"Tsaarin" upea näytös Tapiolan jalkapalloillassa




FC Honka palasi kolmen viikon tauon jälkeen tuttuun Tapiolan urheilupuistoon pelamaan. Takana oli huikea 13 virallisen pelin tappioton putki ja edellinen tappio tuli toukokuun alussa Tamu:a vastaan. Tasapelit ovat kuitenkin riesanneet espoolaisia ja edellisestä voitosta kaikissa kilpailuissa on aikaa jo kolme ottelua. Maalinteosta tulokset eivät ainakaan ole olleet kiinni, koska verkko on heilunut viimeisessä viidessä ottelussa peräti 12 kertaa. Yksi onnistujista on ollut viime kauteen heikommin pelanneen Roni Porokaran onnistuminen maalinteossa viime peleissä ja saldona onkin kahdessa viime pelissä kolme maalia. Hongan puolustus on ollut ilman loukkaantunutta "sensaatio" Hannu Patrosta pulassa ja tämä näkyikin hyvin viime sunnuntaina AC Oulun vieraana (3-3). Nyt Patronen oli valmiina paluuseen. FC Hakan puolustus on myös viimeisessä kahdessa koitoksessa ollut helisemässä, kun kuusi maalia on mennyt omiin FC Rhyl:iä( Uefa cupin 1.kierros) ja HJK:ta vastaan. Ottelu oli molemmille todella tärkeä, koska voitolla nousisi sarjataulukossa Tamu:n kantaan toiseksi. Sateisesta säästä huolimatta 4211 katsojaa oli tullut paikan päälle "fiilikseltään" upealle Tapiolan stadionille!
*****************************************
FC Honka joutui miettimään hyökkäystään uudestaan, kun loistavassa vireessä koko kaudella ollut Jami Puustinen oli pelikiellossa. Mika Lehkosuo ratkaisi ongelman laittamalla Aleksandr Kokon kärkeen. Muuten Hongan ryhmittymä oli tuttu viime peleistä, kun esimerkiksi Tero Koskela jatkoi keskellä ja Nicholas Otaru oikealla laidalla. Vierailija FC Haka pääsi peliin terveellä miehistöllä.

FC Haka lähti otteluun pelaamalla Hongan omilla "aseilla", mikä osoittautuikin juuri oikeaksi taktiikaksi. Haka karvasi ylhäältä ja pelasi palloa nopeasti maata pitkin. Tämä tyrehdytti Hongan keskikentän täysin ja sen peli oli sekaisin. Hakan ensimmäinen maali syntyikin jo yhdeksän peliminuutin jälkeen. "Tsaari" Valeri Popovits karvasi pallon Hongan puolustajilta ja syötti "littimäisesti" Toni Lehtisen vetopaikkaan. Tuomas Peltonen Hongan maalilla oli voimaton Lehtisen laukauksen edessä. Tuskin Hongan leirissä oli toivottu "shokki" alusta, kun sama kaksikko oli taas asialla neljä minuuttia myöhemmin. Jälleen Honka menetti pallon vaarallisesti omalla puolustusalueellaan ja Haka rankaisi. Popovits pisti upeasti ulkosyrjällä palloon "pömpeliin" Lehtisen tarjoilun jälkeen. Haka oli ratkaissut pelin 15. minuutissa, jonka jälkeen Honka sai ajoittain peliään kulkemaan. Molemmilla Hongan hyökkääjillä oli paikkansa, mutta varsinkin Kokon viimeistely oli onnetonta. Nicholas Otaru ruokki oikealta laidalta hyvillä keskityksillä pari kertaa Kokon tekopaikkaan, mutta tilanteet eivät tuottaneet tulosta. Peke Huuhtasen paras paikka syntyi 38. peliminuutilla Tero Koskelan oivalluksesta ja Huuhtanen pääsi yksin läpi. Peke jäi kuitenkin aikailemaan ja päätti lopuksi syöttää eikä maalia syntynyt. Myös Roni Porokaralla oli paikkansa, mutta tulosta ei syntynyt.
Toisella puoliajalla Haka tyytyi varmistelemaan voittoaan ja Honka sai peliä näennäisesti hallintaan. Se ei kuitenkaan saanut luotua yhtään vaarallista maalintekopaikkaa. Keskitykset ja syöttöyritykset kilpistyivät Hakan puolustukseen. Haka rauhoitti peliä aina pallon saadessaan ja Popovits nautti pelaamisesta "kapelimestarina" pienen tauon jälkeen. Haka otti voiton Tapiolasta aivan kuten viime kaudellakin ja nousi sarjataulukossa toiseksi. Täytyy sanoa, että Valeri Popovits oli kentän ehdoton tähti ja hän tekikin pallolla aivan mitä halusi. Tälläisiä luovia taiteilijoita tarvitaan Suomen kentille enemmän. FC Hongan peli oli, joka osa-alueella surkeaa ja sen iltaa kuvaa hyvin laukausten määrä. Keltamustat laukoivat usein, 19 kertaa, mutta niistä peräti 14 suhahti maalipuiden ohitse. Myöskin se tosiasia, ettei voittoja aivan kärkiryhmiä vastaan ole puolentoista vuoden aikana tullut ei saanut muutosta. Mitään ei kuitenkaan vielä ole menetetty ja Honka on mukana vielä aivan kärkikahinoissa. Seuraavaksi on odotettavissa kaksi täysin voitettavissa olevaa peliä, kun Honka vierailee ensin FC Lahden vieraana. Tämän jälkeen 9. elokuuta on Tapiolassa "hurmosta" ilmassa, kun FC Viikingit saapuu vieraaksi Tapiolaan!
**************************************************
FC Interin hollantilaisvalmentaja Job Dragstma esitti omia näkemyksiään suomalaisen jalkapallon nykytilasta tämän viikon IS-Veikkaajassa. Hänen mielestään pelaajamme eivät osaa lukea peliä, ammattimaisuutta on lisättävä kaikilla osa-alueilla ja otteluohjelmaan pitää saada säännöllisyyttä. Olen samaa mieltä Dragtsman kanssa ja on hyvä, että joku herättää keskustelua. Toimittaja Eero Laurilan kommenttia kyseisestä asiasta en kuitenkaan täysin allekirjoita. Hän ihmettelee juniorivalmennuksen laatua Suomessa, missä varmasti onkin puutteita. Hän nostaa esiin Ajaxin junioripuolella merkittävässä roolissa olevan Robin Pronkin, joka vieraili Suomessa kesäkuun alussa. Pronk ihmetteli, että minne ikinä menemmekin-Kreikkaan, Suomeen tai Kanadaan-kaikkialla on erittäin potentiaalisia kymmenvuotiaita jalkapallon pelaajia. Kun palaamme kolmen neljän vuoden päästä, he ovat kadonneet sanoo Pronk. Hollannissa pelaajakato onkin minimoitu valmennuksen laadun lisäksi mm. seurojen ja palloliiton tiivillä yhteistyöllä. Näissä argumenteissa on totta toinen puoli, mutta mielestäni pelaajista itsestään se kaikki loppupeleissä lähtee. Virolaisen FC Floran valmentaja Pasi Rautiainen sanoi mielestäni hyvin taannoin ilmestyneessä IS-Veikkaajassa, että lahjakkuus tulee jo ns. äidin maidosta. Näinhän se menee niin tieteessä, taiteessa kuin urheilussa, että lahjakkuus on jo valmiina ja se on vain itsestä kiinni miten pitkälle sitä kehittää. Loistavat esimerkit tästä jalkapallossa ovat Jari Litmanen ja Mikael Forssel. He treenasivat joukkueharjoitusten ulkopuolella intohimoisesti kesät talvet. Forssel kertoo "Vielä yksi maali" kirjassaan, miten hän teki tuhansia ja taas tuhansia toistoja pallon kanssa pakkasessa Iso-Roobertinkadun porttikongissa. Jari Litmanen sen sijaan hioi taitojaan radiomäen kentällä Lahdessa oli sää mikä hyvänsä ja samaan aikaan FC Barcelonan aikojen joukkuekaveri Rivaldo pomputteli palloa Paulistan kaupungin slummeissa Brasiliassa. Olenkin sitä mieltä, että mikäli haluaa huipulle on se vain omasta tahdosta ja kunnianhimosta kiinni. Tietenkin myös valmentajilla on oma roolinsa, mutta aivan liikaa sitä korostetaan.

A-maajoukkueen syksyn kohtalonpelien kannalta Jari Litmasen ja Mikael Forsselin pelivire on myös yksi avainkysymyksistä. Jari Litmanen on lähellä pelikuntoa ja upeaa olisi, jos hän saisi muutaman ottelun alle Malmön riveissä ennen 22.8 pelattavaa Kazakstan peliä. Mikael Forsselista saimme sen sijaan jo loistavia uutisia Saksan harjoitusleiriltä. Birmingham kärki on tehnyt kolmessa viimeisessä harjoituspelissä neljä maalia ja mikä tärkeintä manageri Steve Bruce innostui hehkuttamaan häntä. Bruce sanoo, että Forssel näyttää päässeen eroon pikkuvaivoistaan ja hänellä onkin käytössään taas huippuhyökkääjä. Kyllä Forssel on sen verran paljon saanut kokea vastoinkäymisiä viime vuosina (kaksi vakavaa polvivammaa), että mikä olisikaan parasta, kuin nähdä Ratinan stadionilla Tampereella Kazakstan pelissä se vanha kunnon "Miklu"!

HJK-FC Etzella Uefa cupin 1. karsintakierroksella




HJK lähti selkeänä ennakkosuosikkina seurahistoriansa 85. europeliin luxemburgilaista FC Etzellaa vastaan. Veikkausliigassa kausi on mennyt alle odotusten, joten selviytyminen kolmesta karsintakierroksesta Uefa cupin lohkovaiheeseen päättäisi juhlakauden hurmokseen. 480 222 asukkaan suurherttuakunta Luxemburg on tuoreella Fifa:n rankinglistalla sijalla 174, joten jalkapallon taso on maassa valovuoden päässä Suomen vastaavasta. Etzellassa pelaa 6-7 Luxemburgin maajoukkuepelaajaa ja varsinkin maajoukkuehyökkääjä Daniel da Mota oli ennakkoarvioissa pelimies. FC Etzella joutui kaiken lisäksi tulemaan ottelussa toimeen ilman päävalmentajaansa Luc Holtzia, joka oli sydänvaivojen takia sairaslomalla. Väliaikaisluotsi Jean Vanek joutuikin kovan paikan eteen, kun kaikki odottivat HJK:n maalijuhlaa. HJK:n "toimiva" markkinointikoneisto oli taas näyttänyt voimansa, kun vaivaiset 1800 katsojaa oli löytänyt paikan päälle.
************************************************
HJK joutui tulemaan pelissä toimeen ilman kapteeniaan Mika Nurmelaa, joka toipuu vielä n. kaksi viikkoa polven tähystysoperaatiosta. Iloinen uutinen HJK-leirissä oli Markus Halstin selviytyminen säikähdyksellä viime pelissä sattuneesta loukkaantumisesta ja myös keskikentän "pikakiituri" Sebastian Sorsa oli toipunut pelikuntoon. Mielenkiinto HJK:n hyökkäyksessä kiinnittyi KPV:sta vuokrattuun Dawda Bahiin, jonka oli määrä tehdä debyytti HJK-paidassa.

HJK oli heti alusta asti hallitsevampi osapuoli ja Dawda Bah osoittikin pikaisesti olevansa pelimies. Taas kerran yksi kentän parhaista ollut Iiro Aalto antoi keskityksen 24. minuutilla oikealla jalallaan ja Bah puski upeasti pallon maaliin. Etzella oli joutunut jo 9. minuutilla vaihtamaan loukkaantuneen Fabian Febryn pois kentältä ja tilalle tuli viime kaudella lähes 30 osumaa Etzellalle tykittänyt Daniel Alves da Mota, joka olikin vierailijan parhaita pelaajia. Ainoastaan viisi minuuttia Bahin maalin jälkeen HJK:lla oli loistava paikka lisätä johtoaan, kun Hermanni Vuorinen pääsi nokikkain Etzellan maalivahdin kanssa. Hermanni jäi kuitenkin aikailemaan ja tilanne kuivui kokoon. Hermanni olikin selvästi ylilatautunut ja toisella puoliajalla hän hankki varoituksen puskemalla vastustajaa rintaan, joten Keith Armstrongin oli pakko ottaa hänet vaihtoon. Tauolle mentiin HJK:n selvässä hallinnassa ja paikkoja oli useampaankin maaliin. Toisella puoliajalla HJK haki vimmatusti lisämaaleja ja Keke vaihtoi kentälle Jarno Parikan ja Sebastian Sorsan. Etzellalla oli vain muutama paikka iskeä arvokas vierasmaali ja he olivatkin vaarallisia parissa vastahyökkäyksessä, sekä erikoistilanteessa. 69. minuutilla Etzella oli lähellä onnistua kulmapotkusta, mutta takatolpallle rynninyt Paul Mannon ei osunut palloon. HJK vyörytti hyökkäyksiä kohti vastustajan maalia, mutta aivan kuten koko kaudella viimeistely oli surkeaa. Vasta tuomarin antamalla lisäajalla HJK onnistui tekemään toisen maalin. Korkea kaaripallo tavoitti Etzellan maalilla kärkkyneen Sebastian Sorsan, joka puski pallon maaliin melkeinpä maaliviivalta. HJK voi kaikesta huolimatta lähteä levollisin mielin kahden viikon päästä pelattavaan toiseen ja ratkaisevaan osaotteluun. Kyseiseen peliin HJK toivottavasti saa takaisin Mika Nurmelan, koska ottelu osoitti hänen olevan korvaamaton. Upea juttu oli myös Dawda Bahin pirteä esitys ja hänestä voikin olla paljon iloa HJK:lle.

FC Hongan upeat esitykset Intertotossa antoivat toivoa, että suomalaisjoukkueet pärjäävät europeleissä laajalla rintamalla tänä vuonna. Näin ei ikävä kyllä voi sanoa Hakan, MyPa:n, HJK:n ja Tamu:n ensimmäisten pelien jälkeen. Tulokset ovat tässä ja perässä kyseisen seuran kotimaan sijoitus Fifa rankingissa: HJK-FC Etzella(174.) 2-0, MyPa-EB/Streymur/Fäärsaaret(188.) 1-0, SS Murata/San Marino(195.)-Tamu 1-2, Rhyl FC/Wales(74.)-FC Haka 3-1. Suomen maajoukkueen sijoitus tuoreessa Fifa:n rankingissa nousi pykälällä ja se on nyt 41. Tämä osoittaakin karulla tavalla, että seuramme eivät ole valmiita näihin peleihin. Kansainvälisiä pelejä pitää pelata ympäri vuoden, koska silloin nuorille pelaajillemme ei tule ns. hyppyä tuntemattomaan. Korostan vielä kerran, että Royal-liigaan tai Baltic-liigaan on päästävä mukaan! Muuten seuramme, pelaajamme ja sitä kautta koko maajoukkueemme ei tule pysymään edes nykyisessä vauhdissa.
********************************************
Veikkausliigan otteluohjelmasta puhutaan, joka ikinen vuosi eikä tämäkään kausi tuo siihen poikkeusta. Olen jutellut ohjelmasta monien ihmisten kanssa ja he kaikki sanovat samaa, että taas on menty metsään. Suurin osa ihmisistä ihmettelee, että miksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on kolmen viikon tauko peleistä, vaikka nurmet ovat samaan aikaan huippukunnossa. Otteluohjelman laatija Peter Lundström vastaa, että europeleissä oleville seuroille on haluttu antaa keskittymisrauha. En ymmärrä vastausta, koska sen takiahan talvella on harjoiteltu, että kesällä pelataan. Kansainväliset pelit ovat pelaajille piristysruiske, mikä varmasti heijastuisi myös kotimaan kentille. Tämän FC Honka osoitti, kun se pelasi europelejä ja Veikkausliigaa samalla viikolla. Nyt tästä huonosta otteluohjelmasta saa kärsiä osa seuroista, joista esimerkiksi FC Viikiingeille on tullut kolmen viikon tauko peleistä! Eikä sekään ole reilua, että esimerkiksi VPS on päässyt hyvään nousukiitoon pelaamalla enemmän pelejä, kuin muut. Otteluohjelmasta ei myöskään löydy juuri ollenkaan täysiä kierroksia ja tästä kärsivät katsojat sekä myös vakioveikkaajat. Maanantai, keskiviikko sekä perjantai ovat surkeita pelipäiviä, jolloin katsojat eivät liiku ja seurat kärsivät. Myös seikka, että joukkueet pelaavat viikon sisällä samaa seuraa vastaan kahdesti on lähinnä huvittavaa. Nyt herätys siellä Veikkausliigassa, koska emme hyväksy tälläistä ohjelmaa! Herää kysymys miksi esimerkiksi Englannin Valioliigassa on niin loistava otteluohjelma, vaikka siellä seurat osallistuvat enemmän europeleihin. Tietenkin siellä pelataan yhdeksän kuukautta, kun meillä vain kuusi kuukautta, mutta miksi emme voisi pidentää sarjaamme? Moni varmasti katsoi Urheilukanavan loisteliaasti etenkin selostuksen (Tuomas Virkkunen) suhteen toteutetut kaksi viimeisintä Veikkausliiga lähetystä. Ne olivat mitä parhainta mainosta koko Veikkausliigalle ja moni varmasti sai "ahaa" elämyksen, että nyt paikan päälle katsomaan. Ikävä kyllä tämäkin meni hukkaan, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei nyt pelata! Jäämme odottamaan ensi vuoden otteluohjelmaa, joka varmasti on parempi, koska sen verran hyvää työtä muuten Veikkausliigassa on tehty viime vuodet suomalaisen jalkapallon hyväksi.

Lopuksi haluan lähettää terveiset IS-Veikkaajan toimittajalle Ville Väänäselle, joka meni "ampumaan" alas kolumnissaan kaiken sen upean työn mitä FC Hongassa on tehty. Tälläiset kyyniset, kateelliset ja vain omaa egoaan pönkittävät "jalkapallotoimittajat" voivat ehkä jarruttaa suomalaisen jalkapallokulttuurin nousua, mutta onneksi he eivät sitä tule estämään!

FC Honka-Aalborg BK Intertoton toisella kierroksella




Espoon ylpeys FC Honka lähti hyvässä vireessä haastamaan Tanskan liigan viime kauden kolmosta Aalborgia. Viime keskiviikon TPS- ottelu osoitti pelin kulkevan ja itseluottamuksen olevan oikealla tasolla. Keltamustapaitojen edellinen tappio on niinkin kaukaa, kuin toukokuun neljänneltä päivältä, jolloin sarjajohtaja Tampere United vei pisteet Tapiolasta. Tämän jälkeen Honka on pelannut 10 virallista peliä tappioitta ja voittanut niistä viisi. Valmentaja Mika Lehkosuo on saanut ryhmänsä "lentoon" juuri oikealla hetkellä. Lehkosuo kertookin, että avainpelaajat ovat hyvässä iskussa ja moni on uraansakin nähden hyvässä kunnossa. Aalborgin valmentajalle Erik Hamrenille Hongan hyvä pelivire ei tullut yllätyksenä, koska hän oli TPS-pelissä tarkkailemassa. Pohjola Stadionin runsaslukuinen yleisö oli valmiina todistamaan onko Veikkausliigan ja Tanskan liigan välissä enää suurempaa tasoeroa?
************************************************
Aalborgin kokoonpano rakentui lupaaviin tanskalaispelaajiin ja se olikin juuri myynyt Tanskan maajoukkueeseenkin nousseen Rasmus Wurtzin FC Kööpenhaminaan. Sen sijaan parhaillaan käynnissä olevassa Copa Americassa USA:n kapteeninakin toiminut Danny Califf palasi joukkueen kokoonpanoon tähän otteluun. Myöskin numerolla kymmenen pelaava Rade Prica oli ennakkoarvioissa kovan luokan pelaaja. Hongalta kokoonpanosta puuttuivat ainoastaan Ilpo Verno ja Toni Maanoja. Mika Lehkosuo ei ollut lähtenyt vaihtamaan voittavaa ryhmää ja se olikin täysin sama, kuin voittoisassa TPS-ottelussa. Nicholas Otaru jatkoi oikealla laidalla ja Tero Koskela keskellä hyökkääjien alapuolella.

Tuskin olimme isän kanssa ehtineet edes istahtaa, kun vierailija jo iski. Aalborgin Matias Lindström pamautti pallon tolpan kautta Hongan maaliin vain 33 sekunnin jälkeen ja muistot Suomi-Serbia ottelun vastaavanlaisesta alusta hiipivät mieleen. Maali osoitti, että tällä tasolla hereillä on oltava alkupotkusta lähtien. Hongan selkäranka ei kuitenkaan taittunut, kuten yleensä suomalaisille käy vastaavissa "shokkialuissa", vaan se pisti pelin tasoihin jo 8. minuutilla. Täysin omaa luokkaansa Suomen kentillä oleva Tero Koskela murtautui väkisin AaB:n 16 alueelle ja hänet kaadettiin. Seurauksena oli rangaistuspotku, jonka toimitti sisään varmasti pirteällä pelipäällä ollut Roni Porokara. Tasoitusmaalin jälkeen Honka viihdytti yleisöä painamalla peliä vastustajan päätyyn, mutta seuraavaksi jalkapallo näytti raadollisen puolensa. Kesken Hongan painostuksen AaB iski vastahyökkäyksestä. Viime kauden Tanskan liigan maalikuningas Rade Prica käytti Hongan puolustusta "pujottelukeppeinä" ja vei vieraat uudestaan johtoon. Honka ei tästäkään lannistunut ja tuli tasoihin puolen tunnin kohdalla. Porokara syötti 16:n alueella loistavasti taaksepäin Peke Huuhtaselle, jonka vedon AaB:n maalivahti Kenneth Stenild vaivoin torjui. Jami Puustinen osoitti maalivainunsa olevan kohdallaan ja täräytti paluupallon verkon perukoille. Ensimmäinen puoliaika näytti miksi näitä pelejä kannattaa käydä katsomassa. Peli oli vauhdikasta ja varsinkin Hongan syöttöpeli toimi ja hyökkäyksiin lähdettiin nopeasti. Vierailija Aalborg ei myöskään ollut tullut peruuttelemaan, joten peli oli parasta mitä ainakaan minä olen pitkään aikaan nähnyt!
Honka joutui ottamaan toppari Hannu Patrosen puujalan takia tauolla vaihtoon ja Rami Hakanpää siirrettiin tuuraamaan häntä, kun taas Joel Perovuo tuli vaihdosta Ramin paikalle.
Toisella puoliajalla pelin tempo hieman laski ja Hongalla oli paremmat paikat lisäosumiin, mutta Puustinen, Koskela ja Huuhtanen epäonnistuivat yrityksissään. Aivan lopussa molemmille joukkueille tarjottiin vielä "ratkaisun avaimia". Rade Prica puski 91. minuutilla kulmapotkun jälkeen ohi maalin ja puoli minuuttia myöhemmin Peke Huuhtanen tempaisi rankkarialueen rajalta yli maalin. Lisämaaleja ei enää nähty, joten otteluparin ratkaisu tapahtuu ensi lauantaina Aalborgissa Tanskassa.

Honka lähtee kyseiseen peliin altavastaajana, mutta varmasti täynnä itseluottamusta. Mikäli palloa pelataan näin rohkeasti ja syötöt löytävät omille on jatkopaikka hallussa. Vierailija AaB sai kuitenkin etulyöntiaseman kahdella vierasmaalillaan. Ottelu oli hyvä tasonmittari ja emme nähdyn perusteella ole kovin kaukana pohjoismaisesta tasosta! Täytyy kuitenkin muistaa, että Tanskan liiga ei ole parhaillaan käynnissä, joten parempi pelituntuma hyödytti Honkaa. Se on täysin selvää, että kärkiseurojemme pitäisi päästä mukaan pohjoismaissa pelattavaan Royal-liigaan! Vain kansainvälisillä peleillä pelaajamme kehittyvät ja tällöin hyppy ulkomaille ei ole enää niin iso. Nyt tarvitaan, joku "mesenaatti" puhumaan Suomen puolesta, että meidät otetaan mukaan esimerkiksi Royal-liigaan. Olisiko kenties Hongan toimitusjohtajalla Jouko Harjunpäällä aikaa tähän?
*************************************************
Eilen kuului kummia Anjalankoskelta, kun MyPa meni voittamaan Tamu:n peräti 4-1! Tulosta ei voi selittää mikään muu, kuin Tamu:n täydellinen asenneongelma! Nyt herätys Tamu:n pelaajat, koska nyt ei ole ennen tärkeää Mestareiden liiga karsintaa varaa alkaa "leijumaan".
Kiitokset kuitenkin MyPalle, että käytti tilaisuutensa eikä päästänyt Tamu:a tavoittamattomiin. Näin ollen varsinkin Hakalla ja Hongalla on tilaisuus vähemmän otteluita pelanneina kuroa Tamu:n kantaan. Kierroksen toinen yllätys koettiin Kotkassa, kun FC KooTeePee meni voittamaan TPS:n 4-2 ja valmentaja Mika-Matti Paatelainen tunnustikin puolustuksen olevan liian hidas. Uskoisin, että TPS hankkii pikaisesti kovan luokan topparin.

Illalla katseet kääntyvät Urheilukanavan TV-peliin FC Haka-HJK. Ottelusta tulee varmasti viihdyttävä ja toivotaan sen olevan hyvää mainosta koko Veikkausliigalle. Illalla nähdään myös "kohuttu" paluu, kun Hermanni Vuorinen pelaa ensimmäisen pelinsä HJK:n paidassa. TV:stä on mukava katsoa jalkapalloa, mutta edelleen kehotan lähtemään mieluummin paikanpäälle. Ne jotka olivat eilen Pohjola Stadionilla Myyrmäessä muistavat eilisen vielä pitkään, koska se tarjosi jotain "elämää suurempaa"!

FC Honka-TPS Tapiolan helteisessä kesäillassa



FC Honka oli valmiina pelaamaan kahden opettavaisen europelin jälkeen kotimaista sarjaa. Honka palasi Tallinnasta vasta maanantaina, joten valmistautuminen jäi lyhyeen. Mieliala sen sijaan oli varmasti korkealla, kun jatkopaikka Intertotossa heltisi upealla 4-2 vierasvoitolla TVMK:sta. Mediassa alettiin heti epäillä vedonlyöntivilppiä ja sanottiin TVMK:n hävinneen tahallaan! En ymmärrä kuka näitä juttuja keksii, koska TVMK oli ainakin Myyrmäessä nähdyn perusteella täysin ammattilaisryhmä. Mitä siinä on ihmeellistä, jos "suurpelurit" panostavat enemmän kesällä harvoihin peleihin? Toisella kierroksella Honka kohtaa tanskalaisen Aalborgin ja ensimmäinen peli pelataan jo ensi sunnuntaina Myyrmäessä.

Vierailija TPS hävisi viime pelissään Tamu:lle kotona 1-3 ja raporttien mukaan vain Jukka Lehtovaaran torjunnat pitivät lukemat siedettävinä. Tamu osoitti kyseissä pelissä mikä on rungoltaan pitkään yhdessä olleen mestarin ja vasta rakennusvaiheessa olevan joukkueen välinen ero. Kolmisen viikkoa sitten myös Honka vei Kupittaalta pisteet 3-1 vierasvoitolla, joten se olikin nyt lievä ennakkosuosikki. Sarjataulukossa ennen illan peliä TPS oli toisena ja Honka viidentenä yhden ottelun vähemmän pelanneena, joten luvassa oli huippupeli!
**************************************************
TPS joutui tulemaan pelissä toimeen ilman pelikieltoa kärsinyttä puolustuksen tukipilariaan Jarno Heinikangasta. Hongalta pelikiellossa oli keskikentän "taikuri" John Weckström, mutta hänet oli helpompi korvata, kuin vastapuolen Heinikangas. Lisämielenkiintoa peliin toi toukokuun että kesäkuun Veikkausliigan tähdistöjoukkueeseen valittu melkein parimetrinen ja yli satakiloinen hyökkääjä Armand One.
Ottelu alkoi heti vauhdikkaasti ja varsinkin TPS eteni pallon kanssa välillä turhankin nopeasti.
TPS:n keskikenttäpelaaja Ady pääsi laukomaan 22. minuutilla kaukaa, mutta veto painui ohitse. Puolen tunnin pelin jälkeen alkoi todella tapahtua, kun Honka sai rajaheiton jälkitilanteesta hyvän paikan. "Liekeissä" ollut Jami Puustinen pääsi laukomaan ja veto kimposi ylähirrestä takaisin kentälle. 37. peliminuutilla ei ylähirsi enää pelastanut taas kerran loisteliaasti pelannutta TPS:n maalivahtia Jukka Lehtovaaraa, kun Honka sai vapaapotkun päätyrajan tuntumasta. Kentän yksi hahmoista ollut Tero Koskela asettui pallon taakse ja laukoi sen tarkasti takayläkulmaan. Tapiolan yli 4000-päinen yleisö osoitti seisaaltaan suosiota ja sai varmasti rahoilleen vastinetta. 42. minuutilla TPS sai luotua painetta Hongan päätyyn, mutta espoolaiset saivat riistettyä pallon ja kirmasivat neljällä kahta vastaan vastahyökkäykseen. Peke Huuhtaselle pelattiin pallo keskelle vetopaikkaan ja hän laukoi tulisesti, mutta Lehtovaara maalilla venyi ilmiömäiseen pelastukseen. Tauolle mentiin Hongan selvässä hallinnassa ja TPS vaikutti jotenkin aneemiselta. Varsinkin Yhdysvalloista MLS-liigasta kovalla kohulla Suomeen palannut entinen maajoukkuemies Simo Valakari oli pettymys. Tässä sen huomaa, ettei jalkapallo ole saanut lukuisista yrityksistä huolimatta jalansijaa kyseissä maassa ja sen taso onkin luultua huonompi. TPS:n taktiikka, joka oli pitkiä palloja ylös Onen päähän ei toiminut lainkaan ja varsinkin toinen hyökkääjistä Mikko Paatelainen kärsi tästä.

Toinen puoliaika jatkui Hongan hallinnalla ja jo 55. minuutilla syntyi toinen osuma vastahyökkäyksestä. Tero Koskela syötti oivaltavasti toiseen aaltoon ja ensimmäistä kertaa avauskokoonpanoon liigapelissä päässyt Nicholas Otaru sivalsi pallon tarkasti 16 rajalta maaliin. TPS:n puolustus oli koko pelin ajan todella hidas ja varsinkin laidoilta Honka pääsi tilanteisiin. Hongan toisen maalin jälkeen peli jatkui kiivaana ja tilanteita syntyi. Puolentoista tunnin pelin jälkeen TPS:n Sami Rähmönen esitteli laukaisutekniikkaansa laukomalla 35 metristä maailmanluokan kudin ja Tuomas Peltosen Hongan maalilla oli venyttävä parhaimpaansa. Hongan parhaat paikat lisäosumiin siunaantuivat Peke Huuhtaselle, mutta hänen laukaukset tulevaisuuden maajoukkuemaalivahti Lehtovaara torjui. TPS:n paras paikka kavennukseen syntyi 70. minuutilla kulmapotkun jälkitilanteesta. Jani Sarajärvi pääsi puskemaan ja Hongan puolustus pääsi siivoamaan pallon vasta maaliviivalta.

Honka otti pisteet todella viihdyttävässä ja tapahtumarikkaassa ottelussa ja nousi sarjataulukossa FC Hakan kantaan neljänneksi. Tuntuu siltä, että nyt Hongan peli on loksahtanut paikoilleen ja se voi olla ainoita joukkueita haastamaan Tamu:n mestaruudesta. Yksi merkittävimmistä tekijöistä pelin löytymiseen on Janne Saarisen siirto omalle paikalleen vasemmaksi pakiksi ja tällä paikalla hän on pelannut taas loistavasti. Saarinen voikin löytää itsensä taas maajoukkueesta syksyllä. Myöskin Hannu Patronen topparina on jo nyt yksi tämän kauden sensaatioista! TPS:n leirissä ei tappiosta huolimatta ole kuitenkaan syytä huoleen, koska kakkospaikka tässä vaiheessa sarjaa on loistosuoritus. Pitää muistaa, että TPS:ssa rakennetaan tulevaisuuden joukkuetta valmentaja Mika-Matti Paatelaisen johdolla ja siitä voikin tulla suomalaisen seurajalkapalloilun lippulaiva yhdessä Hongan kanssa!
********************************************
Veikkausliiga on kohta puolivälissä ja tasoeroja alkaa jo näkymään. Tamu:n sijoitus kärjessä ei varmasti ole kenellekkään yllätys, mutta se tapa millä se on tullut on. Tamu pelaa tällä hetkellä luovaa ja viihdyttävää jalkapalloa toisin, kuin on totuttu. Ari Hjelm on osoittanut olevansa tämän hetken paras suomalainen valmentaja ja hän on vahva ehdokas A-maajoukkuevalmentajaksi viiden vuoden päästä. Hjelmillä on käsissään sellainen joukkue mitä Suomessa ei ole pitkään aikaan nähty ja sillä mennään pitkälle Mestareiden liigan karsinnoissa. Pääkaupunkiseudulla vietetään muutaman viikon taukoa Veikkausliigapeleistä europelien takia, mutta kannattaa mennä katsomaan niitäkin. Yleisöä on ollut liigapeleissä mukavasti ja 250 000 katsojan raja menikin rikki FC Honka-TPS pelissä. Yleisökeskiarvo on komeat 3194 ja siinä on lisäystä viime kauden ennätyslukemaan 300 katsojaa! Sarja on niin tasainen Tamu:n jälkeen, että mielenkiintoisia pelejä varmasti riiittää koko loppukaudeksi.

Yksi tämän viikon kovimmista uutisista oli viime kauden maalikuninkaan Hermanni Vuorisen paluu Veikkausliigaan ja HJK:n paitaan. Vuorinen siirtyi Hongasta kesken viime kauden Norjaan Fredrikstadiin ja nyt siis palasi lainasopimuksella klubiin. Epäonnistuneiden talven hankintojen ja Farid Ghazin lopettamispäätöksen jälkeen tälläinen "hätäratkaisu" oli odotettu. Ei yksi mies kuitenkaan HJK:n ongelmia poista, jotka ovat todella syvällä koko organisaatiossa. Kuka tietää edes missä kunnossa Vuorinen on vuoden pelaamattomuuden jälkeen (on pelannut vain reservipelejä Norjassa)? En tiedä kuka hoitaa Vuorisen sopimusasioita, mutta aika vietävissä tuntuu mies olevan. Tietenkin se olisi hienoa, jos Hermanni löytäisi taas peli-ilon HJK:ssa. Hongassa oli vain eri pelityyli, kuin HJK:ssa ja Roni Porokaran syötöt. Jäämme odottamaan miten käy Hermanni Vuorisen ja koko HJK:n, sillä elämä jatkuu ja jokainen ansaitsee sen toisen mahdollisuuden!

FC Honka-TVMK Intertoto cupin ensimmäisellä kierroksella




Tätä hetkeä on kauan odotettu Espoossa ja sen ylpeyden FC Hongan leirissä. Viime kausi oli nousijajoukkueelle menestys ja paikka Intertotoon ja sitä kautta eurokentille saavutettiin. Ei varmasti edes Hongan toimitusjohtaja "visionääri" Jouko Harjunpää odottanut näin pian europelejä. Tästä johtuen Tapiolan keskuskenttä ei vielä täyttänyt Uefa:n tiukkoja olosuhdevaatimuksia ja Honka joutui evakkoon Myyrmäkeen. Minusta on ihan oikein toimittu Espoossa, kun ei ole rakennettu vielä pysyvää stadionia. Näin ollen on nähty paljonko katsojia käy matseissa ja pysyykö Honka Veikkausliigassa. Nyt molempiin kysymyksiin on saatu vastaukset ja yhdessä Espoon kaupungin kanssa voidaan alkaa kaavoittamaan stadionia. Esimerkiksi Finnairstadion rakennettiin liian isoksi ja siellä tuntuukin kolkolta useimmissa HJK:n peleissä.
Oli mukava saapua kauniille Pohjola Stadionille, joka on saanut vaipua käyttämättömänä syvään horrokseen. On sääli, ettei näin hienolla stadionilla pelata Veikkausliigaa! Kiitokset stadionin johtoryhmään kuuluvalle Erkki Salolle, että päästi yleisön ilmaiseksi sisään ja katsojia tulikin runsaasti. Vantaa oli taas kerran valmiina isännöimään huippujalkapalloa!
********************************************** Tallinna Vineeri-ja Mööblikombinaatin eli lyhyemmin TVMK:n pelaajaluettelo vilisi venäläis-syntyisiä pelaajia. Tunnetuin pelaaja suomalaisittain ryhmästä oli FC Hakassa kaudet 2002-2004 pelannut Sergei Terehov. Tuolta ajalta ja yhteistyöstä Valeri Popovitsin kanssa periytyy myös lempinini "Tsaarin kuriiri". Viime kaudella Sergei pelasi Hongassa kuusi ottelua, muttei saanut pysyvää sopimusta. Viron kärkiseuroihin kuuluva TVMK oli valmiina näyttämään, että Virossa jalkapallo on nousussa. Hongassa mielenkiinto kohdistui kapteeni Janne Saariseen, joka oli palannut tutulle vasemman pakin tontilleen. Myös Tuomas Peltosen paluu loukkaantumisen jälkeen Hongan maalille rauhoitti tilannetta.

Täytyy sanoa, että Hongan ensimmäisen puoliajan peliä oli ilo katsella ja valmentaja Mika Lehkosuo sanoikin pelin jälkeen sen olleen kauden parasta Honkaa. Omalla paikallaan loistavasti pelanneen Saarisen sekä Ville Jalaston kautta tulvi keskityksiä maalille. Myös keskikentällä Tero Koskela ja John Weckström olivat pelipäällä. Topparit Tuomo Turunen ja Hannu Patronen katkoivat varmasti ja yksi parhaista paikoista syntyikin juuri Turusen katkosta 16. peliminuutin jälkeen. Turunen katkoi hyökkäyksen ja syötti eteenpäin Peke Huuhtaselle. Huuhtanen jatkoi yhdellä kosketuksella laitaan Koskelalle, joka löysi matalalla keskityksellä Jami Puustisen. Puustinen pääsi nokikkain maalivahdin kanssa, mutta epäonnistui yrityksessään. Puustisella oli "ratkaisun avaimet" käsissään useampaan otteeseen ensimmäisellä puoliajalla, mutta viimeistely ontui. Parinkymmenen minuutin jälkeen ottelu hieman tasoittui, mutta Honka vei koko puoliskon peliä miten tahtoi. TVMK:n maalivahti Vitali Teles pelasi loistavasti ja piti joukkueensa nollilla.
Toiselle puoliajalle virolaiset tulivat paljon paremmin latautuneena ja heti parin minuutin jälkeen avauspotkusta Oliver Konsa oli jo kiertämässä Hongan maalivahtia. Peltonen pelasti kuitenkin tilanteen oikea-aikaisella vastaantulollaan. Seuraavaksi Sergei Terehov säikäytti vajaata 3000-päistä yleisöä kauniilla 30 metristä lähteneellä nostolla, mutta se päätyi Hongan onneksi maalin katolle. Tunnin pelin jälkeen Honka sai taas pelin juonesta kiinni ja alkoi vyöryttämään hyökkäyksiään. Viime peleissä "tuhlaajapoikana" kunnostautuneelle Roni Porokaralle avautui pari melko identtistä paikkaa takatolpalta, mutta molemmissa yrityksissä TVMK:n maalivahti Vitali Teles veti pidemmän korren. Molemmilla joukkueilla oli vielä tilaisuutensa tehdä voittomaali. Ensin TVMK:n vaihtomies Sergei Zenjov pakotti Tuomas Peltosen paraatipelastukseen alakulmaan suuntautuneella laukauksellaan 84. minuutilla. Varsinaisen peliajan viimeisellä minuutilla Nicholas Otarun keskitys löysi maalilta vielä Puustisen, mutta viimeistely 10 metristä epäonnistui. Näistä paikoista on tällä tasolla pakko onnistua, jos halajaa vielä ulkomaille pelaamaan. Hongan olisi pitänyt tämä peli kyllä voittaa näillä paikoilla selvästi, mutta tulos antaa vieraspeliin kuitenkin hyvät lähtökohdat. Myös Mika Lehkosuo piti oman pään puhtaana pitämistä tärkeänä tulevaa ensi sunnuntain Tallinnan reissua silmällä pitäen.

Ottelu osoitti virolaisen jalkapallon tason olevan todella nousussa ja varsinkin maalivahti Vitali Teles ja koko TVMK:n puolustus oli Veikkausliigan kärkijoukkueiden tasoa. Voi hyvin kysyä, että miksi näin lähellä olevia seuroja vastaan ei pelata esimerkiksi talvella harjoituspelejä? Olisi tärkeää suomalaispelaajien kehityksen kannalta, että näin tapahtuisi. Virolaisen FC Floran valmentaja Pasi Rautiainenkin ihmetteli miksi suomalaisjoukkueet eivät lähde mukaan esimerkiksi Baltic-liigaan? Virolaisten kanssa voisi aivan hyvin syventää yhteistyötä jalkapallonkin saralla, koska niin paljon heistä pidämme ja siellä käymme.
********************************************
Sattuiko, joku olemaan viime torstaina Suomen Cupin kuudennen kierroksen ottelussa HJK-FF Jaro? Ei ihme, jos et ollut paikanpäällä, koska vain n. 500 katsojaa oli tullut katsomaan perinteistä Cup-kilpailua. Miten Suomen Cup on voitu päästää näin alennustilaan? Nyt herätys siellä Palloliitossa, miten voitte hoitaa asioita näin "vasemmalla kädellä"! Missään ei mainosteta otteluita ja niitä pelataankin siellä sun täällä. Miksette lopeta koko kilpailua, jos ette siitä välitä?
Kyllä on mahdollista oikein markkinoimalla saada yleisöä Suomen Cup-peleihin. Tämän todisti JJK Jyväskylässä, kun se omalla työllä sai n. 2000 ihmistä otteluun TPS:aa vastaan. Voisitte myös ottaa mallia Veikkausliigasta, joka toteutti talven Liigacupin menestyksellä ja keräsi väkeä halleihin.
Suomen Cup on hieno kilpailu, jossa divariseurat voivat tiputtaa liigaseuroja. Näin tapahtui JJK:n pudottaessa TPS:n ja JIPPO:n yllättäessä FC Viikingit. Ilman yleisöä ottelut jäävät kuitenkin ilman huomiota, joten Palloliitossa ryhtykää jo hommiin Suomen Cupin suhteen!

HJK-FC Haka 100-vuotisjuhlapelissä





HJK:lla oli selvät sävelet ennen klassikkopeliä Haka:a vastaan, sillä vain voitto kelpaisi 100-vuotisjuhliaan viettävälle seuralle. HJK:lla oli takanaan kuuden ottelun voitoton jakso ja kotona se ei ollut pystynyt voittamaan vielä kertaakaan! Viime sunnuntaina kotivoitto oli taas kerran lähellä, mutta FF Jaro pääsi rankaisemaan lopussa ja pisteet jaettiin. Keith Armstrong olikin viikon treeneissä laittanut joukkueensa harjoittelemaan "prässäämistä", eli sitä miten vastustajaa otetaan silloin, kun sillä on pallo.
HJK oli saanut harjoitella kuvioitaan rauhassa koko viikon, kun taas FC Haka:lla oli takana kovatempoinen ottelu sarjakärki Tamu:a vastaan torstaina. Haka tekikin tasapelituloksella palveluksen koko Veikkausliigalle, kun se ei päästänyt Tamu:a karkumatkalle. Haka:lla oli pelistä sivussa topparit Jarkko Okkonen ja Petri Viljanen, kun taas HJK:lla vain pitkäaikaispotilas Timo Marjamaa.
Lisämausteen toi HJK:n ykköpyssyn Farid Ghazin poissaolo perhesyiden takia ja toppari Tuomas Ahon pelikielto. 6579 katsojaa (osa ilmaislipun saaneista ei ollut paikalla) oli valmiina suomalaisen jalkapallon klassikkoon.
************************************************* Ennen illan peliä kuultiin mahtipontisia juhlapuheita, joista vastasivat HJK-pomo Olli-Pekka Lyytikäinen ja Veikkausliigan puheenjohtaja Hannu Rautiainen. Juhlapuheissa kerrattiin HJK:n upeaa historiaa, jolle ei löydy vertailukohtaa Suomesta. Vilpittömät onnitteluni satavuotiaalle, mutta kritiikki on myös aina paikallaan. Jossain mentiin pahasti pieleen, kun Mestareiden liigassa pelaamisen jälkeen HJK:sta ei tullut todellista suomalaisen seurajalkapalloilun lippulaivaa. Mestareiden liigassa pelannut joukkue (mm. Aki Riihilahti, Janne Saarinen, Mika Lehkosuo, Hannu Tihinen, Mika Kottila, Mikael Forssel) on yksi parhaista Suomessa koskaan nähdyistä ryhmistä, mutta kaikki heidät päästettiin ilmaiseksi maailmalle! Kaikki uskoivat, että Mestareiden liigassa pelaamisen jälkeen HJK:sta muodostuisi Suomen FC Rosenborg tai Malmö FF, mutta tilaisuus meni ja toista tuskin tulee. Helppoa ei tule HJK:lla olemaan Suomenkaan kentillä, kun FC Honka ja TPS porskuttavat ohi. Nyt pitäisi lopettaa menneisyyteen tuijottaminen ja uudistaa koko organisaatio. Hongalla ja TPS:llä on sellainen into ja tekemisen meininki, jota suomalainen jalkapallo on saanut odottaa. HJK:sta paistaa kylmyys ja virkamiesmäisyys, jonka huomaa jo Finnairstadionin porteilla turvatarkastuksessa, missä asiakkaisiin ei luoteta lainkaan!

Ottelun ensimmäinen puolisko sujui isäntien hallinnassa ja heti alusta asti HJK:n otteissa oli havaittavissa todellista taistelumieltä. Haka:n Cheyne Fowlerilla oli osittainen vetopaikka oikeasta kulmasta, mutta laukaus painui yli maalin. Tämän ainoan Haka:n tilanteen jälkeen HJK painoi pelin väkisin sen maalille. Ensin pirteästi pelannut Sebastian Sorsa syötti Mika Nurmelan Haka:n maalivahdin Alexander Dovnbnyan kanssa vastakkain, mutta Dovnbnyn torjui. Hetkeä myöhemmin Kabba Samura keskitti, Sebastian Strandvallin purku epäonnistui ja Grand Smith siirsi pallon viereensä Mika Nurmelalle. "Nure" pamautti sydämensä kyllyydestä pallon takayläkulmaan suoraan syötöstä. Upea maali, jota tuskin kukaan maalivahti maailmassa olisi torjunut. Maalin jälkeen HJK oli vaarallisempi, mutta ei saanut lisäosumia muutamasta hyvästä paikasta. Tauolle mentiin HJK:n johdossa ja mikä tärkeintä koko 45-minuuttinen oli ollut koko kauden parasta HJK:ta. Heti toisen puoliajan alussa tuli tieto Valeri Popovitsin jäämisestä sivuun, koska huippukunto loukkaantumisen jälkeen on vielä hakusessa. Toinen puolisko jatkui siitä mihin edellinen jäi ja Haka ei saanut omaa peliä kulkemaan. Samura pelasi Smithille paikan, mutta laukaus painui vapaasta paikasta ohi. Sorsa ja Smith puolestaan rakensivat Erfan Zenelille paikan, mutta veto meni taivaan tuuliin. Haka oli täysin hampaaton ja sen paras paikka oli Fowlerin riistettyä pallon Vili Savolaiselta HJK:n päätyrajalta. Tilanne kuivui kuitenkin kokoon. Hienosti topparin paikalla pelannut Savolainen oli sen sijaan tarkkana toisessa päädyssä hieman myöhemmin siirtäen kauden neljännellä maalillaan HJK:n 2-0 johtoon. Sorsalla oli paikka iskeä lopullinen niitti vähän sen jälkeen, kun Haka sai Joel Sunabackan kautta pallon HJK:n maalin tolppaan. Sorsa ei kuitenkaan onnistunut yrityksessään ja toisessä päädyssä Haka sai rangaistuspotkun Markus Halstin kaadettua Toni Lehtisen. Erotuomari vihelsi rangaistuspotkun ja pari muuta tuomiota pelin aikana aika heppoisin perustein. Erotuomareiden koulutukseen Veikkausliiga saisikin kiinnittää enemmän huomiota, koska peli on kehittynyt, mutta ikävä kyllä tuomarit eivät. Haka tuli Lehtisen pilkkuosumalla maalin päähän, mutta se ei enää riittänyt. HJK otti tärkeän voiton ja nousi sarjataulukossa viidenneksi, kun taas Haka jatkaa vankasti kolmantena.
Voiton arkitehteina häärivät Mika Nurmela, Medo, Sebastian Sorsa ja Iiro Aalto. Etenkin Mika Nurmelan esitys oli niin mahtava, että sillä pärjäisi vielä Hollannin liigassakin. Tästä on HJK:n hyvä jatkaa ja siirtoikkunan avautuessa voisi muutama huippuvahvistus kuten Joakim Jensen olla se viimeinen linkki mestaruustaistossa. Keith Armstrong osoitti taas, mikä hän on miehiään ja nyt jo luulisi IS-urheilun aloittaman "ajojahdin" loppuvan. Keke on todellinen huippuvalmentaja, joille ottajia löytyy varmasti rajojen ulkopuoleltakin ja mikä olisikaan parempi tapa lähteä kuin mestarina!
************************************************** Tampere United jatkaa erittäin tasaisen Veikkausliigan kärjessä ja voikin kohta alkaa keskittyä levollisin mielin euro-peleihin. Interin voitto MyPa:sta osoittaa tason olevan laaja ja putoamiskamppailusta tulevan armoton. Näyttää siltä, että suomalaisesta jalkapallosyksystä on tulossa kaikkien aikojen kiinnostavin. Mikä hienointa sunnuntain ottelukierroksella Veikkausliigan tämän kauden kokonaisyleisömäärä nousi jo yli 200 000 katsojan. Yleisökeskiarvo on nyt komeat 3097, joten viime vuoden ennätyslukemat 2909 laitetaan tällä vauhdilla historiaan. Nyt tuntuu vahvasti siltä, että kaikilla mittareilla mitattuna elämme todellista jalkapallobuumia!

Unelma elää vielä!!!





Viime lauantaina saimme kokea hienoisen kolauksen unelmiin pääsystä EM-lopputurnaukseen, kun Serbia vei pisteet 0-2 voitolla. Ennen tärkeää Serbia peliä kukaan ei oikein kirjoittanut joukkueen hyvyydestä ja ottelu osoittikin Serbian olevan maailmanluokan joukkue. Myös ehkä liikaa spekuloitiin maestro Jari Litmasen pelikunnolla ja tämän takia joukkue ei saanut kunnon keskittymisrauhaa. Ottelu osoitti selvästi, että ns. suuria jalkapallomaita vastaan emme valitettavasti pärjää ilman häntä, joten huippukuntoinen Litmanen tarvitaan syksyn kohtalon peleihin. Olympiastadionille saavuttuamme oli todella posiitivista huomata, että meno ei ollut laantunut tappiosta. Päinvastoin laulu raikasi vielä hurjemmin. Tämä on vihdoin osoitus maamme jalkapallokulttuurin noususta, kun ilkeämielinen media ei enää vaikuta kannattajiin.
34 818 ihmistä oli valmiina kannustamaan Suomen takaisin voittojen tielle!
************************************************* Ottelua ennen oli hieno huomata Jari Litmasen rauhoittaneen tilanteen jäämällä Sami Hyypiän kanssa katsomoon. Roy Hodgson oli tehnyt muutaman muutoksen kokoonpanoon osittain pakonkin sanelemana, kun Teemu Tainio oli loukkaantunut Serbia pelissä ja Hyypiä kärsi pelikieltoaan.
Petri Pasanen täytti Samin tontin ja Ari Nyman miehitti oikean pakin paikan. Mikään yllätys ei ollut Alexei Eremenko jr. sijoittaminen pelintekijäksi, mutta pikkuveli Romanin nosto ensimmäisessä A-maajoukkue pelissään avaukseen oli jo sellainen. Jonatan Johansson aloitti ainoana kärkimiehenä.

Heti pelin alusta oli upea huomata, että Suomi pelasi palloa rohkeasti maata pitkin. Ensimmäiseen tekopaikkaan pääsi kuitenkin Belgia toisella peliminuutilla, kun Emile Mpenza pääsi vaaralliseen puskupaikkaan, mutta onneksi pallo sujahti ohi maalin. Pikku hiljaa Suomikin heräsi ja ensimmäinen suomalaishyökkäys näki päivänvalon 5. minuutilla, mutta loistavasti pelannneen Markus Heikkisen laukaus jäi vaisuksi. Jatkossa Suomi vei peliä komealla tavalla ja hyökkäykset vyöryivät kohti Belgian kenttäpuoliskoa. Loistavasti pelanneet Alexei Eremenko jr. ja Jonatan Johansson saivat tilaisuutensa, mutta vielä onni ei ollut mukana. Belgia iski myös muutaman kerran terävästi vastaan ja varsinkin Mpenza oli vaarallinen. Seuraavaksi Suomi sai apua ylemmältä taholta, kun 20 minuuttia oli pelattu. Stadionin lähellä majaileva huuhkaja päätti tulla katsomaan peliä hieman lähempää ja erotuomari Mike Rileyn oli keskeytettävä ottelu, koska isokokoinen siivekäs ei suostunut poistumaan kentältä. Ottelu oli poikki kuutisen minuuttia, jonka aikana Hodgson pystyi antamaan päivitetyt ohjeet. Huuhkajan tuoman tauon jälkeen Suomi iski välittömästi 27. minuutilla. Joonas Kolkka eteni vasenta laitaa ja syötti rangaistusalueelle Johanssonille, joka teki upean käännähdyksen ja laukoi pallon vastustamattomasti verkkoon. Suomi ja sen kisaunelma oli taas herännyt eloon!
Puoliajan loppu sujui suomalaiskomennuksessa ja paras paikka lisäosumaan osui kapteeni Hannu Tihiselle 35. minuutilla. Kauniin kuvion päätteeksi hän puski maalin edestä suoraan belgialaisvahti Stijn Stijnenin syliin. Belgia sai loistavan tasoituspaikan pari minuuttia myöhemmin, kun Jelle Van Demme puski takatolpalta niukasti yli maalin. Tauolle mentiin Suomen hallinnassa, eikä mitään hätää ollut. Tauon jälkeen Belgian ilta pimeni lopullisesti, kun Marouane Fellaini otti 51. minuutilla toisen keltaisen korttinsa telottuaan Hannu Tihistä. Näin vierasjoukkue joutui pyristelemään vajaalla lähes koko toisen puoliajan. Miesylivoimalla Suomi pelasi maltilla. Johansson pyrähteli muutaman kerran irti, mutta ei onnistunut maalinteossa. Sen sijaan "JJ" väläytti järjestelytaitojaan 71. minuutilla antamalla loistavan syötön Alexei Eremenkolle pariinkymmeneen metriin. Tämä eteni rangaistusalueelle, harhautti komeasti ja laukoi pallon tarkasti etuylänurkkaan. Peli oli upeasti 2-0 Suomelle ja Belgian selkäranka oli taittunut. Ottelun päätyttyä melkein täysi stadion sai juhlia kasvonsa pesseiden suomalaispelaajien kanssa. Tämä voitto oli elintärkeä ja sen arvo vielä korostui, kun Armenia oli aiemmin illalla voittanut lohkoa johtavan Puolan. Armenian voitto osoittaa entistä enemmän, että nykyjalkapallossa ns. heittopussit ovat harvassa. Tärkeintä Belgia voitossa oli saada orastava tappioputki poikki ja saimme uusia vastuunkantajia joukkueeseen, kuten Alexei Eremenko jr, Hannu Tihinen ja Petri Pasanen. Nyt hoidetaan omat pelit ja sitten voimme alkutalvesta katsoa mihin se riitti. Upeinta on huomata, että jalkapalloyleisö on oppinut tukemaan maajoukkuetta, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Vain tällä tavalla lopullinen läpimurto on mahdollinen!
**************************************************
Suomalainen jalkapalloyleisö on kasvanut hienolla tavalla, mutta samaa ei voi sanoa lehdistöstä. Serbia peliä ennen ja varsinkin sen jälkeen "puukkoa" tuli, joka suunnalta.
Täällä reagoidaan urheiluun, kuin olisimme yksi lajin suurmaista. Ihmeellisintä oli huomata IS- Veikkaajan toimittajien "kaksinaamainen" kirjoitustyyli. Aikoinaan nämä toimittajat haukkuivat entistä maajoukkuevalmentajaa Antti Muurista ja järkyttivät hänen työrauhaansa, mutta nyt häntä kehutaan! Samalla Roy Hodgsonia haukutaan ja myös epäillään, että hän lähtee Suomesta. Kysyn teiltä miksi Roy olisi kartoittanut 60 suomalaispelaajaa ja mullistanut U-21 maajoukkueen, jos hän olisi täällä vain kaksi vuotta? Ajavatko nämä toimittajat samaa, kuin Suomen jääkiekkomaajoukkueen kanssa, jonka rivit on saatu sekaisin? Kiitostakin voisi joskus jakaa näille intohimoisesti lajin parissa töitä tekeville, mutta näille toimittajille oman egon pönkittäminen on se pääasia. Onneksi Roy Hodgson on sen verran kokenut, ettei hän juuri näistä välitä, mutta varmasti hänkin haluaisi kuulla muutakin kuin ainaista olan takana kuiskuttelua.

Maajoukkue antoi varmasti potkua koko jalkapallokesälle ja onkin mukava palata "arkeen" viikonlopun Veikkausliigakierroksen parissa. Aukeavatko HJK:n maalihanat FF Jaroa vastaan sunnuntaina Finnairstadionilla, entä yllättääkö FC Viikingit TPS:n kotonaan. Näihin kysymyksiin saadaan vastaus tulevalla liigakierroksella, joten kannattaa lähteä iloisin mielin paikanpäälle katsomaan!

FC Honka-HJK Tapiolan upeassa kesäillassa

Kotijoukkue Honka lähti otteluun hyvistä asetelmista, kun takana oli kaksi voitokasta liigapeliä. Mikä tärkeintä Hongan oma kenttäpeli on parantumaan päin ja viimehetken voittomaalit FF Jaroa sekä IFK Mariehamnia vastaan ovat varmasti kasvattaneet pelaajien itseluottamusta. Honka lähti tosissaan hakemaan ensimmäistä Veikkausliiga-voittoaan HJK:sta. HJK:n leirissä tilanne oli täysin toisenlainen, kun voittoa ei ole tullut neljään viime otteluun. Peli ei ole toiminut ja kokoonpano on elänyt varsinkin puolustuksen osalta liikaa. Ulkomaalaiset "vahvistukset" ovat pettäneet täysin, eikä joukkueesta ole löytynyt ratkaisijaa. Kaiken tämän lisäksi viime kaudella loistanut Farid Ghazi kärsi vielä viime ottelussa saamansa pelikieltoa. Molemmat joukkueet ovat pelanneet viime aikoina paljon ja esimerkiksi Hongalle ottelu oli 11 päivän sisällä jo neljäs, mutta tätä vartenhan on koko talvi harjoiteltu. Tapiolan keskuskentälle oli saapunut peliä katsomaan ennätysyleisö (6657) ja enemmänkin olisi ollut tulijoita, mutta portit jouduttiin sulkemaan. Paikanpäällä aisti suuren jalkapallojuhlan tuntua, kun vastakkaisissa päädyissä eri joukkueiden fanit lauloivat. Tälläisiä hetkiä suomalaisessa jalkapallokulttuurissa on saatu odottaa!
************************************************ HJK:n valmentaja Keith Armstrong oli tehnyt yhden nerokkaan muutoksen kokoonpanoon, kun Medo otti saamattomasti esiintyneen Mohammed Medjoudjin paikan keskikentällä. Jarno Parikka pääsi aloittamaan kärjessä yhdessä Kabba Samuran kanssa. Hongan valmentaja Mika Lehkosuo oli jättänyt John Weckströmin penkille ja Vesa Vasara otti hänen paikkansa.
HJK lähti peliin aivan uudella ilmeellä ja selvästi agressiivisella taktiikalla. HJK voitti kaksinkamppailut ja hallitsi peliä. Kabba Samura osoitti HJK:n tulleen taistelemaan pisteistä, kun hän ajoi heti alussa rajusti päin Hongan maalivahtia Tomi Maanojaa. Myös keskikentällä Janne Saarinen ja Mika Nurmela ottivat tiukasti yhteen. Sadannen liigapelinsä viheltänyt erotuomari Heikki Pajunen piti kuitenkin tiukkaa vihellyslinjaa ja tunteet eivät liiaksi kuumentuneet. 23. minuutilla HJK:n hallitessa peliä sai ottelun yllättävän ja ratkaisevan käänteen. Ylilatautunut HJK:n maalivahti Ville Wallén lähti ulos maaliltaan keskityksen perään aina sivurajalle saakka ja taklasi hieman myöhässä Tero Koskelaa. Erotuomari Pajunen näki rikkeen törkeänä ja ajoi Wallénin ulos suoralla punaisella. Tolppien väliin asteli hyviä otteita Liigacupissa esittänyt Mika Johansson ja kentältä jouduttiin ottamaan pois Jarno Parikka. Sääliksi käy Parikkaa, kun näyttöpaikkaa ei suoda. Tilanteesta seuranneesta vapaapotkusta Koskelan keskitys löysi maalin edestä Hannu Patrosen, mutta hänen pusku meni niukasti yli maalin. Wallénin saama punainen kortti ei tehnyt pelille hyvää ja pelitempo laski selvästi.
Honka otti miesylivoimalla näennäisen pelinhallinnan itselleen, mutta Markus Halstin johtama HJK-puolustus pelasi erinomaisesti. Ensimmäisen puoliajan viime hetkillä Hongan Tuomo Turunen pääsi kokeilemaan 25. metristä, mutta laukaus meni metrin verran oikealta ohi maalin.
Toinen puoli-aika jatkui tasaisena, eikä "tuhannen taalan" paikkoja nähty. HJK:n Kabba Samura pääsi 50. minuutilla yksin läpi, mutta hän aikaili ratkaisussaan ja Patronen pääsi juoksemaan hänet kiinni. Honka painoi lopussa ja saikin useita kulmapotkuja, mutta HJK-puolustus kesti.
89. minuutilla Hongan Niko Kukka pääsi vetopaikkaan. Hänen laukauksensa n. 25 metristä epäonnistui, mutta Jalasto ehti palloon ennen kuin se meni päädystä yli ja keskitti maalille. Ailahtelevasti pelannut Roni Porokara liukui paikalle, mutta ei aivan yltänyt palloon. HJK kesti yli tunnin miesvajaalla ja täten pisteet tasattiin, kuten viime vuonnakin Espoossa.

HJK:n yleisilme oli ilahduttavasti uudistunut ja joukkue olikin, kuin koomasta herännyt. Nyt maajoukkuetauolla Keke saa hioa pelikuvioita rauhassa ja viime kauden tapainen voittokiri voi aivan hyvin alkaa. Hongalla sensijaan on varsinkin keskikenttä erittäin hyvä, mutta todellista maalinsylkijää ei ole. Pitäisikö Norjassa penkille juuttunut viime kauden maalikuningas Hermanni Vuorinen lainata seuraan loppukaudeksi? Ihmetystä varmasti myös monissa herättää tehottomasti keskikentällä pelaavan Janne Saarisen rooli joukkueessa. Lehkosuo voisi aivan hyvin palauttaa hänet omalle paikalleen vasemmaksi pakiksi, mistä hän voisi tehdä kuuluisia laitanousujaan.
Molemmat joukkueet lähtevät kelvollisista asemista maajoukkuetauolle, jonka jälkeen nähdään ketkä ovat mukana mestaruustaistossa.
******************************************* Urheilukanavan illan tv-pelin Tampere United-FC Lahti jälkeen lähes yksi kolmannes on tämän kauden Veikkausliigasta jo takana. Kausi jatkuu tasaisena, mutta erojakin on jo huomattavissa. Tamu:n sijoitus kärjessä ei ole mikään yllätys, mutta kapealla ringillä ja ilman "Tsaari" Valeri Popovitsiä toimeen tulevan Hakan sijoitus kärjessä on jo sellainen. TPS:n valmentaja Mika-Matti Paatelainen voi lähteä maajoukkuetauolle hyvillä mielin, kun oma joukkue on kolmantena. Paljon on "Mixu" saanut sietää kritiikkiä, mutta viimeistään nyt on kaikille päivänselvää, että hän on huippuvalmentaja. Vuosaaren Viikingit sekä AC Oulu ovat jo tähän mennessä olleet iloinen yllätys ja heidän sarjapaikkansa voivat olla varmoja jo heinäkuun jälkeen.
Turun Interin alkukausi sensijaan on ollut valtava pettymys, koska niin paljon potentiaalia U-21 maajoukkue miehiä vilisevässä joukkueessa on. Toisaalta omistaja Stefan Håkans on ennenkin avannut rahakirstuaan kesken kauden, joten vahvistuksia on varmasti luvassa. VPS:n tilanne sarjan hännillä on tukala, mutta edelleen korostan vaikeaa alkuohjelmaa. Keskikenttämies Tero Taipale on tehnyt joukkueen kaikki neljä maalia, vaikka tuskin häntä maalintekijäksi seuraan hankittiin. Paluumuuttaja Henri Scheweleff on yksi lupaavimpia nuoria suomalaishyökkääjiä, joten hänen päästessä omalle tasolleen voivat VPS:n maalinteko ongelmat helppottua.
Tällä kierroksella yleisö oli taas löytänyt hyvin katsomoihin ja yleisökeskiarvoksi saatiin komeat 4134 silmäparia. Varsinkin mieltä lämmitti seikka, että Turussa (5822), Kotkassa (3052) ja Oulussa (3538) katsojat ovat nyt vihdoinkin heränneet kauteen. Koko alkaneen kauden yleisökeskiarvo on 3069, joten viime kauden lukemat voidaan ylittää.

A-maajoukkueen päävalmentaja Roy Hodgson valitsi viime tiistaina 24 hengen ryhmän tuleviin Serbia ja Belgia peleihin. Yllätyksiä nimilistassa ei ollut ja Hodgson ihan oikein luottaa kokemukseen. Veikkausliigasta mukaan pääsivät HJK:n Mika Nurmela ja Hongan alkukauden sensaatio Hannu Patronen. Mika Lehkosuon yksi tavoitteista toteutui, kun hän on pystynyt taas kehittämään pelaajan maajoukkueeseen. Maajoukkueryhmän terveystilanne on hyvä lukuunottamatta kapteeniamme Jari Litmasta. Tänään maajoukkueen fysioterapeutti Jari-Pekka Keurulainen, jonka kanssa Litmanen on kuntouttanut selkävaivaansa kertoi ajan loppuvan kesken. Hän uskoi Litmasen urheilullisen panoksen joukkueelle olevan nyt pienempi, mutta hänen auttavan joukkuetta mentoorisesti. Tässä se hienous onkin Jari haluaa olla aina mukana auttamassa maajoukkuetta, vaikka kentälle ei pystyisikään juoksemaan. Minä kuitenkin uskon, että Litmanen johdattaa Suomen kentälle ainakin toisessa pelissä. Kysymys kuuluukin miten meille käy ilman maestroa? Siihen on vaikea vastata, mutta silloin jonkun toisen esimerkiksi Teemu Tainion on noustava ylemmälle tasolle. Puolustukseen voimme ainakin luottaa, jossa juuri Sveitsin liigan voittanut Hannu Tihinen yhdessä Sami Hyypiän kanssa hoitaa homman. Yksi asia on varmaa, että me yleisönä voimme olla se 12 pelaaja täyttämällä Olympiastadionin ja kannustamalla raivoisasti omiamme! Unelma elää vielä ja sitä tosiasiaa kukaan ei voi viedä meiltä pois!