Alfred Hitchcock vieraili Olympiastadionilla

Nyt itse H-hetki oli käsillä ja kauan odotetun unelman tavoittelu oli taas lähdössä käyntiin. Unelman joka minun elinaikanani on ollut lähempänä kuin koskaan, mutta silti jäänyt aina haaveeksi. Lähimpänä se oli lokakuussa vuonna 1997, kun johdimme Unkaria vastaan viimeisessä MM-karsintapelissä vielä 90 minuutilla 1-0. Tämä tulos olisi vienyt meidät jatkokarsintaan, mutta lisäajan lisäajalla pallo pomppi kuin flipperissä Suomen maaliin. Näin ollen unelma huuhtoutui tuona kohtalon vuotena vesisateen mukana. Tuolloin päävalmentajana oli Richard Möller Nielsen, jonka aikana vasta maajoukkuetoiminta alkoi ammattimaistua. Möller Nielsenin jälkeen puikkoihin tuli HJK:n vuonna 1998 sensaatiomaisesti Mestareiden liigaan johdattanut Antti Muurinen, jonka aikakaudella "kultainen sukupolvemme" oli parhaassa iässä ja silloin arvokisoihin olisi pitänyt mennä. Mukava mies itä-Helsingistä ei pystynyt kasvamaan todelliseksi auktoriteetiksi ja homma menikin Sami Hyypiän kertoman mukaan välillä anarkian puolelle, kun nuoret pelaajat Alexei Eremenko juniorin johdolla tekivät mitä halusivat. Tämän jälkeen palattiin kuriin ja järjestykseen, kun Roy Hodgson saapui ottamaan nostetta omalle uralleen. Hänen johdollaan unelma oli jälleen erittäin lähellä, kun jäimme vain maalin päähän viime kesän EM-kisoista.

Nyt on maajoukkueen "kultaisen sukupolven" viimeinen mahdollisuus toteuttaa unelmansa ja mennä MM-kisoihin 2010. Näiden karsintojen jälkeen vastuun ottaa U-21 maajoukkueen nykyiset pelaajat, jotka juuri voittivat EM-karsintalohkonsa tyylillä ja jatkavat jatkokarsintoihin.

Illan vastustaja ei juuri esittelyjä kaipaa, koska sen saavutukset kertovat kaiken: Maailmanmestari kolmesti vuosina 1954, 1974 ja 1990, sekä Euroopan mestari kolmesti vuosina 1972, 1980 ja 1996. Karsintojen avausottelussaan viime lauantaina Saksa pääsi harjoittelemaan maalintekoa Liechtensteinia vastaan, jonka se murjoi 6-0. Saksan päävalmentaja Joachim Löw kuitenkin muistutti pelin jälkeen Suomen olevan eri tasoa.

Suomen maajoukkue sen sijaan joutui jälleen antamaan tasoitusta, kun Jari Litmanen, Teemu Tainio, sekä Hannu Tihinen joutuivat jäämään pois. On täysin selvää, ettei kapea rinkimme kestä yhdenkään avainpelaajan poissaoloa varsinkaan huippumaita vastaan. Varsinkin Litmasta olisi tarvittu rauhoittamaan peliä ja luomaan tilanteita tyhjästä. Litmasta, jota kohta voisi alkaa vertaamaan Jobiin, kärsi Israel-pelistä lähtien viruksesta jonka takia hän joutui viimein hakeutumaan sairaalaan. Kuultuani tästä, kysyin miksi, miksi taas? Litmanen oli jälleen saamassa itseään huippukuntoon ja ilmeisesti pelasi vielä kuumeessa. Tämä osoittaa jälleen Litmasen palavan rakkauden jalkapalloon ja hän on aina valmis tekemään kaikkensa joukkueen eteen (varsinkin maajoukkueen). Toista hänen kaltaistaan ei ole suomalaisessa urheilussa ja Jari Litmanen tulee taas niin kuin aina ja vain entistä vahvempana!

*******************************************

Nyt ottelu oli valmiina alkamaan ja loppuunmyydyllä Olympiastadionilla oli mahtava tunnelma!

Stuart Baxter oli ratkaissut Hannu Tihisen poissaolon laittamalla Petri Pasasen hänen paikalleen.

Suomi aloitti alusta asti ennakkoluulottomasti ja pelasi täysin omaa peliään. Saksa pääsi hiljalleen peliin mukaan ja 12 minuutilla Simon Rofles pääsi avopaikkaan. Suomi jatkoi hyvin keskialueella karvaten, eikä antanut Saksalle pelitilaa. Kärjessä Mikael Forssel pidettiin tiukasti vartioituna, mutta 18 minuutilla pääsi Suomi hyvään hyökkäykseen. Joonas Kolkka keskitti maalille ja Jonatan Johansson pääsi puskemaan, mutta pallo viuhui ohi maalin. Saksa ei saanut millään omaa peliään kulkemaan, kun Suomi uhrautuvasti tukki keskikentän. 29 minuutilla Kolkka jälleen keskitti maalille ja Pasanen pääsi vuorostaan puskemaan, mutta tilanteesta tuli kulmapotku. Vihdoin 33 minuutilla koko Olympiastadion repesi liitoksistaan, kun Roman Eremenko lähetti pystypallon ja Saksan puolustus hölmöili. Pallo tuli Johanssonille, joka tykitti kymmenestä metristä pelivälineen maaliin. Saksa ei kuitenkaan tästä hermostunut, kun vain kuusi minuuttia edellisestä se tasoitti Miroslav Klosen maalilla. Maalilla, joka oli aivan liian helppo ja se menikin täysin Sami Hyypiän piikkiin. 40 minuutilla Baxter joutui ottamaan loukkaantuneen Forsselin pois ja Daniel Sjölund tuli sisään. Tämä vaihto osoittautuikin loistavaksi, koska jo 43 minuutilla Sjölund keskitti maalille ja tilanteeseen hiipinyt Mika Väyrynen laukoi suoraan volleystä kerrassaan upean maalin. Tuskin olimme katsomossa ehtineet edes istahtaa, kun Klose jo tasoitti pelin kulman jälkitilanteesta. "Huh huh" mikä puoli-aika! Tilastot osoittivat, että suomalaisten syötöt menivät omille 77 prosenttisesti ensimmäisellä puoliajalla, mikä kertoo onnistumisesta.

Suomi sai heti toisen puoli-ajan alussa kaksi kulmaa ja se näyttikin, että joukkue janosi nyt voittoa. 52 minuutilla Suomi vyöryi hyökkäykseen ja Väyrynen syötti kantapäällä Johanssonille. Tilanteesta syntyi kulmapotku, jonka seurauksena Daniel Sjölund pääsi puskemaan kauniin maalin. Suomi halusi lisää ja jo 56 minuutilla Jussi Jääskeläinen avasi pitkällä ja Johansson jatkoi pallon vasemmalle laidalle Sjölundille. Sjölund eteni Saksan rangaistusalueelle, mutta viime hetkellä saksalaispuolustus pääsi väliin. Tämän jälkeen Saksa alkoi painamaan ja Suomi joutui puolustuskannalle. 74 minuutilla väsynyt kaikkensa antanut Mika Väyrynen tuli pois ja Njazi Kuqi juoksi sisään. Tämä oli jälkeenpäin ajateltuna se paikka, missä Jari Litmanen olisi tarvittu mukaan rauhoittamaan peliä. 78 minuutilla pallo jo pyörii Suomen maaliviivalla, mutta Pasanen pääsee viime hetkellä apuun. Saksa jatkoi painostusta ja Suomen joukkue oli väsynyt (seuroissa kaikki eivät saa 90 minuuttisia alle), eikä se saanut rauhoitettua peliä. 82 minuutilla tapahtui odotettu, kun Piotri Trochowski laukoi ja Jääskeläinen torjui, mutta pallo jäi pomppimaan Suomen rangaistusalueelle. Lopulta Klose tälläsi pallon maaliin ja kruunasi näin puhtaan hat-rickinsä.

Suomen leiristä onnistui lähes koko joukkue, mutta etenkin Mika Väyrynen, Daniel Sjölund, Jonatan Johansson, Veli Lampi ja Toni Kallio. Saksan joukkueesta esiin täytyy nostaa Clemens Fritz ja Miroslav Klose. Suomen päävalmentaja Stuart Baxter oli ottelun jälkeen tyytyväinen mies: "Olen iloinen pisteestä. Tasoituksen tullessa, johdettuamme pitkään 3-2, silloin oli toki vaikeaa olla iloinen. Mutta kyllä tulos on hieno, Baxter pohti ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.
- Viimeiset 20 minuuttia jouduimme puolustamaan, ja siinä tuli varmaan 20 keskitystä. Pelaajat alkoivat väsyä, ja Saksa jauhoi kuin höyryjyrä. Tuota ajatellen, varmasti huomisaamuna tuntuu vielä iloisemmalta, luotsi jatkoi".

Saksan luotsi Joachim Löw oli myös helpottunut mies: "Varoitin, että tästä tulee erittäin vaikea ottelu. Suomi on hyvin organisoitu joukkue, joka on vahva kaksinkamppailuissa. Portugali ja Puola eivät EM-karsinnassa voittaneet Suomea. Kyllä tämä piste on voitettu sellainen, nousimme kolme kertaa maalin takaa".

Sanattomaksi ottelu tuoreeltaan veti, mutta aika pian puseroon hiipi onnellinen olo. "Hei oikeesti ystävät", viime kesän EM-kakkosta vastaan tasapeli ja kolme tehtyä maalia, joten ei enempää voi vaatia!

Tälläisellä esityksellä meillä ei ole mitään hätää ketään vastaan näissä karsinnoissa ja tuntuukin, että nyt puolustus, sekä hyökkäys ovat balanssissa. Tärkeä tekijä on kuitenkin, että osa pelaajistamme kuten: Mikael Forssel, Mika Väyrynen, Daniel Sjölund ja Roman Eremenko saavat seuroissaan täysiä 90 minuuttisia, koska näissä peleissä pitää jaksaa koko peli.

Nyt vedetään henkeä maajoukkueen parista ennen 11.10 pelattavaa Azerbaidzhan kotipeliä. Älkää kuitenkaan unohtako, että Veikkausliiga (Ykkönen), jossa on vuorossa jännittävät loppuratkaisut jatkuu tulevana viikonloppuna. Esimerkiksi sunnuntaina Finnairstadionilla pelattavasta HJK-FC Honka-ottelusta ei varmasti draamaa puutu. Varmasti kaikki eilen Olympiastadionilla olleet aistivat, että jalkapallo on parasta paikan päällä!