Sivun näyttöjä yhteensä

lauantaina, joulukuuta 08, 2007

Aika Hodgsonin jälkeen




Suomalainen jalkapallo sai kokea kovia synkkinä marraskuun loppuviikkoina. Ensiksi jäimme maalin päähän EM-lopputurnauspaikasta, kun peli Portugalia vastaan päättyi 0-0. Seuraavaksi fantastista työtä päävalmentajana maajoukkueen parissa tehnyt Roy Hodgson päätti lähteä uusiin haasteisiin. Kaiken päätteeksi meidät arvottiin kivikovaan MM-karsintalohkoon yhdessä Saksan, Venäjän, Walesin, Azerbaidzhanin ja Liechtensteinin kanssa. Kivikovan tästä tekee se tosiasia, että vain lohkon voittaja pääsee suoraan kisoihin ja toiseksi tullut jatkokarsintaan. Onneksi "nothing last forever, even cold november rain", kuten Guns ´N Rosesin upeassa biisissä (November rain) sanotaan. Taas kerran aika on tehnyt tehtävänsä ja asioihin suhtautuu jo paljon positiivisemmin. Kaikki kiitos Hodgsonille, joka nosti itsetuntoamme sekä toi kurinalaisuuden maajoukkueeseemme. Hänen kahden vuoden työnsä nosti profiiliamme jalkapallomaana kaikilla rintamilla ja nosti meidät Fifa:n rankingissa historialliselle 36. sijalle! Ei ole myöskään sattumaa, että U-21 maajoukkueen nousu tapahtui juuri Hodgsonin aikakaudella. Varmasti kaikki olisivat halunneet hänen jatkavan, mutta hän sai Italiasta tarjouksen josta ei voi kieltäytyä. Serie A:ta johtavan Inter:in kansainvälisten suhteiden hoitajana Roy pääsee jalkapallon keskiöön, josta on helpompi lähteä tavoittelemaan Fifa:n haluttua puheenjohtajan tehtävää. Tärkeintä tässä minusta on, niin kuin IS/Veikkaajassa Juha Kanerva kirjoitti, että kuka jatkaa Hodgsonin perintöä? Vastauksena edelliseen Kanerva toi jutussaan mielenkiintoisia nimiä esiin kuten: Morten Olsen, Foppe De Haan ja Stuart Baxter. Näistä kaikki olisivat vähintäänkin Hodgsonin tasoa ja kykenisivät varmasti nostamaan maajoukkueen seuraavalle tasolle. Ainoa kysymys on, että kestääkö Palloliiton talous? Palloliiton puheenjohtaja Pekka Hämäläinen vihjasi nimittäin, ettei rahaa ole enää entiseen malliin. Toivottovasti rahat kuitenkin löytyvät, vaikka uuden sponsorin avulla, koska tässä vaiheessa en näe kenenkään suomalaisen kykenevän täyttämään Hodgsonin saappaita. Palloliitolla ei kuitenkaan ole liikaa aikaa paikan täyttämiseen, koska 2010 MM-karsinnat alkavat jo ensi syksynä. Myös olisi elintärkeää saada uudelle valmentajalle mahdollisimman monta harjoitusottelua alle. Minun toive olisi Morten Olsen tai Foppe De Haan ja apuvalmentajaksi Pasi Rautiainen.

Pelaajapuolella asiat eivät voisi paremmin olla, kun on seurannut U-21 maajoukkueen taivalta voitosta voittoon kuluvissa EM-karsinnoissa. U-21 maajoukkueesta voitaisiin jo keväällä nostaa A-maajoukkueeseen: Perparim Hetemaj (AEK Athens), Veli Lampi (FC Zurich), Tim Sparv( Halmstad), Tomi Petrescu (Tamu) ja Kasper Hämäläinen (TPS). Täten ainoat kysymykset A- maajoukkueen osalta ovat jatkavatko Sami Hyypiä ja Jussi Jääskeläinen? Vastaus on yksinkertainen ja se tulee riippumaan siitä, että millä tasolla he tulevat jalkapalloa jatkossa pelaamaan. Mikäli Sami jatkaa Liverpoolissa tämän kauden jälkeen, mikä on todennäköistä, niin maajoukkuepelit jäävät. Samoin on Jääskeläisen kohdalla, jos hän siirtyy Inter:iin tai muuhun huippuseuraan, niin maajoukkueelle ei jää enää aikaa. Se on aivan luonnollista yli kolmekymppisten Hyypiän ja Jääskeläisen kohdalla, että palautumiseen ja perheelle halutaan jättää enemmän aikaa.
Hyviä maalivahteja (Jääskeläinen huippu) meillä onneksi on ja uskon, että Magnus Bahne (Halmstad) on valmis haasteeseen, jos Jääskeläinen ei jatka. Hyypiän tasoista puolustajaa on mahdotonta korvata, mutta Petri Pasanen (Werder Bremen) on tälle paikalle valmiina.
Kaikkiin kysymyksiin saadaan vastaus vielä talven aikana, mutta yksi asia on varmaa, että suomalainen jalkapallo voi hyvin ja on valmiina tuleviin koitoksiin!
********************************************
Veikkausliigaseurat ovat viettäneet ansaittua lomaa, mutta osa on jo palannut treenikentille. Pelaajamarkkinoilla on ollut yllättävän hiljaista, mutta poikkeuksia on ollut HJK ja Tamu. Tamu on entisestään vain vahvistunut, kun Vili Savolainen kaapattiin HJK:sta ja Henri Scheweleff VPS:stä. Iloinen uutinen oli myös valmentaja Ari Hjelmin allekirjoittama kolmen vuoden jatkosopimus. Tamu sai myös farmiseuran, kun perinteinen Ilves otti paikan kakkosdivisioonassa. Mielenkiintoista oli myös Tamu:n johdon hiljattainen tutustumismatka Skandinavian suurseura Rosenborgin organisaatioon. Tämä kaikki edellä mainittu lupaa todella hyvää ja Tampereella onkin jalkapallossa tapahtumassa, jotain todella suurta! Sen sijaan "nukkuva karhu" HJK on hankkinut vain keskinkertaisuuksia riveihinsä. Esimerkiksi Veikkausliigan parhaimmistoon kuuluva Vili Savolainen ei uskonut nyky-HJK:n ja lähti. Myös Sebastian Sorsa ja Markus Halsti ovat suuntaamassa muualle. Tilalle HJK on hankkinut esim. Tuomas Kansikkaan ja Mikko Hauhian, jotka ovat ikävä kyllä vain Veikkausliigan keskitasoa. Tuntuu siltä, että toimitusjohtaja Olli-Pekka Lyytikäisen rahat ovat loppu? Pitää muistaa kuitenkin, että HJK:lla on Suomen paras juniorimylly ja sieltä voitaisiinkin rohkeasti nostaa pelaajia liigakentille. Ongelma tässä on se, että kaikki Antti Muurisen luotsaamat menestyneet joukkueet ovat olleet jo kokeneita kuten: Kuusysi, HJK-98, ja maajoukkue.
TPS:n ja Hongan leirissä on oltu pelaajahankintoiden suhteen vielä hiljaa, mutta toisaalta näiden joukkueiden runko on jo erinomainen. TPS:n valmentaja Mika-Matti Paatelainen onkin rohkeasti sanonut nostavansa junioreita liigakentille. Tälläistä enemmän ja unohdetaan ne "ulkomaalaisvahvistukset", koska vain tämä tie vie nuoria pelaajiamme eteenpäin.
Kyllä tässä jo odottaa tammikuussa alkavaa Liigacuppia sekä ensi kesän huippumielenkiintoista Veikkausliigaa! Merkille pantavaa on, että suurimmassa osassa liigaseuroista on valmentajana nuori, entinen pelaaja. Uskon, että tämän johdosta näemmekin rohkeaa ja hyökkäysvoittoista peliä!