Sivun näyttöjä yhteensä

tiistaina, huhtikuuta 27, 2010

Klassikko HJK-Haka 1-1

 

Joku voi ihmetellä klassikko sanan käyttöä otsikossa, mutta mielestäni meidän pitää olla ylpeitä siitä historiasta, mikä kätkeytyy tämän otteluparin alle. Ottelussa kohtaavat kaksi Suomen menestyneimpää joukkuetta, joilla on keskinäistä otteluhistoriaa huikeat 124 peliä. Nämä joukkueet ovat keskenään vieneet valtaosan Veikkausliigan mestaruuksista. Molemmilla on komeat viisi mestaruutta. Kaikkien aikojen tilastossa HJK:lla on käsittämättömät 22 mestaruuta (ensimmäinen tuli jo vuonna 1911) ja Haka on toisena yhdessä HPS:n kanssa yhdeksällä tittelillä. Nämä molempien joukkueiden upeat saavutukset yhdessä pitkän yhteisen historian kanssa tekevät tästä otteluparista klassikkon. Näihin peleihin ei tarvitse hakea extralatausta, kun tunnelataus ennen peliä on molemmissa pukukopeissa käsinkosketeltava.

Hallitseva mestari HJK aloitti kauden, niin kuin sen pitikin murskaamalla Kups:n vieraissa 5-0. Vierasjoukkue Haka sen sijaan joutui tyytymään kotonaan TPS:a vastaan 0-0 tasapeliin. Perinteisellä "paperitehdas kaupungilla" Valkeakoskella ovat puhaltaneet muutoksen tuulet viime vuosina, kun Hakan menneiden vuosien vahva selkäranka paperitehdas on lakannut tukemasta seuraa UPM-Kymmenen myötä. Ravintolamoguli Seppo "Sedu" Koskinen pelasti seuran ja on laittanut seuraan omia rahojaan jo peräti kaksi miljoonaa euroa. Minusta tämä, jos mikä kuvastaa Sedun intohimoa kotipaikkakuntaa ja sen ylpeyttä Hakaa kohtaan. Kieltämättä Sedu on tehnyt kovia ratkaisuja, kun esimerkiksi vuodesta 1977 Tehtaan kenttää palvellut Olli Huttunen sai potkut valmentajan paikalta viime syksynä, mutta joskus eteenpäin meno vaatii koviakin päätöksiä. Nyt Valkeakosken oma poika Sami Ristilä valmentaa joukkuetta ja hän sai kovan luokan paluumuuttajan johtamaan puolustusta, kun Toni Kuivasto palasi kotiin Djurqårdenista. Myöskin Mjällbysta palannut Jukka Santala ja Atlantiksesta tullut Xhevdet Gela ovat mieleenkiintoisia nimiä. ***************************************************
Ottelu alkoi tunnustellen ja tarkalla pelillä. 10 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n uusi kasvo Fulhamin organisaatiosta lainattu vasta 19-vuotias Danny Hoesen karkasi läpi boxiin, mutta veto meni liiaksi keskelle ja Haka-maalilla Janne Korhonen poimi pallon. Kaksi minuuttia edellisestä ja loukkaantumisesta toipunut "pikakiituri" Sebastian Sorsa rakensi pallon maalille. Juho Mäkelä oli kärppänä boxissa ja runnoi pallon maaliin. Vain 24 minuuttia oli ehtinyt peli vanheta, kun Sorsa loukkasi takareitensä ja Johannes Westö korvasi hänet. Puolen tunnin kohdalla Westö vapautti Rafael Scapini De Almodan oikealta laidalta, mutta hänen matala kova veto meni sivuverkkoon. Haka sitä vastoin ei saanut hyökkäyskolmanneksella ratkaisevia syöttöjä läpi. 42 minuuttia oli kulunut, kun HJK:n Danny Hoesen näytti nopeuttaan juoksulla boxiin ja tilanteesta tuli kulmapotku. Kaksi minuuttia edellisestä ja HJK:n Medo vapautti loisteliaasti Hoesenin, mutta hänen vetonsa epäonnistui. Juuri ennen taukovihellystä Haka iski. Haka sai sivurajaheitolla "hässäkän" HJK-maalille ja lopulta Kalle Parviainen iski pallon pömpeliin.

Toinen puoliaika oli ehtinyt vanheta vain minuutin, kun HJK:n Westö laukoi ennakkoluulottomasti 30-metristä, mutta Korhonen torjui. 55 minuuttia oli kulunut, kun HJK:lla oli hyvin annettu kulmapotku. Pallo pyöri boxissa, mutta sitä ei saatu maaliin. Kaksi minuuttia edellisestä ja HJK:n kulmasta pallo pomppi Hoesenille avopaikkaan, mutta veto kilpistyi Haka-puolustukseen. 59 minuuttia näytti pelikello, kun Cheyne Fowler tälläsi kovaa keskeltä, mutta Korhonen torjui. Vain minuutti edellisestä ja HJK:n Dawda Bah puski avopaikassa, mutta Korhonen esitti ilmiömäisen torjunnan. 63 minuuttia oli kulunut ja HJK:n tulitus jatkui, kun Westö keskitti maalille. Bah pääsi jälleen puskemaan, mutta Korhonen veti jälleen pidemmän korren. 69 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Juhani Ojala riisti pallon omalla puolustusalueella ja syötti Mäkelälle, joka kauniisti toimitti sen Bahlle. Bah lähti nopeaan nousuun kohti Haka-maalia, mutta veto meni liian keskelle. HJK lisäsi koko ajan höyryä ja "maali roikkui ilmassa." 75 minuuttia oli kulunut, kun Medo syöksyi Hakan rangaistusalueelle ja "vei kahville" koko Haka puolustuksen, mutta viimeistely ontui. Minuutti edellisestä ja Danny Hoesen pääsi läpi boxiin, mutta Korhonen torjui jälleen. Pelikello näytti jo täyttä aikaa, kun pallo osui boxissa Haka-pelaajaan, mutta ottelun erotuomari Tony Asumaa ei ilmeisesti nähnyt tilannetta ja rangaistuspotkua ei vihelletty.

Ottelu tarjosi toisella puoliajalla todellista jalkapalloviihdettä! Silmiä hiveleviä maalitilanteita ja uskomattomia torjuntoja. HJK olisi ansainnut pelistä kolme pistettä ja sen kertovat pelkästään jo ottelun tilastot. Laukaukset maalia kohti HJK: 12 ja Haka: 3, laukaukset maalin ohi HJK: 9 Haka: 1 ja kulmapotkut HJK: 15 ja Haka: 3. Haka ei saanut missään vaiheessa hyökkäyspeliään kulkemaan ja tilanteiden luojasta keskikentällä onkin huutava pula. HJK:lla sen sijaan ei tämän päivän esityksellä ole mitään hätää tulevissa koitoksissa.
Ottelun tähti oli Haka:n maalivahti Janne Korhonen (oliko muuten Stuart Baxter katsomossa?). HJK:sta esiin nostan Juhani Ojalan puolustuksesta, Dawda Bahn ja Danny Hoesenin hyökkäyksestä.

Kyllä tälläiset klassikot saavat "ihon kananlihalle!" Johtuiko kellonajasta (20.30 alkamisaika), ettei yleisöä tullut kolmea tuhatta enempää?

Haka:n sankari maalivahti Janne Korhonen
Lopuissa: Haka:n Kalle Parviainen, HJK:n Juho Mäkelä, Haka-luotsi Sami Ristilä ja HJK-luotsi Antti Muurinen.




sunnuntaina, huhtikuuta 18, 2010

Veikkausliiganavauskierros FC Honka-MYPA 3-1
Nyt on palattu jalkapalloa hengittävästä Italiasta takaisin Suomeen. Italiassa tunsi jalkapallon läsnäolon joka päivä, mutta silti paluu "pienempiin ympyröihin" tuntui mahtavalta, koska alkamassa oli uusi Veikkausliigakausi. Ilmassa on taas kerran suuria odotuksia ja uutta väreilyä, kun nimekkäät paluumuuttajat tekevät sarjasta aivan uudellla tavalla (toivottavasti myös houkuttaa uusia katsojia) mielenkiintoisen.

Lomani aikana tapahtui merkittävä päätös, kun Palloliitto jyräsi aikaansaamattoman Veikkausliigan yli ja uudisti vihdoin sarjajärjestelmän. Kaudella 2012 Veikkausliigassa pelaa 12 joukkuetta kolminkertaisen sarjan ja Ykkösessä pelaa jatkossa kymmenen joukkuetta kolminkertaisen sarjan. Palloliitto päätti myös, että Veikkausliigajoukkueiden tulee täyttää UEFA-seuralisenssi vuonna 2016 alkaen ja lämmitettävät kentät tulee olla joka paikkakunnalla jo 2012. "Ai ai" näitä radikaaleja päätösiä on odotettu! Itse olisin supistanut Veikkausliigajoukkueiden määrän kymmeneen, mutta tämäkin on oikea suunta. Varsinkin Ykkösen kuntoon laittaminen lämmittää sydäntä, kun siitäkin olen jo kolme vuotta kirjoittanut. Palloliitto teki päätökset ja entistä enemmän näyttääkin siltä, että Veikkausliiga tulee olemaan vain "kartanlukija", kun Suomi-futista kehitetään oikeaan suuntaan. ***************************************************
Peli käynnistyi totuttelulla luonnonnurmeen ja palloa pelattiin korkealla ilmassa. Molemmat joukkueet pelasivat tarkasti ja pitivät miehensä. Pelin vanhetessa alkoi kotijoukkue FC Honka saada paremmin pelirytmistä kiinni. 11 minuuttia oli pelattu, kun Hongan Aleksandr Kokko oli jo avopaikassa boxissa, mutta hän veti pallon yli maalin. 18 minuuttia oli kulunut, kun Hongan Jami Puustinen karvasi ahnaasti pallon itselleen ja nousi vasemmalta boxiin, mutta MYPA-puolustus vielä peitti hienosti. Kaksi minuuttia edellisestä ja Hongan Kokko vapautti läpisyötöllä Puustisen karkuun, mutta hän aikaili vedossa. 23 minuuttia näytti pelikello, kun MYPA:n Pele Koljonen nousi vaarallisesti ja laukoi kohti maalia, mutta Tuomas Peltonen torjui. Puolen tunnin kohdalla Hongan Demba Savage nousi loisteliaasti oikealta laidalta ja syötti Kokolle boxiin, mutta hän mokasi vedossa. Ennen taukovihellystä oli MYPA:n Pele Koljonen vielä avopaikassa keskellä boxia, mutta Peltonen Honka-maalilla torjui.

Toinen puoli-aika oli juuri alkanut, kun Hongan Juuso Simpanen oli laukaisupaikassa lähellä boxia, mutta veto viuhui ohi. 48 minuutilla Hongan hyvä paine vihdoin palkittiin, kun vasen pakki Sampo Koskinen nousi röyhkeästi vasemmalta ja syötti Jussi Vasaralle boxiin. Vasara toimitti pallon Jami Puustiselle, joka teki maalin.
52 minuuttia oli kulunut, kun Hongan Demba Savage nousi oikealta ja keskitti maalille, mutta Puustinen puski pallon väärään suuntaan. Kolme minuuttia edellisestä ja Puustinen nousi rangaistusalueelle ja laukoi tulisesti, mutta Antti Kuismala torjui. Paluupalloon ehti kuitenkin Vasara, joka tälläsi pelivälineen maaliin.
Tämän jälkeen Hongan hyökkäykset vyöryivät valtoimenaan. 78 minuuttia näytti pelikello, kun Honka antoi vapaapotkun boxin rajalta ja ylös noussut puolustaja Roope Heilala iski maalin. 88 minuutilla sai MYPA lohdutusta, kun Sampsa Timoska nousi komeasti oikealta ja syötti boxiin Maxim Votinoville, joka puski pallon ohi loistavasti pelanneen Tuomas Peltosen.

Näin FC Honka otti tärkeät kolme pistettä kotiin aina hankalassa kauden avauksessa. Honka oli valmiimipi, energisempi ja janosi voittoa. Tuntuukin, että valmentaja Mika Lehkosuo on onnistunut tänä talvena laatimaan paljon paremman harjoitusohjelman. Hongalla on vielä siinäkin etua, että joukkue on pysynyt viime kaudesta lähes samana ja omia lupaavia junioreita tuntuu löytyvän joka vuosi, joita voi nostaa tälle tasolle. MYPA sen sijaan antoi itsestään valjun kuvan, eikä mikään näyttänyt olleen muuttunut 19.2 pelatusta Liigacupin ottelusta HJK:ta vastaan. Hongan leiristä esiin nostan Tuomas Peltosen, Sampo Koskisen, Jami Puustisen, Jussi Vasaran ja Demba Savagen. MYPA:sta maininnan ansaitsee Pele Koljonen, joka sentään yritti ratkaisuja.
Ottelu oli kauden ensimmäiseksi peliksi yllättävän viihdyttävä ja tarjosi komeita maaleja. Hongan hyökkäyksiä varsinkin toisella puoliajalla oli nautinto katsella!

P.S Olen nyt maksanut URHO TV:stä kohta puoli vuotta ja tänä aikana olen nähnyt vain ruudun täydeltä mustaa. Olin hankkinut URHO TV:n, koska Veikkausliiga solmi sen kanssa "mittavan" TV-sopimuksen, jota Veikkausliigan toimitusjohtaja Jan Walden on hehkuttanut eri medioissa kohta puoli vuotta. Ensiksi tuli tieto, että kanava ei näytä sunnuntain pelejä, kuin netissä. Viime perjantaina odotin, että näen kanavalta Jari Litmasen ja Alexei Eremenko juniorin kohtaamisen. En nähnyt kauden ensimmäistä ottelua FC Lahti-FF Jaro, koska URHO TV ilmoitti juuri ennen H-hetkeä, ettei se toimilupaongelmien takia voi näyttää, kuin tietyn tuntimäärän viikossa. Mitä pelleilyä! Koko URHO TV näyttää olevan pelkkä vitsi! Miten tämä voi olla edes mahdollista? Onko Veikkausliigan johto täynnä amatöörejä, kun TV-sopimus tehtiin näin epäluotettavan toimijan kanssa?





lauantaina, huhtikuuta 03, 2010

Elämys Giuseppe Meazzalla

Vuonna 1990 vierailimme perheen kanssa siskon luona Italiassa, kun Italia isännöi jalkapallon MM-kisoja. Tuolloin 9-vuotiaana rakastuin Italian jalkapallokulttuuriin, kun näin, miten intohimoisesti koko maa eli Italian maajoukkueen pelatessa. Minäkin osallistuin uskomattomaan juhlintaan Italian voittaessa puolivälierissä. Ihmiset lauloivat, huusivat, autot tööttäilivät ja liput liehuivat. Koko maa oli yhtä ja sellaista harvoin pääsee kokemaan. Sitä vastoin häviön tultua välierissä Diego Maradonan Argentiinalle vaipui koko maa suruliputukseen. 2006 Italia voitti MM-kisat ja silloin vieraillessani siskon ja hänen miehensä Alen luona kävin vierailulla San Sirolla (museokierroksella). Nyt vihdoin pitkäaikainen haave toteutui ja pääsin San Sirolle Serie-A otteluun rakkaan siskon ja Alen kanssa, kun hallitseva mestari Inter sai vieraita Bolognasta. Mestarien liigassakin jo puolivälieriin selviytynyt kotijoukkue hallitsi peliä ja vei voiton Thiago Motan kahdella ja Mario Balotellin yhdellä komealla osumalla. Näin Jose Mourinhon valmentama joukkue jatkaa Serie-A:n kärjessä yhden pisteen erolla Roomaan ja kolmen pisteen erolla Milaniin. Ottelun tempo ei noussut missään vaiheessa huipputasolle, mutta tarjosi tapahtumana suuren elämyksen. Fanit lauloivat läpi pelin kannatuslaulujaan, mikä loi upealle stadionille ainutlaatuisen tunnelman. Stadionilla aisti italialaisen jalkapallon historian ja sen tiiviisti ylöspäin kohoavat katsomot tekevät siitä yhden maailman upeimmista jalkapallopyhätöistä.