HJK jyräsi maanrakoon Islantilaiset vieraansa (HJK-KR Reykjavik 7-0)

HJK-show alkoi jo kolmannella minuutilla, kun Sebastian Mannström petasi boxissa mallikkaan paikan Juho Mäkelälle, mutta hänen löysä vetonsa ei tuottanut tulosta. 12 minuuttia oli pelattu, kun HJK:lla oli upea hyökkäyskombinaatio ja Sebastian Sorsa pääsi vapaaksi boxissa. Hän antoi tilan ja ajan Mäkelälle, joka iski maalin. Kaksi minuuttia edellisestä ja HJK:n puolustus hölmöili ja Dofri Snorrason pääsi yksin läpi. HJK:n pelastukseksi hän kuitenkin nosti pallon hieman yli maalin. 18 minuuttia oli tahkottu, kun Joel Pahjanpalo rynni boxiin ja hänet jouduttiin kaatamaan. Rangaistuspotkun iski sisään Sonerastadionin uusi isäntä Mika Väyrynen. Kolme minuuttia juhlista, Rami Hakanpää missasi katkon ja Dofri oli jälleen läpiajossa, mutta viimeistely ontui. Puolen tunnin kohdalla Sorsa nousi oikealta ja keskitti boxiin Mäkelälle, joka jatkoi Mannströmille, jonka veto viuhui yli maalin. 41 minuutin jälkeen Demba Savage harhautteli boxissa, mutta ei syöttänyt.

Vain kaksi minuuttia oli pelattu toista jaksoa, kun "muissa maailmoissa" pelanneen Hakanpään korvannut Matias Lindström antoi kaarevan keskityksen boxiin, jossa Savage alusti Pohjanpalolle, joka tälläsi komeasti pelivälineen taka-alakulmaan. 56 minuutin kohdalla Rasmus Schüller käynnisti hyökkäyksen ja pääsi sen myös komeasti päättämään maaliin. Kymmenen minuuttia edellisestä ja Pohjanpalo laukoi boxin rajalta pallon puolustajan kautta sisään. 78 minuutin kohdalla Mannström antoi oivallisen kulmapotkun maalin eteen, jossa Mäkelä pääsi tuikkaamaan maalin. Kymmenen minuuttia ennen päätösvihellystä nousi Savage boxiin ja syötti Mäkelälle, joka pääsi tuulettamaan hattutemppua.

HJK oli, kuin uudestisyntynyt heikosti menneiden viime liigakierrosten jälkeen. Pallo rullasi vauhdikkaasti ja miehet liikkuivat kuin tanssissa. Vastustaja oli heikko, mutta se ei vie mitään pois HJK:n näytöksestä. Se näytti, mikä on ero Islannin mestarin ja Suomen mestarin välllä. Tärkeää on myös, että rankalta Islannin reissulta voi jättää avainpelaajia kotiin. Nostan esiin Mika Väyrysen, joka on viimeksi edes pelannut jalkapalloa tammikuussa Leedsissä. Nyt hän osoitti, miten kokemus ja taito luovat johtajan kentälle. Hän rytmitti HJK:n keskikenttää rauhallisella otteella ja syötti aina omille. Väyrysen päästessä huippukuntoon hyötyy siitä HJK:n eurotaival ja maajoukkue. Miinusta HJK:n pelissä oli nuo kaksi avopaikkaa, mitä ei voi missään nimessä antaa vastustajan koventuessa. Myöskin paikoista pitää iskeä vielä kovemmalla prosentilla.

Kylläpä voi olla dramaattinen ero kahdella ottelulla. Sunnuntaina kaatosateessa pelatussa FC Honka-FF Jaro-ottelussa ääntä piti vain raju ukkosmyrsky, mutta tänään 6000 katsojaa kannusti omiaan läpi ottelun. Allekirjoitan Antti Muurisen sanat lehdistötilaisuudessa "näin se pitäisi olla jokaisessa liigaottelussa". Sunnuntain jälkeen aurinko paistaa taas!

Pressissä Mika Väyrynen, KR-luotsi Runar Kristinsson ja Antti Muurinen.

Viihdyttävä jalkapalloilta Tapiolassa (FC Honka-FC Inter 2-1)

Kyllä oli mukavaa jälleen maajoukkuetauon jälkeen suunnata katsomaan Suomi-futista. EM-kisoja on ollut ilo katsoa televisiosta, mutta on se fudis aina parasta paikanpäällä, kun saa tuntea kaikilla aisteillaan jalkapallo-elämyksen.

Honka aloitti hurjalla vauhdilla ja 17. minuuttia oli pelattu, kun Dudu pääsi nousemaan. Pallo oli jo mennä maaliin, mutta Inter-maalilla Eemeli Roponen torjui tilanteen  kulmaksi. Kulmasta pallo ajautui Antti Mäkijärvelle, jolla oli ilo tarkalla kudillaan juhlia ensimmäistä Veikkausliiga-maaliaan. Tämän jälkeen Inter otti pallollisen pelin haltuunsa, mutta 27 minuutilla Dudu kaadettiin ja seuranneen rangaistuspotkun sijoitti sisään Sampo Koskinen. Viisi minuuttia ennen taukoa, Inter sai luotua korkean keskityksen boxiin ja paikalle hiipinyt Mika Ojala ohjasi pallon pömpeliin.

Toisella puoliajalla Inter piti palloa ja Honka iski terävillä vastahyökkäyksillä, kuten seuraavassa esimerkissä. Patrick Aaltonen pääsi oikealta yksin läpi nousuun ja syötti Jussi Vasaralle boxiin, joka ohjasi hienoisesti ohi maalin.

Näin Honka otti todella tärkeän voiton ja Mika Lehkosuo onkin saanut nuoren joukkueensa uuteen lentoon treenikentällä. Interillä on vain liian kapea ryhmä mestaruustaisteluun, eikä penkiltä löydy ratkaisijoita. Itse ottelu oli todella viihdyttävä ja ehdottomasti paras näkemäni koko peli tällä kaudella. Pelissä oli tunnetta, kiihkeyttä, taitoa ja jokaisesta pallosta taisteltiin. Tätä lisää!!!

Nyt kun Mixun työ alkaa tuottaa jo hyviä tuloksiakin A-maajoukkueessa on ollut huolestuttavaa seurata nuorempia ikäluokkia. Kesäkuun alun kolmesta EM-karsintaottelusta saalistettiin vain vaivainen piste Sloveniaa vastaan. Hälyttävintä oli Ruotsin antama oppitunti (3-0) jalkapallosta. Pelissä karmaisevinta olivat puolustuksen virheet, joita ei enää tällä tasolla pitäisi tulla. Ei Ruotsi saisi olla meitä näin paljoa edellä jo nuorissa, joista pitäisi kasvaa tulevia A-maajoukkuepelureita. Tämä ei jää tähän, vaan U-17 ryhmä hävisi tammikuussa Venäjälle 4-0 ja Ukrainalle 5-0 ja viimeksi kesäkuun alussa Norjalle 3-0. Ei tämä voi näin jatkua! Meidän pitää saada jo nuoremmissa ikäluokissa pelaajat ikäryhmänsä kansainväliselle tasolle, koska peli on jo menetetty, jos annamme muiden maiden karata jo tässä vaiheessa. Ensimmäiseksi Mika Laurikaiselle ja Ilkka Mäkelälle pitää antaa lähtöpassit ja antaa Mixun valita korvaajat. Itse ehdottaisin Mika Lehkosuota, joka olisi täydellinen valinta nuorten maajoukkueen peräsimeen. Parempaa nuorten pelaajien kehittäjää ei tästä maasta löydy. Nyt tarvitaan nopeita ratkaisuja, koska juna ei saa karata meiltä enempää millään tasolla.

P.S Täytyy lopuksi kiittää Yleä, kun se houkutteli Jari Litmasen EM-kisojen kommentaattoriksi. Mikä asiantuntemus, analyysitaito ja karisma! Häntä on ilo kuunnella.

Pressissä Mika Lehkosuo ja Job Dragtsma.