"Tsaarin" upea näytös Tapiolan jalkapalloillassa




FC Honka palasi kolmen viikon tauon jälkeen tuttuun Tapiolan urheilupuistoon pelamaan. Takana oli huikea 13 virallisen pelin tappioton putki ja edellinen tappio tuli toukokuun alussa Tamu:a vastaan. Tasapelit ovat kuitenkin riesanneet espoolaisia ja edellisestä voitosta kaikissa kilpailuissa on aikaa jo kolme ottelua. Maalinteosta tulokset eivät ainakaan ole olleet kiinni, koska verkko on heilunut viimeisessä viidessä ottelussa peräti 12 kertaa. Yksi onnistujista on ollut viime kauteen heikommin pelanneen Roni Porokaran onnistuminen maalinteossa viime peleissä ja saldona onkin kahdessa viime pelissä kolme maalia. Hongan puolustus on ollut ilman loukkaantunutta "sensaatio" Hannu Patrosta pulassa ja tämä näkyikin hyvin viime sunnuntaina AC Oulun vieraana (3-3). Nyt Patronen oli valmiina paluuseen. FC Hakan puolustus on myös viimeisessä kahdessa koitoksessa ollut helisemässä, kun kuusi maalia on mennyt omiin FC Rhyl:iä( Uefa cupin 1.kierros) ja HJK:ta vastaan. Ottelu oli molemmille todella tärkeä, koska voitolla nousisi sarjataulukossa Tamu:n kantaan toiseksi. Sateisesta säästä huolimatta 4211 katsojaa oli tullut paikan päälle "fiilikseltään" upealle Tapiolan stadionille!
*****************************************
FC Honka joutui miettimään hyökkäystään uudestaan, kun loistavassa vireessä koko kaudella ollut Jami Puustinen oli pelikiellossa. Mika Lehkosuo ratkaisi ongelman laittamalla Aleksandr Kokon kärkeen. Muuten Hongan ryhmittymä oli tuttu viime peleistä, kun esimerkiksi Tero Koskela jatkoi keskellä ja Nicholas Otaru oikealla laidalla. Vierailija FC Haka pääsi peliin terveellä miehistöllä.

FC Haka lähti otteluun pelaamalla Hongan omilla "aseilla", mikä osoittautuikin juuri oikeaksi taktiikaksi. Haka karvasi ylhäältä ja pelasi palloa nopeasti maata pitkin. Tämä tyrehdytti Hongan keskikentän täysin ja sen peli oli sekaisin. Hakan ensimmäinen maali syntyikin jo yhdeksän peliminuutin jälkeen. "Tsaari" Valeri Popovits karvasi pallon Hongan puolustajilta ja syötti "littimäisesti" Toni Lehtisen vetopaikkaan. Tuomas Peltonen Hongan maalilla oli voimaton Lehtisen laukauksen edessä. Tuskin Hongan leirissä oli toivottu "shokki" alusta, kun sama kaksikko oli taas asialla neljä minuuttia myöhemmin. Jälleen Honka menetti pallon vaarallisesti omalla puolustusalueellaan ja Haka rankaisi. Popovits pisti upeasti ulkosyrjällä palloon "pömpeliin" Lehtisen tarjoilun jälkeen. Haka oli ratkaissut pelin 15. minuutissa, jonka jälkeen Honka sai ajoittain peliään kulkemaan. Molemmilla Hongan hyökkääjillä oli paikkansa, mutta varsinkin Kokon viimeistely oli onnetonta. Nicholas Otaru ruokki oikealta laidalta hyvillä keskityksillä pari kertaa Kokon tekopaikkaan, mutta tilanteet eivät tuottaneet tulosta. Peke Huuhtasen paras paikka syntyi 38. peliminuutilla Tero Koskelan oivalluksesta ja Huuhtanen pääsi yksin läpi. Peke jäi kuitenkin aikailemaan ja päätti lopuksi syöttää eikä maalia syntynyt. Myös Roni Porokaralla oli paikkansa, mutta tulosta ei syntynyt.
Toisella puoliajalla Haka tyytyi varmistelemaan voittoaan ja Honka sai peliä näennäisesti hallintaan. Se ei kuitenkaan saanut luotua yhtään vaarallista maalintekopaikkaa. Keskitykset ja syöttöyritykset kilpistyivät Hakan puolustukseen. Haka rauhoitti peliä aina pallon saadessaan ja Popovits nautti pelaamisesta "kapelimestarina" pienen tauon jälkeen. Haka otti voiton Tapiolasta aivan kuten viime kaudellakin ja nousi sarjataulukossa toiseksi. Täytyy sanoa, että Valeri Popovits oli kentän ehdoton tähti ja hän tekikin pallolla aivan mitä halusi. Tälläisiä luovia taiteilijoita tarvitaan Suomen kentille enemmän. FC Hongan peli oli, joka osa-alueella surkeaa ja sen iltaa kuvaa hyvin laukausten määrä. Keltamustat laukoivat usein, 19 kertaa, mutta niistä peräti 14 suhahti maalipuiden ohitse. Myöskin se tosiasia, ettei voittoja aivan kärkiryhmiä vastaan ole puolentoista vuoden aikana tullut ei saanut muutosta. Mitään ei kuitenkaan vielä ole menetetty ja Honka on mukana vielä aivan kärkikahinoissa. Seuraavaksi on odotettavissa kaksi täysin voitettavissa olevaa peliä, kun Honka vierailee ensin FC Lahden vieraana. Tämän jälkeen 9. elokuuta on Tapiolassa "hurmosta" ilmassa, kun FC Viikingit saapuu vieraaksi Tapiolaan!
**************************************************
FC Interin hollantilaisvalmentaja Job Dragstma esitti omia näkemyksiään suomalaisen jalkapallon nykytilasta tämän viikon IS-Veikkaajassa. Hänen mielestään pelaajamme eivät osaa lukea peliä, ammattimaisuutta on lisättävä kaikilla osa-alueilla ja otteluohjelmaan pitää saada säännöllisyyttä. Olen samaa mieltä Dragtsman kanssa ja on hyvä, että joku herättää keskustelua. Toimittaja Eero Laurilan kommenttia kyseisestä asiasta en kuitenkaan täysin allekirjoita. Hän ihmettelee juniorivalmennuksen laatua Suomessa, missä varmasti onkin puutteita. Hän nostaa esiin Ajaxin junioripuolella merkittävässä roolissa olevan Robin Pronkin, joka vieraili Suomessa kesäkuun alussa. Pronk ihmetteli, että minne ikinä menemmekin-Kreikkaan, Suomeen tai Kanadaan-kaikkialla on erittäin potentiaalisia kymmenvuotiaita jalkapallon pelaajia. Kun palaamme kolmen neljän vuoden päästä, he ovat kadonneet sanoo Pronk. Hollannissa pelaajakato onkin minimoitu valmennuksen laadun lisäksi mm. seurojen ja palloliiton tiivillä yhteistyöllä. Näissä argumenteissa on totta toinen puoli, mutta mielestäni pelaajista itsestään se kaikki loppupeleissä lähtee. Virolaisen FC Floran valmentaja Pasi Rautiainen sanoi mielestäni hyvin taannoin ilmestyneessä IS-Veikkaajassa, että lahjakkuus tulee jo ns. äidin maidosta. Näinhän se menee niin tieteessä, taiteessa kuin urheilussa, että lahjakkuus on jo valmiina ja se on vain itsestä kiinni miten pitkälle sitä kehittää. Loistavat esimerkit tästä jalkapallossa ovat Jari Litmanen ja Mikael Forssel. He treenasivat joukkueharjoitusten ulkopuolella intohimoisesti kesät talvet. Forssel kertoo "Vielä yksi maali" kirjassaan, miten hän teki tuhansia ja taas tuhansia toistoja pallon kanssa pakkasessa Iso-Roobertinkadun porttikongissa. Jari Litmanen sen sijaan hioi taitojaan radiomäen kentällä Lahdessa oli sää mikä hyvänsä ja samaan aikaan FC Barcelonan aikojen joukkuekaveri Rivaldo pomputteli palloa Paulistan kaupungin slummeissa Brasiliassa. Olenkin sitä mieltä, että mikäli haluaa huipulle on se vain omasta tahdosta ja kunnianhimosta kiinni. Tietenkin myös valmentajilla on oma roolinsa, mutta aivan liikaa sitä korostetaan.

A-maajoukkueen syksyn kohtalonpelien kannalta Jari Litmasen ja Mikael Forsselin pelivire on myös yksi avainkysymyksistä. Jari Litmanen on lähellä pelikuntoa ja upeaa olisi, jos hän saisi muutaman ottelun alle Malmön riveissä ennen 22.8 pelattavaa Kazakstan peliä. Mikael Forsselista saimme sen sijaan jo loistavia uutisia Saksan harjoitusleiriltä. Birmingham kärki on tehnyt kolmessa viimeisessä harjoituspelissä neljä maalia ja mikä tärkeintä manageri Steve Bruce innostui hehkuttamaan häntä. Bruce sanoo, että Forssel näyttää päässeen eroon pikkuvaivoistaan ja hänellä onkin käytössään taas huippuhyökkääjä. Kyllä Forssel on sen verran paljon saanut kokea vastoinkäymisiä viime vuosina (kaksi vakavaa polvivammaa), että mikä olisikaan parasta, kuin nähdä Ratinan stadionilla Tampereella Kazakstan pelissä se vanha kunnon "Miklu"!