutta hänen syöttöön Jami Puustinen ei päässyt kiinni. Minuutti edellisestä ja Schüller vapautti loisteliaasti Puustisen juoksuun kohti boxia, mutta hänen vetonsa meni ohi. 17 minuuttia oli kulunut, kun Tamu sai ensimmäisen tilanteensa ja hyödynsi sen. Oikealta läheltä kulmaa lähti syöttö, joka tavoitti Henri Myntin ja hän puski pallon yli Tuomas Peltosen. 27 minuuttia oli pelattu, kun Hongan kulmapotkusta pallo tuli Puustiselle, joka kurotti siihen saksipotkulla. Pallo kimposi vielä Otarulle avopaikkaan, mutta Tamu-puolustus hoiti tilanteen. Ennen taukovihellystä ottelu sujui tasaisissa merkeissä.

Toista puoli-aikaa oli pelattu vain pari minuuttia, kun Tamu:n Jonne Hjelm antoi vaarallisen vapaapotkun oikealta laidalta, mutta Honka-puolustus selvitti tilanteen. 48 minuuttia oli pelattu, kun Hongan Vuorinen vapautti Otarun boxiin, mutta hän aikaili ja tilanne kuivui kokoon. Seuraavaksi Honka alkoi luomaan painetta. 54 minuuttia osoitti pelikello, kun Hongan Otaru laukaisi 20 metristä, mistä seurasi kulmapotku. Kolme minuuttia edellisestä ja Tamu:n Jonne Hjelm laukoi 20 metristä hieman ohi maalin. Minuutti edellisestä ja Hongan Vuorinen oli boxissa, mutta veto oli huono. Tunti oli pelattu, kun Tamu:n Dema nousi boxiin ja hänen vetonsa meni ohi, mutta Juha Pirinen sai siihen melkein jalkansa väliin. 63 minuutin kohdalla Tamu:n Antti Ojanperä nousi boxiin ja harhautti loisteliaasti kaksi Hongan pakkia, mutta hänen vetonsa Peltonen torjui. Myntti pääsi vielä paluupalloon, mutta maalia ei syntynyt. 67 minuuttia oli pelattu ja Honka loi painetta, kun Puustinen laukoi boxissa avopaikassa, mutta Hilander torjui tilanteen kulmaksi. 70 minuuttia oli kulunut, kun Hongan Markus Paatelainen keskitti ja Vuorisella olí kaksi avopaikkaa boxissa. Minuutti edellisestä ja Hongan Paatelainen laukoi suoraan volleysta, mutta Hilander Tamu-maalilla torjui ilmiömäisesti. 77 minuuttia oli pelattu, kun Tamu:n Aleksei Kangaskolkka nousi kohti boxia ja laukoi tarkasti pallon maaliin.

Voi sanoa, että Tamu "ryösti voiton" tänään Tapiolasta. Se puolusti kurinalaisesti, antoi Hongan hallita ja teki harvoista paikoista maalit. Todellinen taktiikan ja Tamu-valmentaja Ari Hjelmin voitto. Honka pyöritti peliä ja pelasi lyhytsyöttöpeliä, mutta tehokkuus puuttui täysin. Liian usein se joutui pelaamaan palloa alaspäin tai pallo pelattiin pystyyn seisovalle miehelle. Hyökkäyskolmanneksella palloa ei saatu esimerkiksi laitaan juoksussa olevalle pelaajalle ja sitä kautta ylivoimahyökkäyksiä, kun Tamu:n pelaajat ehtivät ryhmittyä puolustukseen. Silloin, kun vastustaja pelaa, kuten Tamu tänään on Honka vaikeuksissa, eikä vain sen pallonhallinta riitä voittoon. "Hattua täytyy nostaa" Tamu-luotsi Ari Hjelmille, joka pystyy operoimaan voittokkaasti seuran kanssa, jolla on ongelmia kapean ringin, sekä talouden kanssa. Hongan valmentaja Mika Lehkosuo sen sijaan varmasti pystyy käsittelemään joukkueen tilanteen oikealla tavalla ja näemme toivottovasti jatkossa vielä tehokkaan Hongan.
Tamu:n leiristä esiin nostan maalivahti Mika Hilanderin, joka pelasi varmasti ja otti pari todella tärkeää koppia. Hän osoitti myös, että pystyy korvaamaan Mikko Kavénin. Hongalla sitä vastoin tulee olemaan vielä paljon iloa Rasmus Schülleristä.

P.S Ihmetytti, missä katsojat olivat, kun oli hyvä sää ja kenttä oli vielä täydellisessä kunnossa. Mikäli käynnissä olevat MM-kisat on se syy, niin pitäisi olla enemmän kiinnostunut myös oman maan sarjasta, jossa tänäänkin pelattiin näyttävää jalkapalloa. Ei pidä ihmetellä, miksi täällä eivät seurat ja sitä kautta myös Suomi-futis mene eteenpäin, kun tällä hetkellä ne eivät saa ottelutapahtumista toimintaansa juurikaan lisäeuroja. Paikanpäällä jalkapallo on aina parasta!

Pressissä Tamu:n Tuomas Haapala, Tamu-luotsi Ari Hjelm ja Honka-luotsi Mika Lehkosuo.

HJK:n näytös MYPA:a vastaan (2-0)
HJK lähti kotiotteluun ryminällä ja vain 50 sekuntia oli pelattu, kun HJK:n Sebastian Sorsa keskitti oikealta laidalta Bahlle ja tuloksena oli kulma. Kaksi minuuttia edellisestä ja HJK:n Erfan Zeneli nousi keskeltä ja laukoi 20 metristä yli maalin. Jatkossa HJK pyöritti näyttävästi hyökkäyksiään. 11 minuuttia oli pelattu, kun Sorsa syötti oikealta laidalta boxiin Juho Mäkelälle, mutta hänen ohjauksessa ei ollut tarpeeksi voimaa. 19 minuuttia näytti pelikello, kun HJK:n Medo oli viedä joukkueensa ansaittuun johtoon, mutta hänen voimakas laukauksensa keskeltä kilahti tolppaan. 21 minuuttia oli kulunut, kun HJK:n Dawda Bah vapautti Sorsan karkuun oikealta laidalta, mutta hänen keskityksensä ei tavoittanut omia pelaajia. Vain kaksi minuuttia edellisestä ja Bah vapautti Mäkelän yksin läpi, mutta MYPA-puolustus ehti viime hetkellä väliin. 31 minuuttia oli pelattu, kun Bah keskitti vasemmalta laidalta ja takatolpalle hiipinyt Zeneli maalasi. 37 minuuttia oli ottelu vanhennut, kun Bah syötti boxissa Zenelille, joka laukoi pallon suoraan syötöstä yli maalin. Viisi minuuttia ennen taukoa "Dawda Bah-show" jatkui, kun hän syötti Mäkelän boxissa karkuun, mutta Mika Johansson MYPA-maalilla torjui.

Minuutin oli vain toinen puoli-aika ehtinyt vanheta, kun Dawda Bah kruunasi ilmiömäisen iltansa. Juho Mäkelä ensin vapautti Bahn vasemmalla laidalla ja hän lähti nousuun kohti boxia. Bah harhautti yhden puolustujan ja syötti Zenelille, joka syötti heti hänelle takaisin. Bah harhautti vielä komeasti yhden puolustajan ja iski pallon taka-alakulmaan. Tämän jälkeen HJK jatkoi pelaten kaunista lyhytsyöttöpeliä. Puolitoistatuntia oli peliä takana, kun HJK:n Medo keskitti boxiin ja Mäkelä puski pallon yläristikkoon. Loppua kohden MYPA sai joitain puolittaisia tilanteita HJK-maalille aikaan, koska HJK:n suurin into hyökkäyksiin oli hiipunut. 76 minuutin kohdalla Sorsa vielä keskitti oikealta laidalta boxiin ja Bah melkein pääsi palloon kiinni. 83 minuutilla pääsi vielä loukkaantumisista toipunut Aki Riihilahti peliin mukaan, kun hän korvasi Juho Mäkelän.

Ottelu oli täysin HJK:n näytöstä, kun vielä vierailija oli täysin "hampaaton." Ottelusta toiseen vakuuttavasti esiintyvää HJK:ta ei haasteta tälläisellä esityksellä. Mikäli HJK:ta haluaa varsinkin sen kotiluolassa horjuttaa, niin pitää pelata rohkeammin, mennä kaksinkamppailuihin täysillä ja tehdä pallon kanssa luovempia ratkaisuja. MYPA oli todellakin tullut kentälle vain "pakoilemaan", kuten aina rehellinen MYPA-luotsi Janne Lindberg ottelun jälkeen kertoi.
Illan ehdoton tähti oli Dawda Bah, joka vain parantaa vuodesta toiseen ja onkin ihme mikäli hän ei siirry kovempaan sarjaan kesän aikana. Myös Sebastian Sorsa näytti arvonsa joukkueelle ja hän on pääsemässä koko ajan parempaan kuntoon loukkaantumisen jälkeen.

HJK:lla on sen verran loistava keskikenttä/hyökkäys, jotka pelaavat kaunista jalkapalloa ja tekevät luovia ratkaisuja, että on vaikea löytää sille pysäyttäjää Suomen kentiltä. HJK on myös valmis heinäkuussa alkavaan Mestareiden liigan karsintaan.

Pressissä MYPA-luotsi Janne Lindberg ja HJK-luotsi Antti Muurinen.

Asiaa maajoukkueesta
Palataan A-maajoukkueeseen, joka on pelannut kuluvana vuonna neljä valmistavaa ottelua syksyllä alkavia EM-karsintoja silmällä pitäen. 18. tammikuuta hävittiin Etelä-Korealle 2-0, 3. maaliskuuta voitettiin Malta 2-1, 21. toukokuuta tuli nöyryyttävä häviö Virolle 2-0 ja viimeksi 29.5. pelattiin Puolaa vastaan maaliton tasapeli. Tuloksiin ei tietenkään kannata tuijottaa, koska näissä otteluissa on tehty kokeiluja ja haettu uusia kasvoja syksyä varten. Viimeiset kaksi ottelua näimme "livenä", joista Viro-ottelun tosin, vain Internetin kautta. Minusta nämä kaksi ottelua jättivät tämän hetkisestä maajoukkueestamme todella sekavan kuvan. Esitin 19. helmikuuta kirjoituksessani seuraavat kysymykset: "Suurin kysymys minulle ennen alkavia karsintoja on meidän pelaajarinki. Jatkavatko Sami Hyypiä, Jari Litmanen ja Jussi Jääskeläinen? Missä kunnossa ovat Mikael Forssel, Teemu Taino, Mika Väyrynen ja Alexei Eremenko jnr.? Ovatko Juha Hakola, Perparim Hetemaj, Kasper Hämäläinen, Roni Porokara, Tim Sparv ja Teemu Pukki kehittyneet ja valmiita nousemaan kantavaan rooliin maajoukkueessa? Miksi suurin osa ulkomailla pelaavista suomalaisista kuluttaa tällä hetkellä vaihtopenkkiä"? Jokainen voi itse nyt vastata näihin kysymyksiin, mutta minä en ainakaan ole saanut niihin juurikaan vastauksia. Viro ja Puola peleissä olisi pitänyt jo näkyä jonkinlainen "punainen lanka", koska meillä on enää jäljellä vain yksi harjoituspeli ennen elokuussa alkavia EM-karsintoja. Se, että Jari Litmanen oli molemmissa otteluissa kentän parhaimmistoa kertoo paljon. Sami Hyypiänkin kuuluttamia vastuunkantajia ei tunnu löytyvän meidän nuorista. Miten voi olla mahdollista, että "kultainen sukupolvi", joka murtautui maajoukkueeseen vuosina 1996-2001 (Jari Litmanen, Sami Hyypiä, Antti Niemi, Mika Nurmela ja Joonas Kolkka jo aiemmin) ja joista monet jopa ilman U-21 maajoukkue kokemusta pystyivät välittömästi lunastamaan roolinsa maajoukkueessa. Vastuun viimekädessä kantaa päävalmentaja Stuart Baxter. Olisiko hänen pitänyt alkaa jo aiemmin nostaa U-21 statuksen omaavia pelaajia rinkiin, niin kuin Richard Möller Nielsen (1996-1999) ja Antti Muurinen (2000-2005) aikanaan tekivät. Jonkinasteisesta epätoivosta kertoi keskikenttäpelaaja Tim Sparvin kokeileminen Viro-ottelussa Sami Hyypiän paikalla topparina.
Edellisten karsintojen "selkäranka" puolustus ei vakuuttanut ilman Sami Hyypiää ja Hannu Tihistä. Esimerkiksi pääpelivoima, pelinlukutaito, sijoittuminen ja pelinavaus puuttuivat täysin. Keskikentällä tarvitsemme edelleen kipeästi Jari Litmasta, mutta myös muiden pitäisi nousta esiin. Kansainväliset mitat täyttävää hyökkääjää meillä ei nyt ole, kuten Mikael Forsselin parhaina vuosina.

Käsittämätön episodi koettiin tällä viikolla, kun Skotlannin mediasta levisi huhu, että Skotlannin Valioliigaseura Celtic haluaisi A-maajoukkueen päävalmentajan Stuart Baxterin osa-aikaisella sopimuksella valmennusportaaseensa. Palloliitto pysyi ehdottomana ja kertoi, ettei osa-aikaisuus ole vaihoehto. Baxter pysyy Suomessa, mutta kysymys herää, miksi Baxter ei laittanut asialle heti pistettä. Oliko hän kiinnostunut pestistä ja, jos oli, niin tämä ei anna kovin vahvaa sitoutumisen singnaalia Palloliitolle, maajoukkueen pelaajille, taustalle tai faneille. Miten esimerkiksi Hyypiä saadaan puhuttua karsintaan, jos päävalmentaja pitää koko ajan takaporttia auki. Se jo annettiin Baxterille anteeksi, että hän operoi Ruotsista käsin, mutta osa-aikaisuus olisi jo ollut maajoukkueen aliarvioimista. Ehkä oli virhe tehdä Baxterin kanssa jo viime vuonna vuoteen 2012 asti ulottuva jatkosopimus, koska hänen pisin sopimus valmentajaurallaan on tähän mennessä vain kolme vuotta.

Pakko on kuitenkin toivoa, että syksyllä kaikki vastaukset ovat valmiina. Myös on tärkeää, että suomalaiset pelaajat tekevät järkeviä seurasiirtoja, jolloin he pääsevät säännöllisesti pelaamaan kovissa sarjoissa. Näin he saavat vastuuta ja oppivat kantamaan sitä myös A-maajoukkueessa.

P.S Iina Airion ja Timo Waldenin kirjoittama Huuhkajat-kirja on todella tärkeä julkaisu. Se käsittelee ns. kultaisen pelaajasukupolven vaiheet vuodesta 1996-2009 ja tekee sen todella mielenkiintoisesti. Kirjassa käydään läpi maajoukkueen valmentajat Richard-Möller Nielsenistä Stuart Baxteriin, pelaajat (mm. Jari Litmanen, Sami Hyypiä, Antti Niemi) ja ottelut. Itse tämän ajan kokeneena kirja ei kerro otteluista, pelaajista ja valmentajista juurikaan uutta, mutta pelaajien haastattelut ja erilaiset tarinat vuosien varrelta ovat aivan mahtavaa luettavaa. Tärkeä näkökulma kirjassa on se muutos, mikä näinä vuosina tapahtui. Yleisömäärät räjähtivät, median kiinnostus moninkertaistui ja esimerkiksi maajoukkueen asuminen, sekä matkustaminen muuttui. On se uskomatonta ajatella, että tämä kaikki tapahtui näin lyhyessä ajassa. Kirja on mielenkiintoista luettavaa laji-ihmisille ja myös muille. Etenkin kirjaa suosittelen, niille jotka vielä tänäkin päivänä naureskelevat Suomi-futikselle.

Olihan tämä ajanjakso aivan mahtavaa aikaa ja voi olla onnellinen, että sitä on ollut todistamassa kaikissa peleissä kotimaassa, kerran Palermossa ja television kautta. Nämä kultaisen sukupolven pelaajat antoivat niin paljon "elämää suurempia hetkiä", että se säilyy sydämessä loppuelämän ajan.