Turkkilainen ilta Sonerastadionilla

HJK lähti hyökkäävällä taktiikalla hakemaan avausmaalia. Vasta minuutti oli pelattu, kun HJK:n Johannes Westö vapautti Juho Mäkelän puolittain läpi, mutta ilman tulosta. Ottelun tempo oli kiivas heti alussa ja HJK sai luotua painetta, kun Besiktas tyytyi peruutteluun. 14 minuutin kohdalla kävi kuitenkin samoin kuin Partizan- kotipelissä, kun HJK:n hallinnasta huolimatta vierailija iski ensimmäisestä paikastaan. Besiktasin Quaresma sai liiaksi tilaa keskellä ja hän laukoi 30 metristä komeasti pallon yläkulmaan. Tämä maali sai HJK:n paketin sekaisin, mutta pikkuhiljaa kotijoukkkue ryhdistäytyi. 26 minuutin kohdalla oli HJK:n Dawda Bah avopaikassa boxissa, mutta hän ei aivan päässyt palloon kiinni. Kaksi minuuttia edellisestä ja HJK:n Rafinha nousi mainiosti oikealta laidalta harhauttaen puolustajan ja pääsi boxiin, mutta syöttö ontui. 32 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Mikko Sumusalo nousi vasemmalta ja antoi hyvän matalan keskityksen maalille, mutta ketään ei ollut jatkamassa.

Toiselle puoli-ajalle HJK-luotsi Antti Muurinen otti Akseli Pelvaksen pois ja Sebastian Sorsa pääsi kirmaamaan kentälle. Toisen puoli-ajan alku oli sekavaa peliä molemmilta joukkueilta. 51 minuutin kohdalla pääsi HJK:n Mäkelä käyttämään nopeuttaan, kun hän juoksi oikealta boxiin ja laukoi tulisesti, mutta Genk Gönen Besiktas maalilla torjui. Paluupalloon pääsi vielä Westö, mutta hänenkin kudin Gönen selvitti. 54 minuuttia oli tahkottu, kun Sorsa syötti boxissa Rafinhalle, joka laukoi tolppaan. 66 minuuttia näytti pelikello, kun Besiktaksen Guti pääsi boxissa läpi, kun palloa ei saatu siivottua ja tuloksena oli maali. Kolme minuuttia edellisestä ja Mäkelä pääsi puskemaan boxissa, mutta Gönen torjui. 75 minuutin kohdalla Mäkelä oli kasvokkain Gönen kanssa, mutta maalia ei vain syntynyt. Minuutti edellisestä ja omassa päässä soi, kun HJK-maalivahti Ville Wallén tuli liiaksi vastaan  ja Necip Uysal rankaisi. Päätösnumerot 0-4 takoi vielä 90 minuutin kohdalla Filip Holosko.

Näin siinä sitten taas kävi, että unelmat pirstoutuivat Helsingin pimenevään iltaan. Oli HJK:lla paikkansa molemmissa otteluissa, mutta maalia ei saatu aikaiseksi ja kun vierailija rankaisee näin kovalla prosentilla ei "jossittelulle" jää sijaa. Tietenkin opittavaa ja pohdittavaa tämä antaa. Jokainen näki tänään, että olemme selvästi jäljessä taito/rutiini tasossa. Ne ensimmäiset kosketukset, pallovarmuus, syötöt, sijoittumiset ja viimeistely ovat kaukana kansainvälisestä tasosta. Kovuudessa ja kaksinkamppailussa emme juurikaan jää jälkeen. Sitten on se tosiasia, että seurojemme ja myös maajoukkueen pitää ylisuorittaa, jos haluamme haastaa isoja jalkapallomaita. Tänään kukaan HJK:n pelaajista ei siihen pystynyt. Myös sitä tarvitaan, että joku pelaajista nousee johtajan rooliin ja esimerkillään nostaa muita. Tänään pelaajat selvästi kaipasivat Medoa, joka on jo siirtymässä suuremmille areenoille. Hyviä suorituksia oli, kuten Juhani Ojalalla, Rafinhalla ja Juho Mäkelällä, mutta se ei vielä riitä tällä tasolla.

Oli aivan mahtavaa tulla tänään stadionille, kun katsomot olivat täynnä ja tunnelma oli kansainvälinen. Tälläistä se voisi olla myös liigapeleissä ja siinä piileekin vaara. Katsomossa oli varmasti sellaisia, joille tämä oli ensimmäinen kerta paikanpäällä tänä vuonna tai jopa vuosiin. He seuraavat Valioliigaa ja tulivat nyt paikalle päivittämään Suomi-futiksen tilaa ja myös katsomaan Real Madridista tuttua Gutia. Nyt he saivat "päivitellä" suomalaisen futiksen tasoa ja kertovat siitä myös ystävilleen. Näin ei saatu uusia katsojia taaskaan houkuteltua Veikkausliigakatsomoihin. Totuus on kuitenkin se, että vain jalkapalloväki voi tehdä asialle jotain laittamalla nurkat kuntoon jokaisella sektorilla. Lähdetään liikkeelle Antti Muurisenkin peräänkuuluttamasta junioritoiminnasta, joka pitää saada uudelle tasolle, jotta kansainvälisillä kentilla pärjätään. Laitetaan liiga kilpailukykyiseksi vähentämällä joukkuemäärää radikaalisti, koska ei esimerkiksi ottelua Lahtea vastaan viime sunnuntaina valmistanut HJK:ta mitenkään tähän peliin. Vähennetään ulkomaalaisten pelaajien osuutta liigaryhmistä ja annetaan omille junioreille kehittymisen mahdollisuus. Työsarkaa on paljon, että tulevaisuudessa suomalainen joukkue menee vielä lohkovaiheeseen eurokentillä (v. 1998 HJK selviytyi Mestareiden liigaan) tai maajoukkue arvokisoihin.

Pressissä HJK:n Juho Mäkelä, Besiktas-luotsi Bern Schüster ja HJK-luotsi Antti Muurinen. 

FC Honka-FF Jaro 3-1









Ottelu lähti vierasjoukkueen hallinnalla käyntiin, mutta pikkuhiljaa FC Honkakin sai pelinjuonesta kiinni. Kahdekasn minuuttia oli pelattu, kun Honagn Nicholas Otaru antoi mainion matalan vapaapotkun, mutta Vitaly Telez Jaro-maalilla torjui. Seuraavaksi Honka alkoi luomaan hyökkäyksiä. 19 minuuttia oli kulunut, kun Hongan Demba Savage eteni vasemmalta laidalta ja syötti Jussi Vasaralle boxiin, mutta hän ei aivan päässyt palloon kiinni. Viisi minuuttia edellisestä ja Hongan Ville Koskimaa pääsi puskemaan kulmapotkusta, mutta Telez torjui. Vain minuutti edellisestä ja Hongan Jami Puustinen laukoi hyvin boxin rajalta. Puolen tunnin kohdalla pääsi Hongan Otaru laukomaan tulisesti boxissa, mutta jälleen Telez venyi torjuntaan. 37 minuuttia näytti Tapiolan kentän vaatimaton pelikello, kun Jaron "kapelimestari" Alexei Eremenko junior antoi aivan loistavan läpisyötön ja puhkaisi näin koko Honka-puolustuksen. Sebastian Mannström pääsi tilanteessa läpi ja sijoitti pallon varmasti maaliin. Huomioitavaa oli, että Jaron peli kulki koko ensimmäisen puoliajan Eremenkon kautta. Vain kaksi minuuttia edellisestä ja Hongan Sampo Koskinen laukoi vihaisesti boxin rajalta, mutta Telez torjui. Kolme minuuttia ennen taukovihellystä Hongan Savage harhautteli boxissa koko Jaro-puolustuksen ja teki lopulta kavennus maalin. Pelattiin jo lisäaikaa ja Jaronkin pelaajat odottivat taukoa helteisessä illassa, kun Hongan Sampo Koskinen laukoi taka-alanurkka vedolla ensimmäisen liigamaalinsa.

Honka tuli määrätietoisesti toiselle puoli-ajalle ja loi heti painetta. 49 minuuttia oli pelattu, kun Hongan Savage nousi keskeltä ja laukoi kovalla voimalla hieman ohi maalin. 56 minuutin kohdalla syntyi ottelun ratkaisu, kun Jaron Venance Zeze otti illan toisen keltaisen korttinsa ja samalla ulosajon taklaamalla Roope Heilalaa jalkapohjat edellä. Tämän jälkeen Honka sai pelin täydellisesti hallintaansa. 69 minuutin jälkeen Hongan Savage nousi keskeltä boxin rajalle, mutta laukoi pallon "taivaan tuuliin." 75 minuuttia oli tahkottu, kun Savage nousi oikealta ja syötti boxiin juuri vaihdosta sisään kirmanneelle Hermanni Vuoriselle, joka tälläsi pallon maalin perukoille. Kymmenen minuuttia ennen päätösvihellystä Jaron Eremenko junior antoi vielä loisteliaan noston boxiin ja Thomas Kula pääsi ohjaamaan pallon suoraan ilmasta kohti maalia, mutta Tuomas Peltonen venytti torjuntaan.

Ensimmäinen puoli-aika lupasi todellista jalkapalloviihdettä ja varsinkin Eremenko juniorin suorituksia oli nautinto katsella. Toiselle puoliajalle vauhti hiipui, mikä osaltaan varmasti johtui kuumudesta ja Venajältä tulleesta metsäpalojen savusta. Hongan peli ei ole vieläkään parhaimmillaan, mutta HJK:n johto ennen ensi sunnuntain paikallisottelua kaventui kuitenkin kuuteen pisteeseen. On hieno huomata, miten Honka-luotsi Mika Lehkosuo on osannut käsitellä joukkueen kanssa oikealla tavalla katasrofaalisen putoamisen Eurooppa liigasta Bangor citylle. Varsinkin täytyy antaa tunnustusta siitä, miten rohkeasti Lehkosuo nostaa Kakkosessa pelaavasta Pallohongasta pelaajia harjoituksiin ja sitä kautta peleihin, kuten esimerkiksi tänään debyytin tehneen Valmir Seferin. Mikäli Honka haluaa jatkossa taistella mestaruuksista ja pärjätä eurokentillä se tarvitsisi todellisen johtohahmon, joka tiukoissa paikoissa hinaisi koko joukkuetta. Tällä hetkellä lähinnä sellaista on Sampo Koskinen, joka oli  tänäänkin joukkueensa paras. Jarolla sellainen johtohahmo on Alexei Eremenko juniorissa, joka oli jälleen joukkueensa tärkein pelaaja. On aivan selvää, että Eremenko pelaa tällä hetkellä täysin väärässä sarjassa, mutta pitää kuitenkin muistaa, että hän on saanut itsensä jälleen huippukuntoon isänsä valmennuksessa. Onkin vain ajan kysymys milloin Eremenko suuntaa suuremmille areenoille. Varmasti myös "myrskyn silmässä" aivan omasta syystä viime aikoina ollut ja tänään katsomossa istunut A-maajoukkueen päävalmentaja Stuart Baxter piti näkemästään.

Nyt katseet kohdistuvatkin A-maajoukkueen ensi keskiviikon Belgia-harjoitusotteluun, joka on viimeinen koitos ennen syyskuussa alkavia EM-karsintoja. Mahtava uutinen saatiin tällä viikolla, kun Sami Hyypiä kertoi jatkavansa ainakin tämän syksyn maajoukkueen mukana. Myös maestro Jari Litmanen on mukana.
Paljon on kysymyksiä kuitenkin jäljellä lähtien osan pelaajien pelituntumasta, itsetunnosta ja onko menty kehityksessä eteenpäin. Myös taktiikka ja mille paikalle kukin pelaaja sijoittuu odottaa vastausta. Keskiviikon jälkeen meillä on toivottavasti positiivisia vastauksia.

Pressissä Hongan Sampo Koskinen, Jaro-luotsi Alexei Eremenko senior ja Honka-luotsi Mika Lehkosuo.

HJK-FK Partizan 1-2









"HJK otti ansaitun voiton, mutta peli oli edelleen nihkeää ja tehotonta. Sarjapaikka näyttää kuitenkin varmistuvan, kun putoamistaisteluun on eroa jo yhdeksän pistettä." Näin kirjoitin vuonna 2007 syyskuussa, kun HJK oli ottanut pitkästä aikaa voiton Veikkausliigassa. HJK oli tuolloin satavuotisjuhlakaudellaan suurissa vaikeuksissa, niin pelillisesti kuin organisaatiopuolella. Seura oli takertunut loistavaan menneisyyteensä, eikä se halunnut uudistua.
Seuraavat seikat ovat minun mielestäni vaikuttaneet HJK:n nykyilmeeseen.
Uudistumiseen sen pakotti innovaatinen naapuriseura-FC Honka, joka oli noussut liigaan vuonna 2006. HJK tarvitsi herättäjän ja varteenotettavan kilpailijan vierelleen. Hongassa visioitiin, toteutettiin ja uudistettiin seuratoimintaa sellaisella vauhdilla, että HJK:n oli pakko herätä. Nyt Hongassa ollaan pysähtyneisyyden tilassa, koska stadionhanke ei etene toivotulla vauhdilla, mutta se ei tarkoita, että Espoossa olisi luovutettu.
Myös TPS:n ja Interin toiminta Turussa sai varmasti Suomen menestyneimpään seuraan liikettä.
Toinen merkittävä tekijä HJK:n muutokseen on vuonna 2008 valmentajaksi tullut Antti Muurinen. Moni ei uskonut, että Muurinen osaisi uudistua, mutta niin vain on käynyt. Monet ovat kritisoineet Muurista siitä, että hänen on helppo toimia kokeneiden pelaajien kanssa, mutta nuoria hän ei osaa käsitellä. Kaikki, jotka ovat nähneet HJK:n pelejä tällä kaudella ovat takuulla erimieltä. Juhani Ojala, Johannes Westö ja Akseli Pelvas ovat kaikki murtautuneet uudelle tasolle Muurisen valmennuksessa. Eikä voi olla vain sattumaa, että Medo, Cheyne Fowler, Sebastian Sorsa, Erfan Zeneli, Dawda Bah ja Rafinha pelaavat parasta kauttaan juuri Muurisen valmennuksessa.
Kolmas merkittävä tekijä on ollut erinomaista työtä Klubi-04:ssä tehneen "henkeen ja vereen" klubilaisen Juho Rantalan palkkaaminen kakkosvalmentajaksi viime vuoden lopulla. Hän toi linkin Suomen parhaimpaan junioriorganisaatioon.
Viimeinen merkittävä tekijä oli Aki Riihilahden tulo viime kesänä pelaajaksi ja ennenkaikkea päivisin toimiston puolelle. Maailmalla onkeensa ideoita kartuttanut Aki on laittanut tuulemaan jo lyhyessä ajassa. HJK on ehtinyt kadottaa jo monta sukupolvea entisiä junioreita ja heidän perheitään katsomosta ja seuratoiminnasta, mutta nyt nykyiset ja tulevat halutaan saada mukaan (Akin aikaansaannosta). Maininnan ansaitsee myös Erkka V. Lehtolan lahjakkuuksia palveleva toiminta junioripuolella.
HJK on palannut Suomen johtavaksi seuraksi kaikilla mittareilla. Pitää kuitenkin muistaa, että se tarvitsee haastajia ja vain se nostaa liigamme tasoa ja vie Suomi-futista eteenpäin!  
**************************************************************
Ottelu alkoi molemminpuolin hermostuneesti. Neljä minuuttia oli kulunut, kun HJK:n Dawda Bah nousi vasemmalta laidalta ja syötti boxiin Akseli Pelvakselle, jonka veto oli kuitenkin löysä. Minuutti edellisestä ja HJK:n Sebastian Sorsa vapautti Pelvaksen puolittain läpi, mutta tilanteesta syntyi vain kulmapotku. HJK loi painetta, mutta niin vain Partizan iski ensimmäisestä hyökkäyksestään yhdeksännellä minuutilla. Partizanin Ivica Iliev nousi vasemmalta laidalta ja keskitti boxin toiselle puolelle. Matkalla pallo otti kimmokkeen Nemanja Tomicin kantapäästä ja ajautui Cleverson Cleolle, joka laukoi tarkasti pallon yli Ville Wallénin. 14 minuuttia oli tahkottu, kun Sorsa keskitti oikealta boxiin ja Jarno Parikka pääsi puskemaan, mutta ohi maalin. HJK jatkoi paineen luomista, mutta keskitykset maalille ontuivat. 34 minuuttia näytti pelikello, kun Medo laukoi kovalla voimalla noin 30 metristä ja Partizan maalilla Radisa Ilic joutui nyrkkeilemään pallon selvemmille vesille. Vain neljä minuuttia edellisestä ja Medo laukoi samasta paikasta pallon komeasti yläkulmaan. Mikä yksilösuoritus! Neljä minuuttia ennen taukovihellystä Sorsa antoi vielä kulman ja Juhani Ojala nousi mainioon puskuun, mutta Ilic maalilla venyi torjuntaan.


Toinen puoli-aika oli juuri alkanut, kun Medo pääsi laukomaan keskeltä boxin rajalta, mutta pallo meni hieman ohi maalin. HJK vain lisäsi höyryä! 61 minuuttia oli pelattu, kun Bah nousi vasenta laitaa ja harhautteli näyttävästi matkalla kohti boxia, mutta keskitys ei löytänyt jatkajaa. Seuraavaksi Akseli Pelvas tuli vaihtoon ja Juho Mäkelä pääsi kirmaamaan kentälle. 64 minuutin kohdalla Mäkelä keskitti hyvin boxiin, mutta Sorsa ei aivan päässyt palloon kiinni. Viisi minuuttia edellisestä ja Cheyne Fowler ja Medo pelasivat loisteliaasti yhteen keskellä ja Medo pääsi nousemaan. Hän syötti upean läpisyötön Mäkelälle boxiin, mutta Radisa Ilic tuli vastaan. 77 minuuttia näytti kello elokuun kauniissa, lämpimässä ja pimenevässä illassa, kun Bah pujotteli läpi koko Partizan-puolustuksen ja pääsi boxiin, josta tuloksena oli kulmapotku. Pelattiin jo lisäaikaa, kun Sasa Ilic nousi oikealta ja syötti boxiin Cleolle, joka tälläsi loppulukemat.

Nyt oli kyseessä sellainen ottelu, jonka lopputulos ei todellakaan kerro koko totuutta itse pelistä. Partizan oli tullut Helsinkiin vain peruuttelemaan, eikä se halunnut pelata juuri ollenkaan. Tämä ei kuitenkaan ole mitään pois HJK:lta, koska se teki tästä ottelun. HJK näytti, että se uskaltaa pelata rohkeasti omaa peliään myös kansainvälisillä kentillä. Harvoin näkee tälläistä dominointia suomalaiselta joukkueelta kansainvälisillä kentillä, kun vastassa on kovan tason ryhmä. Ikävä kyllä usein tällä tasolla vastustaja ei tarvitse, kuin ne kaksi paikkaa koko pelissä, mistä tehdä maalit. Ilman kotiinpäinvetoa voi rehellisesti todeta, että Medo, Sebastian Sorsa, Dawda Bah ja Juhani Ojala pärjäävät tällä tasolla esimerkillisesti. Tämän esityksen jälkeen HJK voi lähteä itsevarmana Eurooppa liigan pudotuspelikierrokselle (vastustaja arvotaan perjantaina), josta voittajat jatkavat lohkovaiheeseen. Uskon vakaasti, että tällä joukkueella on kaikki edellytykset, jos vastaan ei tule todellista suurseuraa kuten Liverpool nostaa tasoa vielä sinne ihan äärirajoille ja mennä lohkovaiheeseen.

Raaka totuus kuitenkin on se, että liigamme taso ei tällä hetkellä valmista joukkueitamme europeleihin. Alle 17-vuotiaiden valmentaja Kimmo Lipponen sen sanoi hyvin taannoin: "ainut tapa tulla kansainväliseksi pelaajaksi on pelata kansainvälisiä otteluita". Kansainvälisiä otteluita pitäisikin saada seuratasolla enemmän pelattua. Katseet olisi käännettävä Ruotsiin tai Venäjälle ja virittää sikäläisten seurojen kanssa yhteistyötä. Näin talvella ja keväällä saataisiin kovia kansainvälisiä otteluita aikaan.
 
In Press Partizan-Head coach Aleksandar Stanojevic and HJK-assistant coach Juho Rantala.