Suomi-Kazakstan Tampereen valkeassa illassa

Suomen maajoukkueen lähtökohdat EM-karsinta peliin Kazakstania vastaan olivat kristallinkirkkaat. Vain voitto pitäisi Suomen mukana junassa matkalla kohti ensi kesän EM-lopputurnausta. Yksi asia oli jo varmaa, että joudumme tulemaan koko syksyn toimeen ilman "maestro" Jari Litmasta. Tilastot eivät tässä suhteessa meitä suosi, koska 1990 luvun alusta olemme joutuneet pelaamaan 17 karsintaottelua ilman Litmasta ja näistä olemme pystyneet voittamaan vain 5! Tästä huolimatta on jo korkea aika pärjätä myös ilman Jaria, joka tulee vielä takaisin. Tätä todisti myös Ratinan stadionille pystytetty lakana, jossa luki: "Kuningas palaa Wieniin kesällä 2008". Kova takaisku Suomelle oli myös huippuvireisen Mikael Forsselin saama pohjevamma, josta kiitos kolmen pelatun ottelun tuoma rasitus viikon aikana Valioliigassa. Onneksi vamma paranee viikon levolla ja Miklu on toivottavasti käytettävissä elintärkeissä syyskuun alun Serbia ja Puola peleissä. Maajoukkueemme ei siis juuri saanut valmistautumisaikaa, koska Euroopan eri sarjoissa pelattiin vielä sunnuntainakin. Toisin oli asiat Kazakstanin leirissä, joka sai rauhassa valmistautua viikon leirillä Hollanissa valmentajansa Arno Pijpersin johdolla. Toisaalta meidän pelaajamme koostuvat ammattilaisista, jotka ovat tottuneet tiukkaan kalenteriin.

Paikan päällä Ratinan stadionilla ihmettelimme katsojamäärää, joka oli vain 13 000 (kapasiteetti 16 000). Nyt jo luulisi "jääräpäisen"Palloliiton johdon tajuavan, että pelleily ottelupaikkakuntien välillä pitää loppua! Suomen maajoukkueen kotikenttä on maamme upea pääkaupunki Helsinki ja Olympiastadion piste!

************************************************** Suomi aloitti samalla kokoonpanolla, kuin voittoisassa kesäkuun Belgia pelissä. Suomi aloittikin vahvasti, mutta ensimmäiset kymmenen minuuttia eivät juuri ihmeitä tarjonneet. Tämän jälkeen Suomen ote terästäytyi ja Jonatan Johansson oli päästä maalipaikkaan, kun kazakstanilaispuolustaja Samat Smakov menetti pallon omalla rangasitusalueellaan. Johansson kuitenkin kaatui ja tilanne kuivui kokoon. Seuraava hyökkäys tuotti kaivatun tuloksen, kun Johansson pisti pallon puolustuksen läpi pystyyn Eremenko juniorille, joka "zippasi" pelivälineen upeasti yli vastaan tulleen maalivahti David Lorianin. Tämän jälkeen luulimme, että Suomen nopea avausmaali vapauttaisi sen pelin, mutta olimme väärässä. Vain kymmenen minuuttia myöhemmin Kazakstan iski tasoihin Jussi Jääskeläisen karkeasta virheestä. Kaukaa lähtenyt keskitys löysi Dimitri Bjakovin kolmen puolustajan keskeltä ja Jääskeläinen lähti ottamaan palloa, mutta arvioi tilanteen väärin. Näin ollen Bjakovilla oli helppo työ puskea pallo maaliin. Suomi pyrki karvaamaan ylhäältä jo vastustajan kenttäpuoliskon puolivälissä, jolloin Roy Hodgsonin taktiikan ideana oli päästä pallonriistojen kautta nopeisiin iskuihin. Tämä taktiikka tuotti vain muutaman paikan ensimmäisellä puoliajalla ja kaiken lisäksi Kazakstan pääsi välillä vikkeliin vastaiskuihin. Mainiosti pelannut Toni Kallio nousi 38. minuutilla mukaan hyökkäykseen ja hän pääsikin laukaisupaikkaan, mutta tilanne valui hukkaan, kun hän haki vielä keskemmältä Johanssonia mukaan. Myös Kazakstanilla oli paikka 43. minuutilla, kun Bjakov pääsi laukomaan rangaistusalueen rajan tuntumasta kohti alanurkkaa, mutta nyt Jääskeläinen oli hereillä ja torjui tilanteen. Tauolle mentiin kaikkien suureksi yllätykseksi tasatilanteessa ja Suomen peli ei toiminut toivotulla tavalla. Suomen joukkueen ainoita valopilkkuja olivat Sami Hyypiä, Toni Kallio ja Markus Heikkinen.

Tauolla päävalmentaja Roy Hodgson osoitti taktikon taitojaan, kun hän vaihtoi epävarmasti pelanneen Roman Eremenkon pois ja tilalle kirmasi Djurgården-hyökkääjä Daniel Sjölund. Vielä nerokkaampi vaihto oli siirtää Joonas Kolkka vasemmalta laidalta oikealle ja Teemu Tainio oikealta laidalta omalle paikalleen keskelle. Toisella puoliajalla kentän hahmo oli Kazakstanin maalivahti David Lorian, jonka torjuntatiheys kasvoi Suomen vyöryttäessä hyökkäyksiä. 60. minuutilla upeasti sisään tullut Sjölund pääsi vapaasti puskemaan maalin edestä, mutta Lorian torjui loisteliaasti pallon kulmapotkuksi. Kulmapotkun jälkitilanteesta Johansson rynni puolustuksen läpi maalin nurkalle ja laukoi, mutta jälleen Lorian torjui. Lorian sai näppinsä väliin myös toiseen kulmapotkuun, kun hän huitaisi pallon viiden metrin päässä maalista vartoneelle Tainiolle, joka latasi upeasti Suomen 2-1 johtoon. Seuraavaksi todella itsekkäästi taas kerran pelannut Alexei Eremenko junior yritti horjuttaa Loriania. Eremenkon terävä laukaus suuntasi alanurkkaan, josta Lorian upeasti taas torjui. Eremenko junior pyöritteli koko pelin ajan palloa ahkerasti hyökkäyspäässä, mutta sortui liian usein perisyntiinsä "näyttävää, mutta tehotonta". Viimeisen kymmenen minuutin alkaessa Eremenko tarjoili paikan Kalliolle, jonka laukauksen Lorian ilmiömäisesti torjui. Seuraavaksi Sjölund antoi loistavan kulmapotkun takatolpalle ja juuri vaihdosta sisään tullut toinen Djurgården-mies Aki Riihilahti puski, mutta puolustus hoiti tilanteen. Ikävä asia lopussa oli Toni Kallion saama varoitus, joka pitää hänet poissa Belgradissa pelattavasta Serbia pelistä. Tämä on kova isku Suomelle, koska tunnetusti vasemman laidan pakkeja ei ole edes maailmanlaajuisesti liikaa tarjolla.

***************************************

Suomi otti nihkeän voiton, mutta aivan kuten Teemu Tainio totesi: "enää ei tyylipisteitä jaeta, koska vain voitot pitävät unelman elossa". Pelillisesti täytyy kuitenkin todeta, että Suomi oli kaukana Belgia pelin tasosta. Tällä pelillä Serbiaa tai Puolaa ei kaadeta, mutta onneksi silloin toivottavasti saamme Mikael Forsselin ja pelikieltoa kärsineen Mika Väyrysen mukaan. Maalivahti Jussi Jääskeläisen pitää saada ennen elokuun loppua uusi seura, koska on henkisesti raskasta pelata alipalkattuna tasoonsa nähden ja vielä kaiken lisäksi surkeasti kautensa aloittaneessa Valioliigan Boltonissa. Varjojen mailla pelanneen Joonas Kolkan varaan ei kannata enää laskea, vaan rohkeasti Daniel Sjölund tilalle. Puolustuslinja pitää, mikä on loistojuttu ja varsinkin Sami Hyypiä on elämänsä kunnossa! Sami Hyypiä voisi myös kapteenina palauttaa teknisesti loistavan, mutta liian itsekkään Alexei Eremenko juniorin ruotuun, koska se toisi enemmän maaleja.

Meillä on myös yksi "ässä" hihassa, kun AEK-Ateenan Perparim Hetemaj on kovaa vauhtia kuntoutumassa ja on parhaimmassa tapauksessa käytössä jo 13. 10 pelattavassa Belgia pelissä.

Todella loistavaa oli, että Belgia voitti Serbian 3-2 tällä samaisella kierroksella, joten se on nyt yhden ottelun vähemmän pelanneena meitä kolme pistettä jäljessä. Huonompi juttu sen sijaan oli Portugalin jääminen tasapeliin Armenian kanssa, koska minä ainakin toivoin, että Portugali olisi mennyt menojaan tässä lohkossa. Tämä sen takia, ettei sillä olisi ollut enää panosta karsintojen päätöspelissä Portugali-Suomi! Oli miten oli tärkeintä on se, että onko ikinä karsintojen tässä vaiheessa kaikki ollut Suomen omissa käsissä? Tärkeää on nyt mennä peli kerrallaan, joten fanien ei kannata liikaa vielä sarjataulukkoa tuijottaa. Nyt joukolla ostamaan lippuja 12.9 pelattavaan Suomi-Puola peliin, koska nyt jos koskaan maajoukkueemme tarvitsee täyden Olympiastadionin tuen!