HJK-FK Partizan 1-2









"HJK otti ansaitun voiton, mutta peli oli edelleen nihkeää ja tehotonta. Sarjapaikka näyttää kuitenkin varmistuvan, kun putoamistaisteluun on eroa jo yhdeksän pistettä." Näin kirjoitin vuonna 2007 syyskuussa, kun HJK oli ottanut pitkästä aikaa voiton Veikkausliigassa. HJK oli tuolloin satavuotisjuhlakaudellaan suurissa vaikeuksissa, niin pelillisesti kuin organisaatiopuolella. Seura oli takertunut loistavaan menneisyyteensä, eikä se halunnut uudistua.
Seuraavat seikat ovat minun mielestäni vaikuttaneet HJK:n nykyilmeeseen.
Uudistumiseen sen pakotti innovaatinen naapuriseura-FC Honka, joka oli noussut liigaan vuonna 2006. HJK tarvitsi herättäjän ja varteenotettavan kilpailijan vierelleen. Hongassa visioitiin, toteutettiin ja uudistettiin seuratoimintaa sellaisella vauhdilla, että HJK:n oli pakko herätä. Nyt Hongassa ollaan pysähtyneisyyden tilassa, koska stadionhanke ei etene toivotulla vauhdilla, mutta se ei tarkoita, että Espoossa olisi luovutettu.
Myös TPS:n ja Interin toiminta Turussa sai varmasti Suomen menestyneimpään seuraan liikettä.
Toinen merkittävä tekijä HJK:n muutokseen on vuonna 2008 valmentajaksi tullut Antti Muurinen. Moni ei uskonut, että Muurinen osaisi uudistua, mutta niin vain on käynyt. Monet ovat kritisoineet Muurista siitä, että hänen on helppo toimia kokeneiden pelaajien kanssa, mutta nuoria hän ei osaa käsitellä. Kaikki, jotka ovat nähneet HJK:n pelejä tällä kaudella ovat takuulla erimieltä. Juhani Ojala, Johannes Westö ja Akseli Pelvas ovat kaikki murtautuneet uudelle tasolle Muurisen valmennuksessa. Eikä voi olla vain sattumaa, että Medo, Cheyne Fowler, Sebastian Sorsa, Erfan Zeneli, Dawda Bah ja Rafinha pelaavat parasta kauttaan juuri Muurisen valmennuksessa.
Kolmas merkittävä tekijä on ollut erinomaista työtä Klubi-04:ssä tehneen "henkeen ja vereen" klubilaisen Juho Rantalan palkkaaminen kakkosvalmentajaksi viime vuoden lopulla. Hän toi linkin Suomen parhaimpaan junioriorganisaatioon.
Viimeinen merkittävä tekijä oli Aki Riihilahden tulo viime kesänä pelaajaksi ja ennenkaikkea päivisin toimiston puolelle. Maailmalla onkeensa ideoita kartuttanut Aki on laittanut tuulemaan jo lyhyessä ajassa. HJK on ehtinyt kadottaa jo monta sukupolvea entisiä junioreita ja heidän perheitään katsomosta ja seuratoiminnasta, mutta nyt nykyiset ja tulevat halutaan saada mukaan (Akin aikaansaannosta). Maininnan ansaitsee myös Erkka V. Lehtolan lahjakkuuksia palveleva toiminta junioripuolella.
HJK on palannut Suomen johtavaksi seuraksi kaikilla mittareilla. Pitää kuitenkin muistaa, että se tarvitsee haastajia ja vain se nostaa liigamme tasoa ja vie Suomi-futista eteenpäin!  
**************************************************************
Ottelu alkoi molemminpuolin hermostuneesti. Neljä minuuttia oli kulunut, kun HJK:n Dawda Bah nousi vasemmalta laidalta ja syötti boxiin Akseli Pelvakselle, jonka veto oli kuitenkin löysä. Minuutti edellisestä ja HJK:n Sebastian Sorsa vapautti Pelvaksen puolittain läpi, mutta tilanteesta syntyi vain kulmapotku. HJK loi painetta, mutta niin vain Partizan iski ensimmäisestä hyökkäyksestään yhdeksännellä minuutilla. Partizanin Ivica Iliev nousi vasemmalta laidalta ja keskitti boxin toiselle puolelle. Matkalla pallo otti kimmokkeen Nemanja Tomicin kantapäästä ja ajautui Cleverson Cleolle, joka laukoi tarkasti pallon yli Ville Wallénin. 14 minuuttia oli tahkottu, kun Sorsa keskitti oikealta boxiin ja Jarno Parikka pääsi puskemaan, mutta ohi maalin. HJK jatkoi paineen luomista, mutta keskitykset maalille ontuivat. 34 minuuttia näytti pelikello, kun Medo laukoi kovalla voimalla noin 30 metristä ja Partizan maalilla Radisa Ilic joutui nyrkkeilemään pallon selvemmille vesille. Vain neljä minuuttia edellisestä ja Medo laukoi samasta paikasta pallon komeasti yläkulmaan. Mikä yksilösuoritus! Neljä minuuttia ennen taukovihellystä Sorsa antoi vielä kulman ja Juhani Ojala nousi mainioon puskuun, mutta Ilic maalilla venyi torjuntaan.


Toinen puoli-aika oli juuri alkanut, kun Medo pääsi laukomaan keskeltä boxin rajalta, mutta pallo meni hieman ohi maalin. HJK vain lisäsi höyryä! 61 minuuttia oli pelattu, kun Bah nousi vasenta laitaa ja harhautteli näyttävästi matkalla kohti boxia, mutta keskitys ei löytänyt jatkajaa. Seuraavaksi Akseli Pelvas tuli vaihtoon ja Juho Mäkelä pääsi kirmaamaan kentälle. 64 minuutin kohdalla Mäkelä keskitti hyvin boxiin, mutta Sorsa ei aivan päässyt palloon kiinni. Viisi minuuttia edellisestä ja Cheyne Fowler ja Medo pelasivat loisteliaasti yhteen keskellä ja Medo pääsi nousemaan. Hän syötti upean läpisyötön Mäkelälle boxiin, mutta Radisa Ilic tuli vastaan. 77 minuuttia näytti kello elokuun kauniissa, lämpimässä ja pimenevässä illassa, kun Bah pujotteli läpi koko Partizan-puolustuksen ja pääsi boxiin, josta tuloksena oli kulmapotku. Pelattiin jo lisäaikaa, kun Sasa Ilic nousi oikealta ja syötti boxiin Cleolle, joka tälläsi loppulukemat.

Nyt oli kyseessä sellainen ottelu, jonka lopputulos ei todellakaan kerro koko totuutta itse pelistä. Partizan oli tullut Helsinkiin vain peruuttelemaan, eikä se halunnut pelata juuri ollenkaan. Tämä ei kuitenkaan ole mitään pois HJK:lta, koska se teki tästä ottelun. HJK näytti, että se uskaltaa pelata rohkeasti omaa peliään myös kansainvälisillä kentillä. Harvoin näkee tälläistä dominointia suomalaiselta joukkueelta kansainvälisillä kentillä, kun vastassa on kovan tason ryhmä. Ikävä kyllä usein tällä tasolla vastustaja ei tarvitse, kuin ne kaksi paikkaa koko pelissä, mistä tehdä maalit. Ilman kotiinpäinvetoa voi rehellisesti todeta, että Medo, Sebastian Sorsa, Dawda Bah ja Juhani Ojala pärjäävät tällä tasolla esimerkillisesti. Tämän esityksen jälkeen HJK voi lähteä itsevarmana Eurooppa liigan pudotuspelikierrokselle (vastustaja arvotaan perjantaina), josta voittajat jatkavat lohkovaiheeseen. Uskon vakaasti, että tällä joukkueella on kaikki edellytykset, jos vastaan ei tule todellista suurseuraa kuten Liverpool nostaa tasoa vielä sinne ihan äärirajoille ja mennä lohkovaiheeseen.

Raaka totuus kuitenkin on se, että liigamme taso ei tällä hetkellä valmista joukkueitamme europeleihin. Alle 17-vuotiaiden valmentaja Kimmo Lipponen sen sanoi hyvin taannoin: "ainut tapa tulla kansainväliseksi pelaajaksi on pelata kansainvälisiä otteluita". Kansainvälisiä otteluita pitäisikin saada seuratasolla enemmän pelattua. Katseet olisi käännettävä Ruotsiin tai Venäjälle ja virittää sikäläisten seurojen kanssa yhteistyötä. Näin talvella ja keväällä saataisiin kovia kansainvälisiä otteluita aikaan.
 
In Press Partizan-Head coach Aleksandar Stanojevic and HJK-assistant coach Juho Rantala.