Nyt mestaruustaisto on kuumimmillaan, kun kolme kierrosta on enää pelaamatta. HJK:lla on kaikki sen omissa käsissä, kun ero TPS:n on kolme pistettä. HJK on siis matkalla mestaruuteen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2003. Tämä kuivakausi onkin tehnyt mestaruudesta jo lähes pakkomielteen seurajohdolle. Tänä vuonna mitään ei jätetty sattuman varaan, kun koottiin vaihtopenkkiä myöten todella laadukas ryhmä. Heinä-elokuun vaihteessa tuli kuitenkin odottamaton laskukausi, joten rahahanat piti avata uudelleen. HJK saikin hankittua vapailla papereilla HJK-ikonin Aki Riihilahden, jonka merkitystä mestaruustaistossa ei voi vähätellä. Elokuun lopulla haaviin jäi vielä Tamu:sta YT-neuvotteluiden takia lähtenyt Matias Lindström, jolloin mestaruuspalapeli oli valmis. Täytyy vain ihmetellä mistä HJK kaivaa rahat näin kalliiseen joukkueeseen? Kauteen lähdettäessä seuran pelaajabudjetti oli 670 000 euroa, mutta Aki Riihilahden, Juho Mäkelän (loppukauden sopimus) ja Matias Lindströmin palkat nostavat taatusti budjettia. Mikäli mestaruus nyt tulee alkaa HJK:ssa aika varmasti säästäminen ja sen on pakko alkaa ajaa sisään lupaavia nuoriaan?
***********************************************
Ottelu lähti vauhdilla käyntiin ja vain 37 sekuntia oli pelattu, kun HJK:lla oli jo maalipaikka. Jarno Parikka pääsi hyvään vetopaikkaan ja MYPA-maalilla Antti Kuismala torjui vedon vaivoin kulmaksi. 4 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Dawda Bah pyöri vaarallisesti boxissa ja hän syötti Parikalle, mutta Kuismala torjui pallon yli maalin. Viisi minuuttia edellisestä ja pitkä pallo tavoitti HJK:n Juho Mäkelän, joka otti pallon alas. Hän kuljetti palloa tyhjät pois ja laukoi komeasti pelivälineen maalin takayläkulmaan. Maalin jälkeen pelintempo selvästi laski ja varsinkin pelikiellossa olleen HJK:n Sebastian Sorsan laitanousuja kaipasi. 26 minuutin kohdalla pelivireen löytänyt Juho Mäkelä laukoi pallon MYPA-maalin tolppaan. Minuutti edellisestä ja HJK:n Bah syötti boxissa Mäkelälle avopaikkaan, mutta Kuismala oli maalin tiellä. Ennen taukoa HJK alkoi peruuttelemaan liikaa. Kolme minuuttia ennen taukoa MYPA:n Ville Oksanen murtautui boxiin ja hänen vetonsa meni vain hieman ohi maalin.
Toisen puoliajan alussa MYPA loi painetta ja selvästi se ei halunnut antaa mitään ilmaiseksi. 55 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Dawda Bah oli yksinläpi, mutta hän aikaili ja tilanne kuivui kokoon. HJK ei saanut luotua riittävän nopeita hyökkäyksiä. 65 minuutin kohdalla HJK loi enemmän painetta ja seuraavalla minuutilla tulikin melkein ottelun lopullinen ratkaisu. Juho Mäkelä laukoi tulisesti kaukaa ja Kuismala torjui eteensä ja Parikka oli tilanteessa kärppänä paikalla, mutta Kuismala torjui Parikan vedon. 75 minuutin kohdalla oli Mäkelä vielä hyvässä vetopaikassa.
HJK otti elintärkeän voiton ja mestaruusjuna pysyi raiteillaan. Missään nimessä sen peli ei kuitenkaan häikäissyt, mutta toisaalta mikäli voittoja tulee on se yksi ja sama. MYPA olisi voinut saada vierailulta enemmän, mutta sen peli oli sekavaa. HJK:n leiristä esiin nousi Aki Riihilahti, joka teki sitä uhrautuvaa likaista työtä. MYPA:n leiristä maalivahti Antti Kuismala piti lukemat siedettävinä. **************************************************
Veikkausliiga julkisti uuden strategian vuosille 2009-2012: "Strategiaan on listattu lukuisia tehtäviä ja tavoitteita vuosille 2009-12. Tavoitteena on vuoteen 2012 mennessä kasvattaa seurojen liikevaihto ja pääsylipputulot kaksinkertaisiksi ja ottelutapahtumien oheismyynti yli kolminkertaiseksi. Samalla kokonaiskatsojamäärätavoite on 700 000 katsojaa kaudella 2012." Veikkausliigan strategiaan kuuluu myös nousta suosituimmaksi urheilulajiksi Suomessa. Hetkinen! Miksi tämä kuulostaa, niin tutulta? Ai, niin Veikkausliigan toimitusjohtaja Jan Walden puhui tästä samasta asiasta jo muutama vuotta sitten ja silloinkin pääteema Waldenilla oli pitkäjänteisyys. Eikö tämä ole jo itsensä huijaamista, että mikäli tavoitteet eivät täyty, luodaan uudet vuosien päähän. Tässä olisi tarvittu Waldenilta jonkinlainen väliraportti, että mitä on saatu aikaan tähän mennessä. Siinä onkin se syy, kun mitään ei ole saatu aikaan. Yleisömäärät kalpenevat kohta pesäpallonkin rinnalla, seurojen taloutta ei ole saatu pidettyä kurissa, olosuhteet ovat kunnossa vain muutamalla paikkakunnalla, itse peli on kyllä kunnossa, mutta liiga ei osaa sitä markkinoida. Nyt olisikin aika saada uusi mies tehtävissään epäonnistuneelle Jan Waldenille. Me emme tarvitse haaveilijoita, vaan toimijoita!
