FC Honka-TPS Tapiolan helteisessä kesäillassa



FC Honka oli valmiina pelaamaan kahden opettavaisen europelin jälkeen kotimaista sarjaa. Honka palasi Tallinnasta vasta maanantaina, joten valmistautuminen jäi lyhyeen. Mieliala sen sijaan oli varmasti korkealla, kun jatkopaikka Intertotossa heltisi upealla 4-2 vierasvoitolla TVMK:sta. Mediassa alettiin heti epäillä vedonlyöntivilppiä ja sanottiin TVMK:n hävinneen tahallaan! En ymmärrä kuka näitä juttuja keksii, koska TVMK oli ainakin Myyrmäessä nähdyn perusteella täysin ammattilaisryhmä. Mitä siinä on ihmeellistä, jos "suurpelurit" panostavat enemmän kesällä harvoihin peleihin? Toisella kierroksella Honka kohtaa tanskalaisen Aalborgin ja ensimmäinen peli pelataan jo ensi sunnuntaina Myyrmäessä.

Vierailija TPS hävisi viime pelissään Tamu:lle kotona 1-3 ja raporttien mukaan vain Jukka Lehtovaaran torjunnat pitivät lukemat siedettävinä. Tamu osoitti kyseissä pelissä mikä on rungoltaan pitkään yhdessä olleen mestarin ja vasta rakennusvaiheessa olevan joukkueen välinen ero. Kolmisen viikkoa sitten myös Honka vei Kupittaalta pisteet 3-1 vierasvoitolla, joten se olikin nyt lievä ennakkosuosikki. Sarjataulukossa ennen illan peliä TPS oli toisena ja Honka viidentenä yhden ottelun vähemmän pelanneena, joten luvassa oli huippupeli!
**************************************************
TPS joutui tulemaan pelissä toimeen ilman pelikieltoa kärsinyttä puolustuksen tukipilariaan Jarno Heinikangasta. Hongalta pelikiellossa oli keskikentän "taikuri" John Weckström, mutta hänet oli helpompi korvata, kuin vastapuolen Heinikangas. Lisämielenkiintoa peliin toi toukokuun että kesäkuun Veikkausliigan tähdistöjoukkueeseen valittu melkein parimetrinen ja yli satakiloinen hyökkääjä Armand One.
Ottelu alkoi heti vauhdikkaasti ja varsinkin TPS eteni pallon kanssa välillä turhankin nopeasti.
TPS:n keskikenttäpelaaja Ady pääsi laukomaan 22. minuutilla kaukaa, mutta veto painui ohitse. Puolen tunnin pelin jälkeen alkoi todella tapahtua, kun Honka sai rajaheiton jälkitilanteesta hyvän paikan. "Liekeissä" ollut Jami Puustinen pääsi laukomaan ja veto kimposi ylähirrestä takaisin kentälle. 37. peliminuutilla ei ylähirsi enää pelastanut taas kerran loisteliaasti pelannutta TPS:n maalivahtia Jukka Lehtovaaraa, kun Honka sai vapaapotkun päätyrajan tuntumasta. Kentän yksi hahmoista ollut Tero Koskela asettui pallon taakse ja laukoi sen tarkasti takayläkulmaan. Tapiolan yli 4000-päinen yleisö osoitti seisaaltaan suosiota ja sai varmasti rahoilleen vastinetta. 42. minuutilla TPS sai luotua painetta Hongan päätyyn, mutta espoolaiset saivat riistettyä pallon ja kirmasivat neljällä kahta vastaan vastahyökkäykseen. Peke Huuhtaselle pelattiin pallo keskelle vetopaikkaan ja hän laukoi tulisesti, mutta Lehtovaara maalilla venyi ilmiömäiseen pelastukseen. Tauolle mentiin Hongan selvässä hallinnassa ja TPS vaikutti jotenkin aneemiselta. Varsinkin Yhdysvalloista MLS-liigasta kovalla kohulla Suomeen palannut entinen maajoukkuemies Simo Valakari oli pettymys. Tässä sen huomaa, ettei jalkapallo ole saanut lukuisista yrityksistä huolimatta jalansijaa kyseissä maassa ja sen taso onkin luultua huonompi. TPS:n taktiikka, joka oli pitkiä palloja ylös Onen päähän ei toiminut lainkaan ja varsinkin toinen hyökkääjistä Mikko Paatelainen kärsi tästä.

Toinen puoliaika jatkui Hongan hallinnalla ja jo 55. minuutilla syntyi toinen osuma vastahyökkäyksestä. Tero Koskela syötti oivaltavasti toiseen aaltoon ja ensimmäistä kertaa avauskokoonpanoon liigapelissä päässyt Nicholas Otaru sivalsi pallon tarkasti 16 rajalta maaliin. TPS:n puolustus oli koko pelin ajan todella hidas ja varsinkin laidoilta Honka pääsi tilanteisiin. Hongan toisen maalin jälkeen peli jatkui kiivaana ja tilanteita syntyi. Puolentoista tunnin pelin jälkeen TPS:n Sami Rähmönen esitteli laukaisutekniikkaansa laukomalla 35 metristä maailmanluokan kudin ja Tuomas Peltosen Hongan maalilla oli venyttävä parhaimpaansa. Hongan parhaat paikat lisäosumiin siunaantuivat Peke Huuhtaselle, mutta hänen laukaukset tulevaisuuden maajoukkuemaalivahti Lehtovaara torjui. TPS:n paras paikka kavennukseen syntyi 70. minuutilla kulmapotkun jälkitilanteesta. Jani Sarajärvi pääsi puskemaan ja Hongan puolustus pääsi siivoamaan pallon vasta maaliviivalta.

Honka otti pisteet todella viihdyttävässä ja tapahtumarikkaassa ottelussa ja nousi sarjataulukossa FC Hakan kantaan neljänneksi. Tuntuu siltä, että nyt Hongan peli on loksahtanut paikoilleen ja se voi olla ainoita joukkueita haastamaan Tamu:n mestaruudesta. Yksi merkittävimmistä tekijöistä pelin löytymiseen on Janne Saarisen siirto omalle paikalleen vasemmaksi pakiksi ja tällä paikalla hän on pelannut taas loistavasti. Saarinen voikin löytää itsensä taas maajoukkueesta syksyllä. Myöskin Hannu Patronen topparina on jo nyt yksi tämän kauden sensaatioista! TPS:n leirissä ei tappiosta huolimatta ole kuitenkaan syytä huoleen, koska kakkospaikka tässä vaiheessa sarjaa on loistosuoritus. Pitää muistaa, että TPS:ssa rakennetaan tulevaisuuden joukkuetta valmentaja Mika-Matti Paatelaisen johdolla ja siitä voikin tulla suomalaisen seurajalkapalloilun lippulaiva yhdessä Hongan kanssa!
********************************************
Veikkausliiga on kohta puolivälissä ja tasoeroja alkaa jo näkymään. Tamu:n sijoitus kärjessä ei varmasti ole kenellekkään yllätys, mutta se tapa millä se on tullut on. Tamu pelaa tällä hetkellä luovaa ja viihdyttävää jalkapalloa toisin, kuin on totuttu. Ari Hjelm on osoittanut olevansa tämän hetken paras suomalainen valmentaja ja hän on vahva ehdokas A-maajoukkuevalmentajaksi viiden vuoden päästä. Hjelmillä on käsissään sellainen joukkue mitä Suomessa ei ole pitkään aikaan nähty ja sillä mennään pitkälle Mestareiden liigan karsinnoissa. Pääkaupunkiseudulla vietetään muutaman viikon taukoa Veikkausliigapeleistä europelien takia, mutta kannattaa mennä katsomaan niitäkin. Yleisöä on ollut liigapeleissä mukavasti ja 250 000 katsojan raja menikin rikki FC Honka-TPS pelissä. Yleisökeskiarvo on komeat 3194 ja siinä on lisäystä viime kauden ennätyslukemaan 300 katsojaa! Sarja on niin tasainen Tamu:n jälkeen, että mielenkiintoisia pelejä varmasti riiittää koko loppukaudeksi.

Yksi tämän viikon kovimmista uutisista oli viime kauden maalikuninkaan Hermanni Vuorisen paluu Veikkausliigaan ja HJK:n paitaan. Vuorinen siirtyi Hongasta kesken viime kauden Norjaan Fredrikstadiin ja nyt siis palasi lainasopimuksella klubiin. Epäonnistuneiden talven hankintojen ja Farid Ghazin lopettamispäätöksen jälkeen tälläinen "hätäratkaisu" oli odotettu. Ei yksi mies kuitenkaan HJK:n ongelmia poista, jotka ovat todella syvällä koko organisaatiossa. Kuka tietää edes missä kunnossa Vuorinen on vuoden pelaamattomuuden jälkeen (on pelannut vain reservipelejä Norjassa)? En tiedä kuka hoitaa Vuorisen sopimusasioita, mutta aika vietävissä tuntuu mies olevan. Tietenkin se olisi hienoa, jos Hermanni löytäisi taas peli-ilon HJK:ssa. Hongassa oli vain eri pelityyli, kuin HJK:ssa ja Roni Porokaran syötöt. Jäämme odottamaan miten käy Hermanni Vuorisen ja koko HJK:n, sillä elämä jatkuu ja jokainen ansaitsee sen toisen mahdollisuuden!

FC Honka-TVMK Intertoto cupin ensimmäisellä kierroksella




Tätä hetkeä on kauan odotettu Espoossa ja sen ylpeyden FC Hongan leirissä. Viime kausi oli nousijajoukkueelle menestys ja paikka Intertotoon ja sitä kautta eurokentille saavutettiin. Ei varmasti edes Hongan toimitusjohtaja "visionääri" Jouko Harjunpää odottanut näin pian europelejä. Tästä johtuen Tapiolan keskuskenttä ei vielä täyttänyt Uefa:n tiukkoja olosuhdevaatimuksia ja Honka joutui evakkoon Myyrmäkeen. Minusta on ihan oikein toimittu Espoossa, kun ei ole rakennettu vielä pysyvää stadionia. Näin ollen on nähty paljonko katsojia käy matseissa ja pysyykö Honka Veikkausliigassa. Nyt molempiin kysymyksiin on saatu vastaukset ja yhdessä Espoon kaupungin kanssa voidaan alkaa kaavoittamaan stadionia. Esimerkiksi Finnairstadion rakennettiin liian isoksi ja siellä tuntuukin kolkolta useimmissa HJK:n peleissä.
Oli mukava saapua kauniille Pohjola Stadionille, joka on saanut vaipua käyttämättömänä syvään horrokseen. On sääli, ettei näin hienolla stadionilla pelata Veikkausliigaa! Kiitokset stadionin johtoryhmään kuuluvalle Erkki Salolle, että päästi yleisön ilmaiseksi sisään ja katsojia tulikin runsaasti. Vantaa oli taas kerran valmiina isännöimään huippujalkapalloa!
********************************************** Tallinna Vineeri-ja Mööblikombinaatin eli lyhyemmin TVMK:n pelaajaluettelo vilisi venäläis-syntyisiä pelaajia. Tunnetuin pelaaja suomalaisittain ryhmästä oli FC Hakassa kaudet 2002-2004 pelannut Sergei Terehov. Tuolta ajalta ja yhteistyöstä Valeri Popovitsin kanssa periytyy myös lempinini "Tsaarin kuriiri". Viime kaudella Sergei pelasi Hongassa kuusi ottelua, muttei saanut pysyvää sopimusta. Viron kärkiseuroihin kuuluva TVMK oli valmiina näyttämään, että Virossa jalkapallo on nousussa. Hongassa mielenkiinto kohdistui kapteeni Janne Saariseen, joka oli palannut tutulle vasemman pakin tontilleen. Myös Tuomas Peltosen paluu loukkaantumisen jälkeen Hongan maalille rauhoitti tilannetta.

Täytyy sanoa, että Hongan ensimmäisen puoliajan peliä oli ilo katsella ja valmentaja Mika Lehkosuo sanoikin pelin jälkeen sen olleen kauden parasta Honkaa. Omalla paikallaan loistavasti pelanneen Saarisen sekä Ville Jalaston kautta tulvi keskityksiä maalille. Myös keskikentällä Tero Koskela ja John Weckström olivat pelipäällä. Topparit Tuomo Turunen ja Hannu Patronen katkoivat varmasti ja yksi parhaista paikoista syntyikin juuri Turusen katkosta 16. peliminuutin jälkeen. Turunen katkoi hyökkäyksen ja syötti eteenpäin Peke Huuhtaselle. Huuhtanen jatkoi yhdellä kosketuksella laitaan Koskelalle, joka löysi matalalla keskityksellä Jami Puustisen. Puustinen pääsi nokikkain maalivahdin kanssa, mutta epäonnistui yrityksessään. Puustisella oli "ratkaisun avaimet" käsissään useampaan otteeseen ensimmäisellä puoliajalla, mutta viimeistely ontui. Parinkymmenen minuutin jälkeen ottelu hieman tasoittui, mutta Honka vei koko puoliskon peliä miten tahtoi. TVMK:n maalivahti Vitali Teles pelasi loistavasti ja piti joukkueensa nollilla.
Toiselle puoliajalle virolaiset tulivat paljon paremmin latautuneena ja heti parin minuutin jälkeen avauspotkusta Oliver Konsa oli jo kiertämässä Hongan maalivahtia. Peltonen pelasti kuitenkin tilanteen oikea-aikaisella vastaantulollaan. Seuraavaksi Sergei Terehov säikäytti vajaata 3000-päistä yleisöä kauniilla 30 metristä lähteneellä nostolla, mutta se päätyi Hongan onneksi maalin katolle. Tunnin pelin jälkeen Honka sai taas pelin juonesta kiinni ja alkoi vyöryttämään hyökkäyksiään. Viime peleissä "tuhlaajapoikana" kunnostautuneelle Roni Porokaralle avautui pari melko identtistä paikkaa takatolpalta, mutta molemmissa yrityksissä TVMK:n maalivahti Vitali Teles veti pidemmän korren. Molemmilla joukkueilla oli vielä tilaisuutensa tehdä voittomaali. Ensin TVMK:n vaihtomies Sergei Zenjov pakotti Tuomas Peltosen paraatipelastukseen alakulmaan suuntautuneella laukauksellaan 84. minuutilla. Varsinaisen peliajan viimeisellä minuutilla Nicholas Otarun keskitys löysi maalilta vielä Puustisen, mutta viimeistely 10 metristä epäonnistui. Näistä paikoista on tällä tasolla pakko onnistua, jos halajaa vielä ulkomaille pelaamaan. Hongan olisi pitänyt tämä peli kyllä voittaa näillä paikoilla selvästi, mutta tulos antaa vieraspeliin kuitenkin hyvät lähtökohdat. Myös Mika Lehkosuo piti oman pään puhtaana pitämistä tärkeänä tulevaa ensi sunnuntain Tallinnan reissua silmällä pitäen.

Ottelu osoitti virolaisen jalkapallon tason olevan todella nousussa ja varsinkin maalivahti Vitali Teles ja koko TVMK:n puolustus oli Veikkausliigan kärkijoukkueiden tasoa. Voi hyvin kysyä, että miksi näin lähellä olevia seuroja vastaan ei pelata esimerkiksi talvella harjoituspelejä? Olisi tärkeää suomalaispelaajien kehityksen kannalta, että näin tapahtuisi. Virolaisen FC Floran valmentaja Pasi Rautiainenkin ihmetteli miksi suomalaisjoukkueet eivät lähde mukaan esimerkiksi Baltic-liigaan? Virolaisten kanssa voisi aivan hyvin syventää yhteistyötä jalkapallonkin saralla, koska niin paljon heistä pidämme ja siellä käymme.
********************************************
Sattuiko, joku olemaan viime torstaina Suomen Cupin kuudennen kierroksen ottelussa HJK-FF Jaro? Ei ihme, jos et ollut paikanpäällä, koska vain n. 500 katsojaa oli tullut katsomaan perinteistä Cup-kilpailua. Miten Suomen Cup on voitu päästää näin alennustilaan? Nyt herätys siellä Palloliitossa, miten voitte hoitaa asioita näin "vasemmalla kädellä"! Missään ei mainosteta otteluita ja niitä pelataankin siellä sun täällä. Miksette lopeta koko kilpailua, jos ette siitä välitä?
Kyllä on mahdollista oikein markkinoimalla saada yleisöä Suomen Cup-peleihin. Tämän todisti JJK Jyväskylässä, kun se omalla työllä sai n. 2000 ihmistä otteluun TPS:aa vastaan. Voisitte myös ottaa mallia Veikkausliigasta, joka toteutti talven Liigacupin menestyksellä ja keräsi väkeä halleihin.
Suomen Cup on hieno kilpailu, jossa divariseurat voivat tiputtaa liigaseuroja. Näin tapahtui JJK:n pudottaessa TPS:n ja JIPPO:n yllättäessä FC Viikingit. Ilman yleisöä ottelut jäävät kuitenkin ilman huomiota, joten Palloliitossa ryhtykää jo hommiin Suomen Cupin suhteen!

HJK-FC Haka 100-vuotisjuhlapelissä





HJK:lla oli selvät sävelet ennen klassikkopeliä Haka:a vastaan, sillä vain voitto kelpaisi 100-vuotisjuhliaan viettävälle seuralle. HJK:lla oli takanaan kuuden ottelun voitoton jakso ja kotona se ei ollut pystynyt voittamaan vielä kertaakaan! Viime sunnuntaina kotivoitto oli taas kerran lähellä, mutta FF Jaro pääsi rankaisemaan lopussa ja pisteet jaettiin. Keith Armstrong olikin viikon treeneissä laittanut joukkueensa harjoittelemaan "prässäämistä", eli sitä miten vastustajaa otetaan silloin, kun sillä on pallo.
HJK oli saanut harjoitella kuvioitaan rauhassa koko viikon, kun taas FC Haka:lla oli takana kovatempoinen ottelu sarjakärki Tamu:a vastaan torstaina. Haka tekikin tasapelituloksella palveluksen koko Veikkausliigalle, kun se ei päästänyt Tamu:a karkumatkalle. Haka:lla oli pelistä sivussa topparit Jarkko Okkonen ja Petri Viljanen, kun taas HJK:lla vain pitkäaikaispotilas Timo Marjamaa.
Lisämausteen toi HJK:n ykköpyssyn Farid Ghazin poissaolo perhesyiden takia ja toppari Tuomas Ahon pelikielto. 6579 katsojaa (osa ilmaislipun saaneista ei ollut paikalla) oli valmiina suomalaisen jalkapallon klassikkoon.
************************************************* Ennen illan peliä kuultiin mahtipontisia juhlapuheita, joista vastasivat HJK-pomo Olli-Pekka Lyytikäinen ja Veikkausliigan puheenjohtaja Hannu Rautiainen. Juhlapuheissa kerrattiin HJK:n upeaa historiaa, jolle ei löydy vertailukohtaa Suomesta. Vilpittömät onnitteluni satavuotiaalle, mutta kritiikki on myös aina paikallaan. Jossain mentiin pahasti pieleen, kun Mestareiden liigassa pelaamisen jälkeen HJK:sta ei tullut todellista suomalaisen seurajalkapalloilun lippulaivaa. Mestareiden liigassa pelannut joukkue (mm. Aki Riihilahti, Janne Saarinen, Mika Lehkosuo, Hannu Tihinen, Mika Kottila, Mikael Forssel) on yksi parhaista Suomessa koskaan nähdyistä ryhmistä, mutta kaikki heidät päästettiin ilmaiseksi maailmalle! Kaikki uskoivat, että Mestareiden liigassa pelaamisen jälkeen HJK:sta muodostuisi Suomen FC Rosenborg tai Malmö FF, mutta tilaisuus meni ja toista tuskin tulee. Helppoa ei tule HJK:lla olemaan Suomenkaan kentillä, kun FC Honka ja TPS porskuttavat ohi. Nyt pitäisi lopettaa menneisyyteen tuijottaminen ja uudistaa koko organisaatio. Hongalla ja TPS:llä on sellainen into ja tekemisen meininki, jota suomalainen jalkapallo on saanut odottaa. HJK:sta paistaa kylmyys ja virkamiesmäisyys, jonka huomaa jo Finnairstadionin porteilla turvatarkastuksessa, missä asiakkaisiin ei luoteta lainkaan!

Ottelun ensimmäinen puolisko sujui isäntien hallinnassa ja heti alusta asti HJK:n otteissa oli havaittavissa todellista taistelumieltä. Haka:n Cheyne Fowlerilla oli osittainen vetopaikka oikeasta kulmasta, mutta laukaus painui yli maalin. Tämän ainoan Haka:n tilanteen jälkeen HJK painoi pelin väkisin sen maalille. Ensin pirteästi pelannut Sebastian Sorsa syötti Mika Nurmelan Haka:n maalivahdin Alexander Dovnbnyan kanssa vastakkain, mutta Dovnbnyn torjui. Hetkeä myöhemmin Kabba Samura keskitti, Sebastian Strandvallin purku epäonnistui ja Grand Smith siirsi pallon viereensä Mika Nurmelalle. "Nure" pamautti sydämensä kyllyydestä pallon takayläkulmaan suoraan syötöstä. Upea maali, jota tuskin kukaan maalivahti maailmassa olisi torjunut. Maalin jälkeen HJK oli vaarallisempi, mutta ei saanut lisäosumia muutamasta hyvästä paikasta. Tauolle mentiin HJK:n johdossa ja mikä tärkeintä koko 45-minuuttinen oli ollut koko kauden parasta HJK:ta. Heti toisen puoliajan alussa tuli tieto Valeri Popovitsin jäämisestä sivuun, koska huippukunto loukkaantumisen jälkeen on vielä hakusessa. Toinen puolisko jatkui siitä mihin edellinen jäi ja Haka ei saanut omaa peliä kulkemaan. Samura pelasi Smithille paikan, mutta laukaus painui vapaasta paikasta ohi. Sorsa ja Smith puolestaan rakensivat Erfan Zenelille paikan, mutta veto meni taivaan tuuliin. Haka oli täysin hampaaton ja sen paras paikka oli Fowlerin riistettyä pallon Vili Savolaiselta HJK:n päätyrajalta. Tilanne kuivui kuitenkin kokoon. Hienosti topparin paikalla pelannut Savolainen oli sen sijaan tarkkana toisessa päädyssä hieman myöhemmin siirtäen kauden neljännellä maalillaan HJK:n 2-0 johtoon. Sorsalla oli paikka iskeä lopullinen niitti vähän sen jälkeen, kun Haka sai Joel Sunabackan kautta pallon HJK:n maalin tolppaan. Sorsa ei kuitenkaan onnistunut yrityksessään ja toisessä päädyssä Haka sai rangaistuspotkun Markus Halstin kaadettua Toni Lehtisen. Erotuomari vihelsi rangaistuspotkun ja pari muuta tuomiota pelin aikana aika heppoisin perustein. Erotuomareiden koulutukseen Veikkausliiga saisikin kiinnittää enemmän huomiota, koska peli on kehittynyt, mutta ikävä kyllä tuomarit eivät. Haka tuli Lehtisen pilkkuosumalla maalin päähän, mutta se ei enää riittänyt. HJK otti tärkeän voiton ja nousi sarjataulukossa viidenneksi, kun taas Haka jatkaa vankasti kolmantena.
Voiton arkitehteina häärivät Mika Nurmela, Medo, Sebastian Sorsa ja Iiro Aalto. Etenkin Mika Nurmelan esitys oli niin mahtava, että sillä pärjäisi vielä Hollannin liigassakin. Tästä on HJK:n hyvä jatkaa ja siirtoikkunan avautuessa voisi muutama huippuvahvistus kuten Joakim Jensen olla se viimeinen linkki mestaruustaistossa. Keith Armstrong osoitti taas, mikä hän on miehiään ja nyt jo luulisi IS-urheilun aloittaman "ajojahdin" loppuvan. Keke on todellinen huippuvalmentaja, joille ottajia löytyy varmasti rajojen ulkopuoleltakin ja mikä olisikaan parempi tapa lähteä kuin mestarina!
************************************************** Tampere United jatkaa erittäin tasaisen Veikkausliigan kärjessä ja voikin kohta alkaa keskittyä levollisin mielin euro-peleihin. Interin voitto MyPa:sta osoittaa tason olevan laaja ja putoamiskamppailusta tulevan armoton. Näyttää siltä, että suomalaisesta jalkapallosyksystä on tulossa kaikkien aikojen kiinnostavin. Mikä hienointa sunnuntain ottelukierroksella Veikkausliigan tämän kauden kokonaisyleisömäärä nousi jo yli 200 000 katsojan. Yleisökeskiarvo on nyt komeat 3097, joten viime vuoden ennätyslukemat 2909 laitetaan tällä vauhdilla historiaan. Nyt tuntuu vahvasti siltä, että kaikilla mittareilla mitattuna elämme todellista jalkapallobuumia!

Unelma elää vielä!!!





Viime lauantaina saimme kokea hienoisen kolauksen unelmiin pääsystä EM-lopputurnaukseen, kun Serbia vei pisteet 0-2 voitolla. Ennen tärkeää Serbia peliä kukaan ei oikein kirjoittanut joukkueen hyvyydestä ja ottelu osoittikin Serbian olevan maailmanluokan joukkue. Myös ehkä liikaa spekuloitiin maestro Jari Litmasen pelikunnolla ja tämän takia joukkue ei saanut kunnon keskittymisrauhaa. Ottelu osoitti selvästi, että ns. suuria jalkapallomaita vastaan emme valitettavasti pärjää ilman häntä, joten huippukuntoinen Litmanen tarvitaan syksyn kohtalon peleihin. Olympiastadionille saavuttuamme oli todella posiitivista huomata, että meno ei ollut laantunut tappiosta. Päinvastoin laulu raikasi vielä hurjemmin. Tämä on vihdoin osoitus maamme jalkapallokulttuurin noususta, kun ilkeämielinen media ei enää vaikuta kannattajiin.
34 818 ihmistä oli valmiina kannustamaan Suomen takaisin voittojen tielle!
************************************************* Ottelua ennen oli hieno huomata Jari Litmasen rauhoittaneen tilanteen jäämällä Sami Hyypiän kanssa katsomoon. Roy Hodgson oli tehnyt muutaman muutoksen kokoonpanoon osittain pakonkin sanelemana, kun Teemu Tainio oli loukkaantunut Serbia pelissä ja Hyypiä kärsi pelikieltoaan.
Petri Pasanen täytti Samin tontin ja Ari Nyman miehitti oikean pakin paikan. Mikään yllätys ei ollut Alexei Eremenko jr. sijoittaminen pelintekijäksi, mutta pikkuveli Romanin nosto ensimmäisessä A-maajoukkue pelissään avaukseen oli jo sellainen. Jonatan Johansson aloitti ainoana kärkimiehenä.

Heti pelin alusta oli upea huomata, että Suomi pelasi palloa rohkeasti maata pitkin. Ensimmäiseen tekopaikkaan pääsi kuitenkin Belgia toisella peliminuutilla, kun Emile Mpenza pääsi vaaralliseen puskupaikkaan, mutta onneksi pallo sujahti ohi maalin. Pikku hiljaa Suomikin heräsi ja ensimmäinen suomalaishyökkäys näki päivänvalon 5. minuutilla, mutta loistavasti pelannneen Markus Heikkisen laukaus jäi vaisuksi. Jatkossa Suomi vei peliä komealla tavalla ja hyökkäykset vyöryivät kohti Belgian kenttäpuoliskoa. Loistavasti pelanneet Alexei Eremenko jr. ja Jonatan Johansson saivat tilaisuutensa, mutta vielä onni ei ollut mukana. Belgia iski myös muutaman kerran terävästi vastaan ja varsinkin Mpenza oli vaarallinen. Seuraavaksi Suomi sai apua ylemmältä taholta, kun 20 minuuttia oli pelattu. Stadionin lähellä majaileva huuhkaja päätti tulla katsomaan peliä hieman lähempää ja erotuomari Mike Rileyn oli keskeytettävä ottelu, koska isokokoinen siivekäs ei suostunut poistumaan kentältä. Ottelu oli poikki kuutisen minuuttia, jonka aikana Hodgson pystyi antamaan päivitetyt ohjeet. Huuhkajan tuoman tauon jälkeen Suomi iski välittömästi 27. minuutilla. Joonas Kolkka eteni vasenta laitaa ja syötti rangaistusalueelle Johanssonille, joka teki upean käännähdyksen ja laukoi pallon vastustamattomasti verkkoon. Suomi ja sen kisaunelma oli taas herännyt eloon!
Puoliajan loppu sujui suomalaiskomennuksessa ja paras paikka lisäosumaan osui kapteeni Hannu Tihiselle 35. minuutilla. Kauniin kuvion päätteeksi hän puski maalin edestä suoraan belgialaisvahti Stijn Stijnenin syliin. Belgia sai loistavan tasoituspaikan pari minuuttia myöhemmin, kun Jelle Van Demme puski takatolpalta niukasti yli maalin. Tauolle mentiin Suomen hallinnassa, eikä mitään hätää ollut. Tauon jälkeen Belgian ilta pimeni lopullisesti, kun Marouane Fellaini otti 51. minuutilla toisen keltaisen korttinsa telottuaan Hannu Tihistä. Näin vierasjoukkue joutui pyristelemään vajaalla lähes koko toisen puoliajan. Miesylivoimalla Suomi pelasi maltilla. Johansson pyrähteli muutaman kerran irti, mutta ei onnistunut maalinteossa. Sen sijaan "JJ" väläytti järjestelytaitojaan 71. minuutilla antamalla loistavan syötön Alexei Eremenkolle pariinkymmeneen metriin. Tämä eteni rangaistusalueelle, harhautti komeasti ja laukoi pallon tarkasti etuylänurkkaan. Peli oli upeasti 2-0 Suomelle ja Belgian selkäranka oli taittunut. Ottelun päätyttyä melkein täysi stadion sai juhlia kasvonsa pesseiden suomalaispelaajien kanssa. Tämä voitto oli elintärkeä ja sen arvo vielä korostui, kun Armenia oli aiemmin illalla voittanut lohkoa johtavan Puolan. Armenian voitto osoittaa entistä enemmän, että nykyjalkapallossa ns. heittopussit ovat harvassa. Tärkeintä Belgia voitossa oli saada orastava tappioputki poikki ja saimme uusia vastuunkantajia joukkueeseen, kuten Alexei Eremenko jr, Hannu Tihinen ja Petri Pasanen. Nyt hoidetaan omat pelit ja sitten voimme alkutalvesta katsoa mihin se riitti. Upeinta on huomata, että jalkapalloyleisö on oppinut tukemaan maajoukkuetta, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Vain tällä tavalla lopullinen läpimurto on mahdollinen!
**************************************************
Suomalainen jalkapalloyleisö on kasvanut hienolla tavalla, mutta samaa ei voi sanoa lehdistöstä. Serbia peliä ennen ja varsinkin sen jälkeen "puukkoa" tuli, joka suunnalta.
Täällä reagoidaan urheiluun, kuin olisimme yksi lajin suurmaista. Ihmeellisintä oli huomata IS- Veikkaajan toimittajien "kaksinaamainen" kirjoitustyyli. Aikoinaan nämä toimittajat haukkuivat entistä maajoukkuevalmentajaa Antti Muurista ja järkyttivät hänen työrauhaansa, mutta nyt häntä kehutaan! Samalla Roy Hodgsonia haukutaan ja myös epäillään, että hän lähtee Suomesta. Kysyn teiltä miksi Roy olisi kartoittanut 60 suomalaispelaajaa ja mullistanut U-21 maajoukkueen, jos hän olisi täällä vain kaksi vuotta? Ajavatko nämä toimittajat samaa, kuin Suomen jääkiekkomaajoukkueen kanssa, jonka rivit on saatu sekaisin? Kiitostakin voisi joskus jakaa näille intohimoisesti lajin parissa töitä tekeville, mutta näille toimittajille oman egon pönkittäminen on se pääasia. Onneksi Roy Hodgson on sen verran kokenut, ettei hän juuri näistä välitä, mutta varmasti hänkin haluaisi kuulla muutakin kuin ainaista olan takana kuiskuttelua.

Maajoukkue antoi varmasti potkua koko jalkapallokesälle ja onkin mukava palata "arkeen" viikonlopun Veikkausliigakierroksen parissa. Aukeavatko HJK:n maalihanat FF Jaroa vastaan sunnuntaina Finnairstadionilla, entä yllättääkö FC Viikingit TPS:n kotonaan. Näihin kysymyksiin saadaan vastaus tulevalla liigakierroksella, joten kannattaa lähteä iloisin mielin paikanpäälle katsomaan!

FC Honka-HJK Tapiolan upeassa kesäillassa

Kotijoukkue Honka lähti otteluun hyvistä asetelmista, kun takana oli kaksi voitokasta liigapeliä. Mikä tärkeintä Hongan oma kenttäpeli on parantumaan päin ja viimehetken voittomaalit FF Jaroa sekä IFK Mariehamnia vastaan ovat varmasti kasvattaneet pelaajien itseluottamusta. Honka lähti tosissaan hakemaan ensimmäistä Veikkausliiga-voittoaan HJK:sta. HJK:n leirissä tilanne oli täysin toisenlainen, kun voittoa ei ole tullut neljään viime otteluun. Peli ei ole toiminut ja kokoonpano on elänyt varsinkin puolustuksen osalta liikaa. Ulkomaalaiset "vahvistukset" ovat pettäneet täysin, eikä joukkueesta ole löytynyt ratkaisijaa. Kaiken tämän lisäksi viime kaudella loistanut Farid Ghazi kärsi vielä viime ottelussa saamansa pelikieltoa. Molemmat joukkueet ovat pelanneet viime aikoina paljon ja esimerkiksi Hongalle ottelu oli 11 päivän sisällä jo neljäs, mutta tätä vartenhan on koko talvi harjoiteltu. Tapiolan keskuskentälle oli saapunut peliä katsomaan ennätysyleisö (6657) ja enemmänkin olisi ollut tulijoita, mutta portit jouduttiin sulkemaan. Paikanpäällä aisti suuren jalkapallojuhlan tuntua, kun vastakkaisissa päädyissä eri joukkueiden fanit lauloivat. Tälläisiä hetkiä suomalaisessa jalkapallokulttuurissa on saatu odottaa!
************************************************ HJK:n valmentaja Keith Armstrong oli tehnyt yhden nerokkaan muutoksen kokoonpanoon, kun Medo otti saamattomasti esiintyneen Mohammed Medjoudjin paikan keskikentällä. Jarno Parikka pääsi aloittamaan kärjessä yhdessä Kabba Samuran kanssa. Hongan valmentaja Mika Lehkosuo oli jättänyt John Weckströmin penkille ja Vesa Vasara otti hänen paikkansa.
HJK lähti peliin aivan uudella ilmeellä ja selvästi agressiivisella taktiikalla. HJK voitti kaksinkamppailut ja hallitsi peliä. Kabba Samura osoitti HJK:n tulleen taistelemaan pisteistä, kun hän ajoi heti alussa rajusti päin Hongan maalivahtia Tomi Maanojaa. Myös keskikentällä Janne Saarinen ja Mika Nurmela ottivat tiukasti yhteen. Sadannen liigapelinsä viheltänyt erotuomari Heikki Pajunen piti kuitenkin tiukkaa vihellyslinjaa ja tunteet eivät liiaksi kuumentuneet. 23. minuutilla HJK:n hallitessa peliä sai ottelun yllättävän ja ratkaisevan käänteen. Ylilatautunut HJK:n maalivahti Ville Wallén lähti ulos maaliltaan keskityksen perään aina sivurajalle saakka ja taklasi hieman myöhässä Tero Koskelaa. Erotuomari Pajunen näki rikkeen törkeänä ja ajoi Wallénin ulos suoralla punaisella. Tolppien väliin asteli hyviä otteita Liigacupissa esittänyt Mika Johansson ja kentältä jouduttiin ottamaan pois Jarno Parikka. Sääliksi käy Parikkaa, kun näyttöpaikkaa ei suoda. Tilanteesta seuranneesta vapaapotkusta Koskelan keskitys löysi maalin edestä Hannu Patrosen, mutta hänen pusku meni niukasti yli maalin. Wallénin saama punainen kortti ei tehnyt pelille hyvää ja pelitempo laski selvästi.
Honka otti miesylivoimalla näennäisen pelinhallinnan itselleen, mutta Markus Halstin johtama HJK-puolustus pelasi erinomaisesti. Ensimmäisen puoliajan viime hetkillä Hongan Tuomo Turunen pääsi kokeilemaan 25. metristä, mutta laukaus meni metrin verran oikealta ohi maalin.
Toinen puoli-aika jatkui tasaisena, eikä "tuhannen taalan" paikkoja nähty. HJK:n Kabba Samura pääsi 50. minuutilla yksin läpi, mutta hän aikaili ratkaisussaan ja Patronen pääsi juoksemaan hänet kiinni. Honka painoi lopussa ja saikin useita kulmapotkuja, mutta HJK-puolustus kesti.
89. minuutilla Hongan Niko Kukka pääsi vetopaikkaan. Hänen laukauksensa n. 25 metristä epäonnistui, mutta Jalasto ehti palloon ennen kuin se meni päädystä yli ja keskitti maalille. Ailahtelevasti pelannut Roni Porokara liukui paikalle, mutta ei aivan yltänyt palloon. HJK kesti yli tunnin miesvajaalla ja täten pisteet tasattiin, kuten viime vuonnakin Espoossa.

HJK:n yleisilme oli ilahduttavasti uudistunut ja joukkue olikin, kuin koomasta herännyt. Nyt maajoukkuetauolla Keke saa hioa pelikuvioita rauhassa ja viime kauden tapainen voittokiri voi aivan hyvin alkaa. Hongalla sensijaan on varsinkin keskikenttä erittäin hyvä, mutta todellista maalinsylkijää ei ole. Pitäisikö Norjassa penkille juuttunut viime kauden maalikuningas Hermanni Vuorinen lainata seuraan loppukaudeksi? Ihmetystä varmasti myös monissa herättää tehottomasti keskikentällä pelaavan Janne Saarisen rooli joukkueessa. Lehkosuo voisi aivan hyvin palauttaa hänet omalle paikalleen vasemmaksi pakiksi, mistä hän voisi tehdä kuuluisia laitanousujaan.
Molemmat joukkueet lähtevät kelvollisista asemista maajoukkuetauolle, jonka jälkeen nähdään ketkä ovat mukana mestaruustaistossa.
******************************************* Urheilukanavan illan tv-pelin Tampere United-FC Lahti jälkeen lähes yksi kolmannes on tämän kauden Veikkausliigasta jo takana. Kausi jatkuu tasaisena, mutta erojakin on jo huomattavissa. Tamu:n sijoitus kärjessä ei ole mikään yllätys, mutta kapealla ringillä ja ilman "Tsaari" Valeri Popovitsiä toimeen tulevan Hakan sijoitus kärjessä on jo sellainen. TPS:n valmentaja Mika-Matti Paatelainen voi lähteä maajoukkuetauolle hyvillä mielin, kun oma joukkue on kolmantena. Paljon on "Mixu" saanut sietää kritiikkiä, mutta viimeistään nyt on kaikille päivänselvää, että hän on huippuvalmentaja. Vuosaaren Viikingit sekä AC Oulu ovat jo tähän mennessä olleet iloinen yllätys ja heidän sarjapaikkansa voivat olla varmoja jo heinäkuun jälkeen.
Turun Interin alkukausi sensijaan on ollut valtava pettymys, koska niin paljon potentiaalia U-21 maajoukkue miehiä vilisevässä joukkueessa on. Toisaalta omistaja Stefan Håkans on ennenkin avannut rahakirstuaan kesken kauden, joten vahvistuksia on varmasti luvassa. VPS:n tilanne sarjan hännillä on tukala, mutta edelleen korostan vaikeaa alkuohjelmaa. Keskikenttämies Tero Taipale on tehnyt joukkueen kaikki neljä maalia, vaikka tuskin häntä maalintekijäksi seuraan hankittiin. Paluumuuttaja Henri Scheweleff on yksi lupaavimpia nuoria suomalaishyökkääjiä, joten hänen päästessä omalle tasolleen voivat VPS:n maalinteko ongelmat helppottua.
Tällä kierroksella yleisö oli taas löytänyt hyvin katsomoihin ja yleisökeskiarvoksi saatiin komeat 4134 silmäparia. Varsinkin mieltä lämmitti seikka, että Turussa (5822), Kotkassa (3052) ja Oulussa (3538) katsojat ovat nyt vihdoinkin heränneet kauteen. Koko alkaneen kauden yleisökeskiarvo on 3069, joten viime kauden lukemat voidaan ylittää.

A-maajoukkueen päävalmentaja Roy Hodgson valitsi viime tiistaina 24 hengen ryhmän tuleviin Serbia ja Belgia peleihin. Yllätyksiä nimilistassa ei ollut ja Hodgson ihan oikein luottaa kokemukseen. Veikkausliigasta mukaan pääsivät HJK:n Mika Nurmela ja Hongan alkukauden sensaatio Hannu Patronen. Mika Lehkosuon yksi tavoitteista toteutui, kun hän on pystynyt taas kehittämään pelaajan maajoukkueeseen. Maajoukkueryhmän terveystilanne on hyvä lukuunottamatta kapteeniamme Jari Litmasta. Tänään maajoukkueen fysioterapeutti Jari-Pekka Keurulainen, jonka kanssa Litmanen on kuntouttanut selkävaivaansa kertoi ajan loppuvan kesken. Hän uskoi Litmasen urheilullisen panoksen joukkueelle olevan nyt pienempi, mutta hänen auttavan joukkuetta mentoorisesti. Tässä se hienous onkin Jari haluaa olla aina mukana auttamassa maajoukkuetta, vaikka kentälle ei pystyisikään juoksemaan. Minä kuitenkin uskon, että Litmanen johdattaa Suomen kentälle ainakin toisessa pelissä. Kysymys kuuluukin miten meille käy ilman maestroa? Siihen on vaikea vastata, mutta silloin jonkun toisen esimerkiksi Teemu Tainion on noustava ylemmälle tasolle. Puolustukseen voimme ainakin luottaa, jossa juuri Sveitsin liigan voittanut Hannu Tihinen yhdessä Sami Hyypiän kanssa hoitaa homman. Yksi asia on varmaa, että me yleisönä voimme olla se 12 pelaaja täyttämällä Olympiastadionin ja kannustamalla raivoisasti omiamme! Unelma elää vielä ja sitä tosiasiaa kukaan ei voi viedä meiltä pois!

Vuosaaren paikallistaistelu FC Viikingit-HJK




Matkustin kätevästi metrolla ensimmäiseen paikallisotteluun sitten vuoden 2003, jolloin surullisen kuuluisa FC Jokerit haastoi viimeksi HJK:n pääkaupunkiseudun herruudesta. Metrossa ääntä pitivät Forza-HJK niminen kannattajaporukka ja ilmassa olikin orastavaa jalkapallokulttuurin tuntua. Itse ottelussa vastakkain olivat kaksi joukkuetta, joiden alkukausi on mennyt hieman vaisusti. Viikingeillä oli viidestä ottelusta kasassa neljä ja HJK:lla kahdeksan pistettä. Vuosaarelaiset olivat hävinneet kolme viimeistä otteluaan ja HJK oli saalistanut kahdesta viime pelistä vain yhden pisteen. Viikingit ja HJK olivat kohdanneet ennen illan peliä useasti viime vuosina erilaisissa harjoitusotteluissa sekä virallisissa otteluissa. Viime vuonna Suomen Cupissa HJK tiputti Viikingit jatkosta 1-0 voitolla. Tämän talven Liigacupissa HJK ryöpytti Viikinkejä peräti 5-1. Lisämausteen peliin toi seikka, että Viikinkien riveissä on yli puolentusinaa HJK taustan omaavaa pelaajaa ja valmentajana on klubissa aikanaan komean uran pelannut Jari Europaeus.
Kauden ensimmäinen paikallisottelu oli valmiina alkamaan ja mikä hienointa kesäinen sää oli houkutellut paikalle ennätysyleisön 4255!
************************************************ HJK:n valmentaja Keith Armstrong oli rukannut viime aikoina heikosti pelanneen puolustuksen uuteen uskoon. Jukka Raitala oli laitettu toppariksi ja Vili Savolainen siirretty omalle paikalleen puolustavaksi keskikenttäpelaajaksi, kun taas Medo otti oikean pakin paikan.
HJK aloitti pelin nopealla tempolla ja saikin heti hyvästä paikasta vapaapotkun, mutta Mika Nurmela ja Farid Ghazi juonivat sen päin muuria. 3. minuuttia oli vasta pelattu, kun Nurmela tarjoili tekopaikan kärjessä pelanneelle Kabba Samuralle, mutta tämä puski ohi maalin. Pelikellon osoittaessa 13. minuuttia Viikingit sai ensimmäisen kunnon tekopaikan, kun Jukka Hirvonen antoi vapaapotkun ja Lasse Lind puski yli maalin. Puolen tunnin pelin jälkeen Viikingit sai järjesteltyä "hässäkän" HJK:n maalille ja hyvin pelannut Jussi Peteri pääsi laukomaan "boxin" kulmasta, mutta pallo meni päin HJK:n puolustusta. Ensimmäisen puoliajan loppu tarjosi tilanteita koko rahan edestä. 40. minuutilla Viikinkien paikka siunaantui ensin Risto Ojaselle, mutta hän laukoi päin puolustajaa. Seuranneesta "reboundista" Jukka Hirvonen pääsi kokeilemaan, mutta laukoi yli maalin. Ottelun ensimmäisen puoliajan paras paikka tarjoutui 42. minuutilla HJK:lle, kun Nurmela eteni oikealta laidalta ja keskitti maalille. Farid Ghazi pääsi puskemaan talkatolpalta, mutta Viikinkien puolustus siivosi pallon maaliviivalta selvemmille vesille. Tauolle siirryttiin värikkäiden vaiheiden jälkeen 0-0 tilanteessa.

Viikingeillä oli heti toisen puoliajan alussa erinomainen paikka siirtyä johtoon, kun Joonas Sarelius pelasi pallon takatolpalle Jussi Peterille, mutta hän laukoi suoraan "volleysta" yli maalin. HJK sensijaan osui seuraavasta tilanteestaan 49. minuutilla. Kulmapotkun jälkitilanteesta Erfan Zeneli keskitti maalille ja pallo pomppi hieman onnekkaasti Ghazille, joka toimitti pallon maaliin. 60. minuutilla Iiro Aalto järjesti vetopaikan Medolle, mutta Medon tulinen laukaus rangaistuspotkualueen rajalta osui päin maalivahti Luis Fernandoa. Tähän loppuivatkin HJK:n tilanteet ja se alkoi selvästi varmistelemaan voittoa. Farid Ghazi otettiin vaihtoon ja pitkän loukkaantumisen jälkeen pelikuntoon palannut Markus Halsti laitettiin puolustamaan johtoa. HJK jatkoi vain yhdellä kärjellä ja Viikingit saivat otetta pelistä. Viikinkien upea taistelu palkittiin 85. minuutilla, kun Jussi Peteri eteni vasemmalta laidalta HJK:n puolustajan ohitse kohti maalia. Peterin kova veto osui tolppaan ja kimposi siitä takatolpalle, jossa oli paikalla vaihdosta juuri sisään tullut Vjatsheslav Malakejev. Hän siirsi pallon sisäsyrjällä maaliin. Heteniityn upea jalkapalloilta päättyi pistejakoon ja vuosaarelaisyleisö sai varmasti mitä halusi, kun oma joukkue katkaisi tappiokierteen. Joukkue sai varmasti myös lisää itseluottamusta ja sen on helpompi jatkaa tästä eteenpäin.

HJK:n leirissä sensijaan on varmasti eri tunnelmat, kun peli ei kulje toivotulla tavalla. Joukkueessa vallitseva potentiaali ei näy lainkaan kentällä ja tuntuu siltä, kuin voittamisen palo olisi kokonaan poissa. Ihmetystä herättää myös Keken pelaajavalinnat, jotka eivät näytä toimivan. Miksi U-21 maajoukkueeseen kuuluvat Mehmet Hetemaj ja Jarno Parikka istuvat pelistä toiseen penkillä, kun B-luokan ulkomaalaiset Kabba Samura ja Mohamed Medjoudj saavat peliaikaa? Tämä johtaa väistämättä siihen, että HJK:n omat lupaavat pelaajat joutuvat lähtemään muualle hakemaan peliaikaa. Tämän tosiasian FC KooTeePee:hen menneet Mika Hänninen, Antonio Inutile ja Ilari Äijälä osoittavat. Kyllä Keith Armstrong ja urheilutoimenjohtaja Tuomo Saarnio voisivat tässä asiassa katsoa peiliin, koska täysin metsään on menty ulkomaalaisiin panostettaessa. Se on päivänselvää, että myös yleisö haluaa nähdä mieluummin oman kylän poikia. Seuraavassa pelissä voisit Keke laittaa kentälle oman juniorikoulun läpikäyneitä pelaajia, koska he tietävät mikä kunnia ja mahdollisuus on kantaa HJK-paitaa!
************************************************ Tämän illan Urheilukanavan tv-pelinä näytettävän kuuman Kymenlaakson paikallisottelun MyPa-FC KooTeePee jälkeen melkein täydet kuusi kierrosta on takana (TPS ja Haka vasta viisi peliä). Sarja jatkuu todella tasaisena ja vain Haka:lla on mahdollisuus lähteä karkumatkalle. Ennakkosuosikeista Tamu jyrää huonollakin pelillä ja on nyt kärjessä, kun taas Hongan tai HJK:n peli ei vielä vakuuta. Iloisia yllättäjiä ovat ennakkoluulotonta peliä pelaavat AC Oulu sekä FF Jaro ja myös FC Lahti on hyvissä asemissa. VPS:n tilanne peränpitäjänä on vaikea, mutta pitää muistaa vaikea alkuohjelma. Ilmojen ja kenttien parantuessa on lupa odottaa upeaa jalkapallokesää että syksyä! Todella mahtavaa oli myös tämän kierroksen suurilukuiset yleisömäärät, jotka ylittivät 20 000 katsojaa viidellä eri paikkakunnalla! Mieltä lämmitti erityisesti Tampereen (5051) ja Lahden (yli 3000) kasvaneet katsojaluvut. Nyt näyttää vahvasti siltä, että suomalainen jalkapalloyleisö on toden teolla heräämässä. Mielenkiintoisia pelejä on varsinkin pääkaupunkiseudulla luvassa, kun HJK isännöi sarjajohtaja Tamu:a keskiviikkona ja viikko huipentuu ensi sunnuntaina Tapiolassa FC Honka-HJK pelissä. Kohta on edessä myös se kohtalonviikko, kun Suomen A-maajoukkueen EM-karsinta jatkuu kesäkuun alussa Serbiaa ja Belgiaa vastaan. Lippuja on jäljellä vielä molempiin peleihin, joten vielä ehdit mukaan. Nyt, jos koskaan maajoukkueemme tarvitsee täyden Olympiastadionin tuen!

MyPa murjoi Viikingit Vuosaaren illassa



Olin kuullut Viikinkien liiga-avauksen Honkaa vastaan olleen todellinen näytös sekä kentällä että katsomossa, joten täytyi lähteä paikanpäälle Vuosaareen katsomaan. Ikävä kyllä Heteniityn hurmoksesta ei enää ollut tietoakaan, kun vaivaiset 1450 ihmistä kansoitti katsomot. Olosuhteetkaan eivät olleet juuri viime kesästä kehittyneet lukuunottamatta kenttävaloja ja lisäkatsomoja. Pelaajien pukukopit ja katsomon puupenkit olivat edelleen suoraan 70-luvulta ja myös pelipaikan löytäminen oli hankalaa. Toisaalta nousija-joukkueelle pitää antaa enemmän aikaa, koska Honka-ilmiö ei tule muualla vähään aikaan toistumaan. Ennen illan peliä molemmilla joukkueilla oli kasassa neljä pistettä yhtä monesta pelistä. Viikingit oli tosin hävinnyt kaksi viimeistä otteluaan, kun taas MyPa nappasi ensimmäisen voittonsa Jaro:sta viime kierroksella. Viikingit voitti viime kaudella MyPa:n Suomen Cupissa ja nyt tämän talven Liigacupissa, mutta nyt oli kyseessä aivan eri peli. Viikingit aloitti Veikkausliigan komeasti Oulua vastaan tasapelillä ja voitolla Hongasta, mutta sen jälkeen varsinkin kotitappio FC KooTeePee:lle oli kirvelevä. MyPa:n leirissä vallitseva potentiaali on vasta hiljattain alkanut näkymään ja joukkueelta onkin lupa odottaa paljon parempaa. Lisämausteen illan peliin toi Urheilukanavan tv-kamerat ja kuurottainen sade. Heteniityn jalkapalloilta oli valmis alkamaan.
**********************************************
MyPa aloitti ottelun vahvasti ja hallitsi kenttätapahtumia, mutta Viikingit pääsi iskemään ensimmäisestä tilanteestaan. Joonas Sarelius järjesti tekopaikan maalin edustalla Jukka Hirvoselle, jonka epäonnistunut laukaus siirsi pallon maalin eteen Risto Ojaselle ja hän toimitti pelivälineen maaliin. Tähän sitten loppuikin Viikinkien taistelu, jonka jälkeen kentällä alkoi MyPa:n "show". Niki Heleniuksella oli heti Viikinkien johtomaalin jälkeen tilaisuus kaventaa, mutta läpiajotilanne kuivui kokoon. Muutaman minuutin jälkeen edellisestä Helenius murtautui Saku Puhakaisen kanssa kahdestaan läpi, mutta Viikinkien maalilla Luis Fernando torjui vielä tämän yrityksen. Kolmas MyPa:n läpiajo vartin kohdalla tuotti vihdoin tulosta. Luis Fernando ei voinut muuta, kuin kaataa karkuun päässeen kiinalaisvahvistuksen Gao Leilein ja erotuomari Mikko Vuorela osoitti pallon pilkulle. Rangaistuspotkun toimitti varmasti sisään Tuomas Kuparinen. Tämän jälkeen vapaapotkutilanteesta Viiikinkien Ojasella oli vielä mahdollisuus viedä vuosaarelaiset uudelleen johtoon, mutta hän epäonnistui ohjauksessaan. 38. peliminuutin jälkeen loistavasti pelannut Saku Puhakainen (yli 100 maalia liigauralla) karkasi taas kerran hitaasti pelanneelta Viikinkien puolustukselta ja sijoitti pallon upeasti verkkoon. Tauolle mentiin MyPa:n selvässä pelinhallinnassa ja 2-1 johdossa. Heti toisen puoliajan alussa MyPa ratkaisi pelin lopullisesti, kun Viikinkien maalilla Fernando hölmöili ja oli ulkona maalistaan. Gao Leilei laukoi 25 metristä komeasti ensimmäisen Veikkausliiga maalinsa. Leilei oli illan tähti ja hän tuplasi maalisaldonsa 72. minuutilla hallitulla nostolla rangaistusalueen kulmasta yli vastaan tulleen Luis Fernandon. Kuutisen minuuttia ennen päätöstä Gao ehti vielä estämään Viikinkien kavennuksen, kun hän torjui Ojasen puskun maaliviivalta. Lisäosumia ei enää nähty ja MyPa otti jo toisen peräkkeisen voittonsa, kun taas Viikingit kärsi kolmannen tappionsa. MyPa:n vahvuudet alkavat tulla esiin ja se tulee taistelemaan kärkisijoista. Nähdyn perusteella Gao Leilei voi olla yksi tämän kauden tähdistä, kun hän vielä pääsee paremmin joukkueeseen sisään. Viikingeillä näyttää olevan puolustuksessa pahoja ongelmia, mutta hyökkäys on kelvollista. Puoli-ammattilaisryhmällä operoiminen on vaikeaa nykyisessä kovatasoisessa Veikkausliigassa. Mielestäni Viikingeille pitää antaa vielä puolitoista kuukautta aikaa näyttää, että pelaavatko he oikeassa sarjassa. Tärkeää on saada tappiokierre mahdollisimman nopeasti poikki ja sen jälkeen kaikki on vielä mahdollista.
********************************************** Euroopan eri kentillä pelaavien suomalaispelaajien kausi on lähenemässä loppuaan. Englannin Valioliigassa kausi päättyi viikonloppuna ja täten myös Sami Hyypiän, Jussi Jääskeläisen, Teemu Tainion ja Antti Niemen raskas vuosi on takana. Yksi onnistujista oli upean kauden pelannut (kaikki 38 peliä) Jussi Jääskeläinen, joka viimeistään nyt lunasti paikkansa Valioliigan maalivahtieliittiin. En ihmettelisi yhtään, jos joku "suurseuroista" hankkisi "Jässin" kesällä riveihinsä. Teemu Tainion saldoksi tuli 19 peliä aloituksessa ja hän olikin aina terveenä ollessaan kentällä. Tainion ura jatkaa tasaista nousuaan ja parhaat vuodet ovat vasta edessä. Liverpoolin Sami Hyypiä sai kauden aikana täyteen 400 Valioliigapeliä seuran paidassa, mikä on aivan uskomaton saavutus. Sami Hyypiä tulee aina olemaan yksi suurista Liverpool legendoista ja sen merkitystä Suomessa ei vielä täysin käsitetä. Kokonaan eri asia on jatkaako Sami enää ensi kaudella Liverpoolissa, koska saavutettu peli-aika ei varmasti täysin tyydyttänyt voikkaalaista. Maajoukkueen kannalta on myös tärkeää, että Werder Bremenissä pelaava Petri Pasanen on saanut paljon vastuuta viime Bundesliiga kierroksilla. Suomalaiset jalkapalloilijat ovat taas kuluneella kaudella näyttäneet osaamistaan Euroopassa, mutta Suomessa on vain keskitytty kiekkohuumaan. Veikkausliigan katsojatavoitteista on jääty reilusti, mutta nyt luulisi vihdoin ihmisten löytävän katsomoihin. Suomalaisten pitäisi lopultakin nähdä, että vain kahdeksassa maassa pelattava jääkiekko on kaikessa yksinkertaisuudessaan vain "väkivaltaviihdettä". Jalkapallo sensijaan voi parhaimillaan olla, kuin taidetta. Asiaa ei yhtään auta Yleisradion ainainen valtava panostus kiekkoon. Ville Lyytikäinen kirjoitti tästä seikasta hyvin omassa kolumnissaan IS-Veikkaajassa ja toi esiin surkeasti toteutetut Mestareiden liiga lähetykset. Kirjoitin samasta aiheesta viime syksynä, mutta tuskin muutosta Yle:llä nähdään? Mitä tekikään toimitusjohtaja Mikael Jungerin aikakaudella tasoltaan romahtanut Yle viime lauantaina Euroviisu lähetyksessään. Se näytti koko Euroopalle, että Suomessa jalkapalloa pelataan suossa! Ei tälläinen loukkaus mene edes vitsinä läpi. Onneksi kesäkuun tärkeät EM-karsintapelit lähestyvät ja me voimme näyttää koko maailmalle katsomossa sekä kentällä, että jalkapallo on ykköslaji Suomessa! Ainoa mustapilvi taivaalla on kapteenimme Jari Litmasen pysyminen loukkaantuneena ja hän ei ole vielä pystynyt pelata peliäkään Malmön riveissä. Toisaalta Litmasen ollessa kyseessä hän tulee totutusti johdattamaan Suomen kesäkuussa kentälle. Jari Litmanen on aina mukana, kun häntä eniten tarvitaan!

Jännitysnäytelmä FC Honka-Tampere United


FC Honka aloitti Veikkausliigakautensa komealla kotivoitolla MyPa:sta, mutta hävisi viime viikolla nousija-joukkue FC Viikingeille Heteniityn hurmoksessa. Puolustava mestarijoukkue Tampere United sensijaan aloitti tasapelillä VPS:n vieraana ja voitti FC KooTeePee:n kotona. Tämän kauden Liigacupissa Honka voitti Tamu:n 2-1 , mutta nyt se oli enää vain mukava muisto. Mielenkiintoista oli nähdä Hongan Tero Koskela entistä seuraansa vastaan, jonka riveissä hän voitti Suomen mestaruuden ennen siirtymistään Norjaan. Tamu:n joukkueessa huomiota herätti viime kaudella HJK:ssa pelanneen Antti Pohjan paluu tamperelaisten hyökkäykseen. Hongan maalilla aloitti kokematon kolmosmaalivahti Jan Vesterinen, kun Maanoja kärsi pelikieltoaan ja Tuomas Peltonen loukkaantui Vuosaaressa. Honka ei peliin juuri lisämotivaatiota tarvinnut, koska Vuosaaressa tullut tappio lisäsi varmasti näyttämisen halua. Hongan avauspelissä katsomot melkein repesivät liitoksistaan, mutta nyt ihmisiä oli selvästi vähemmän ( 3 765). Syynä tähän voi olla se, ettei perjantai sovi pelipäiväksi. Tästä huolimatta jännitysnäytelmä Tapiolan urheilupuistossa oli valmis alkamaan!
*************************************************
Ensimmäinen puoliaika oli varsin tasainen, mutta Honka onnistui luomaan kaikista vaarallisimmat tekopaikat. 21. peliminuutilla Honka sai onnistuneen hyökkäyksen päätteeksi kulmapotkun ja takatolpalta Tuomo Turunen laukoi pallon ylärimaa hipoen yli maalin. Pelikello näytti 34. minuuttia, kun Honka oli lähellä maalintekoa taas kulmapotkusta. Hyvin pelannut Rami Hakanpää pääsi Janne Saarisen lähettämästä kulmasta puskemaan kohti takatolppaa, mutta Hongan epäonneksi pallo kimposi pystypuusta ohi maalin. Hongan upea painostus palkittiin 43. minuutilla, kun Janne Saarinen antoi kierteisen kulmapotkun maalille. Maalin edustalle hiipinyt puolustaja Hannu Patronen nousi korkeimmalle ja puski pallon maaliin. Honka siirtyi ansaitusti tauolle johdossa, kun Tamu ei saanut peliään tehokkaasti kulkemaan. Tauolla Tamu:n valmentaja Ari Hjelm osoitti miksi hän on mestarivalmentaja, kun hän laittoi viime vuoden mestarijoukkueen yhden tärkeimmän linkin Sakari Saarisen kentälle. Saarinen toi välittömästi ryhdikkyyttä ja juonikkuutta Tamu:n keskikentälle. 57. minuutilla Tamu:n kulmapotkutilanteessa Henri Myntti nousi korkeimmalle ja pudotti loisteliaasti pelivälineen Saariselle, joka tälläsi pallon maaliin. Tasoitusosuman jälkeen hallinta siirtyi Hongalle ja se loi vaarallisia tekopaikkoja. Janne Saarinen, Tero Koskela ja Peke Huuhtanen pääsivät kaikki laukomaan hyvistä paikoista, mutta Mikko Kaven Tamu:n maalilla oli ilmiömäinen. Maajoukkueen päävalmentaja Roy Hodgson istui myös katsomossa ja laittoi tämän varmasti muistiin. Hongan hukatessa tilaisuutensa iski vuorostaan Tamu ja ratkaisi pelin edukseen. 78. minuutilla Antti Pohja kaadettiin rangaistusalueella ja pallo laitettiin pilkulle. Pohja asettui itse laukomaan, mutta pallo meni yli maalin. Pohja kuitenkin kuittasi nopeasti virheensä, kun kaksi minuuttia myöhemmin pelinratkaisija Saarinen keskitti maalin edustalle ja vapaaksi jätetty Pohja laukoi pallon tarkasti takayläkulmaan. Honka yritti saada tasoituksen lopussa ja se saikin luotua hyviä tilanteita, mutta Tamu kesti. Näin ollen kolme pistettä matkasi Tampereelle, niin kuin viime kesänäkin. Muutosta viime vuoteen oli tapahtunut Tamu:n pelityylissä, joka oli selvästi pelaavampaa. Tamu siirtyi totutusti sarjakärkeen, kun taas Honka kärsi jo toisen peräkkeisen tappion. Hongan pelityyli tunnetaan nyt paremmin muissa joukkueissa ja se yllätysmomentti, mikä auttoi viime kaudella on poissa. Myöskään Tapiolan hurmos ei ole katsomossa, niin tuntuvaa mitä se oli viime kaudella. Kaikesta huolimatta Mika Lehkosuolla on käytössä sen verran kovatasoinen ryhmä, että kurssi varmasti kääntyy jo pian.
Suomalaiseen jalkapalloyleisöön vaikuttaa näköjään myös vahvasti sääolosuhteet, joten sään alkaessa taas lämmetä alkaa Tapiolassa varmasti yleisökin herätä!
**********************************************
Tulevan maanantain Urheilukanavan tv-pelin TPS-HJK jälkeen on Veikkausliigassa pelattu kolme kierrosta. Veikkausliiga vaikuttaa nähdyn perusteella todella tasaiselta ja mikään joukkue ei ole kyennyt saalistamaan täysiä pisteitä. Todella upea asia on, että ennakkoon heikoiksi arvioidut joukkueet ovat pärjänneet erittäin hyvin. Heittopusseja ei näytä tämän kauden liigassa olevan. Myös nousija-joukkueet AC Oulu ja FC Viikingit ovat näyttäneet pärjäävänsä Veikkausliiga tahdissa. Ainoa todellinen yllätys on toissakauden mestarin MyPa:n surkea aloitus ja se onkin vaivaisella yhdellä pisteellä viimeisenä! Mitä Anjalankoskella on tehty näin väärin, että se on tullut ryminällä alas? Ihmetystä herätti myös 100-vuotisjuhlakautta pelaavan HJK:n ensimmäinen kotiottelu AC Oulua vastaan. HJK:n peli oli aneemista ja myös koko ottelutapahtuma oli, kuin vasemmalla kädellä järjestetty. Missään ei aistinut innostusta tai tekemisen meininkiä, kun vain katsottiin upeaan historiaan. Pian seurat kuten FC Honka tai TPS menevät HJK:sta ohi, jos organisaatiossa ei ala tapahtua muutoksia.
Katsojaluvut olivat ensimmäisen kierroksen jälkeen erittäin lupaavia, mutta nyt näyttää huonommalta. Esimerkiksi torstaina Vuosaaressa, Oulussa ja Vaasassa oli vain n. 1500 katsojaa! Johtuvatko näin surkeat katsojamäärät säästä, jääkiekon MM-kisoista vai mistä? Tuote on ainakin kunnossa ja kiinnostava, mutta silti ihmiset jäävät kotiin. Nelosella aikanaan lähetetyssä loistavassa 4-4-2 jalkapallon keskusteluohjelmassa juontaja Matti Eve kehotti aina lähtemään paikanpäälle katsomaan Veikkausliigaa ja ottamaan vielä sen kaverinkin mukaan. Näin pitäisi toimia, koska suomalainen jalkapallo on kaikkein parasta juuri paikanpäällä koettuna!