Taistelu pääkaupunkiseudun herruudesta






Viime kaudella FC Honka otti pääkaupunkiseudun herruuden haltuun voittamalla molemmat paikalliskahinat. Pelaajien kehittämisessä, sekä myymisessä ulkomaille naapuri Espoosta on mennyt selvästi ohi satavuotiaaan HJK:n. Myös seuraorganisaatiossa Honka on tavoittanut Klubia ja pakottanut sen herämään nykypäivään. Ei ole sattumaa, että Honkaan liitetään sanat: innovatiivisuus, nuoruus ja energisyys, kun taasen HJK:ta pidetään vanhanaikaisena.

FC Honka on ollut tänä keväänä kuin "lehmä ilman kelloaan", kun se on joutunut pelaamaan evakossa Tapiolan kenttäremontin takia. Honka pelaakin vain kolme kotipeliä ja peräti seitsemän vieraspeliä, ennen paluuta kotiin heti Juhannuksen jälkeen. Honka ei ole päässyt olemaan "isäntänä talossa" vielä kertaakaan tällä kaudella ja se on selvästi vaikuttanut sen peliin. Oli emämunaus Hongan seurajohdolta viedä "kotipelit" kolkolle Finnairstadionille, johon espoolaiset eivät jaksa tulla työpäivän jälkeen. Eikö lähempää olisi löytynyt ratkaisua? Esimerkiksi Kauniaisten keskuskenttä kelpasi aikanaan harjoituskentäksi, jopa maajoukkueelle. Joukkue voi laihoista tuloksista syyttää myös itseään ja tuntuukin, ettei joukkue ole pystynyt käsittelemään ensimmäistä kertaa sille luotuja mestaruuspaineita. Valmentaja Mika Lehkosuolla on käytössään laaja että tasokas pelaajarinki, mutta miksi tulosta ei synny? Miten joukkue voi kadottaa loistavan vireen, joka sillä oli harjoituskaudella heti, kun sarja alkaa? Hongalta myös vaikuttaa lähteneen kokonaan pois tutun tehokas laitapelaaminen, kun Roni Porokara ja Ville Jalasto siirtyivät Allsvenskaniin. Nyt joukkue yrittää luoda tilanteita keskeltä, mutta tähän pelitapaan siltä ei löydy pelintekijää. Viime pelissä MYPA:a vastaan Honka siirteli nätisti palloa alhaalla, mutta keskikentällä mielikuvitus loppui. Valmennus ja seurajohto voi myös katsoa peiliin, kun ns. täsmähankinnat (Janne Henriksson, Ville Koskimaa ja Markus Paatelainen) näyttävät epäonnistuneen täysin. Näistä eniten ihmettelen Markus Paatelaista, joka on ollut sairastuvalla tulostaan lähtien. Eikö Suomessa vielä tehdä kunnon lääkärintarkastuksia ennen sopimuksen tekoa kuten muualla maailmassa?

Kotijoukkue HJK sitä vastoin on aloittanut paremmin kuluvan kauden, mutta maanantain TV-peli MYPA:a vastaan osoitti, että "taivaalla on myös tummia pilviä". HJK:n esitys kyseisessä ottelussa oli aneeminen ja täysin mielikuvitukseton. Paljon kehuttu ja pelätty hyökkäyskalusto tuntui jääneen paikalliselle huoltoasemalle. Tuntuu myös, että HJK-luotsi Antti Muurinen on jähmettynyt samaan kokoonpanoon, vaikka kovia pelimiehiä on vaihtopenkki täynnä. Hän ei myöskään pysty tekemään taktisia muutoksia pelin keskellä ja tämä sama kuuluisa Muurisen "jäätyminen" tapahtui myös monessa maajoukkuepelissä.

Nyt kuuma paikallistaisto oli valmiina alkamaan! ***************************************************
Ottelu lähti aika verkkaisesti käyntiin, mutta jo ensimmäisellä minuutilla oli Hongan Aleksandr Kokko avopaikassa, mutta veto meni ohi. 15 minuutin kohdalla Hongan John Weckström laukoi 25 metristä upean kovan vapaapotkun, mutta HJK-maalilla Ville Wallén torjui loistavasti. Kaksi minuuttia edellisestä nousi HJK:n Sebastian Sorsa hyvin oikealta laidalta, mutta syöttö ontui. 22 minuutin kohdalla HJK:n Jarno Parikka syötti oivallisesti Sorsan läpiajoon, mutta hän syötti vielä laukauksen sijasta. Puolen tunnin kohdalla oli Hongan John Weckström avopaikassa ja hän laukoi tulisesti, mutta Wallén jatkoi loistavia torjuntojaan. Molemmille joukkueille avautui runsaasti paikkoja ja yli neljätuhatta katsojaa varmasti nautti näkemästään.

Toista puoliaikaa oli pelattu vasta kaksi minuuttia, kun Hongan Hermanni Vuorinen nousi vaarallisesti HJK:n rangaistusalueelle, mutta hänelle ei avautunut syöttömahdollisuutta. 49 minuutin kohdalla HJK sai kulmasta pallon melkein maalin sisään. Seuraavaksi Honka loi painetta, mutta HJK teki maalin. HJK:n Dawda Bah puski pallon maaliin Sorsan antamasta kulmapotkusta ja yleisö repesi! Kolme minuuttia edellisestä ja Bah leikitteli Hongan puolustuksella. HJK jatkoi pelin hallintaa ja pyöritti nätisti peliä. 64 minuutin kohdalla Hongan valmentaja Mika Lehkosuo otti Hannu Haaralan pois ja Jussi Vasara kirmasi sisään. 78 minuutilla oli juuri vaihdosta sisään tullut Jami Puustinen hyvässä puskupaikassa. Honka ei tuntunut saavan laitoja millään hyödynnettyä. Pelikellon näyttäessä jo täyttä aikaa tapahtui jotain odottamatonta. Honka sai kulmapotkun, josta Tuomo Turunen puski pelivälineen sisään. Ironista olikin, että ottelun molemmat maalit tulivat juuri erikoistilanteista, mistä joukkueita on rankaistu lähes kaikissa peleissä.

Ottelun hahmo oli HJK-maalivahti Ville Wallén ja myös Sebastian Sorsa ansaitsee kehut. Hongan ryhmästä ainoana erityisesti nousi esiin Hermanni Vuorinen, joka taisteli aina tilanteet loppuun asti.

Tämä oli ehdottomasti tämän kauden paras näkemäni peli, jossa oli sitä tunnetta, vauhtia ja draamaa!
***************************************************
Muistatteko viime vuonna, kun Palloliiton uusi pääsihteeri Kimmo J. Lipponen (1.1.2008 alkaen) lanseerasi 2020-vision (2020 Suomi on 10 parhaan Euroopan maan joukossa). Hän ei tuolloin esittänyt, miten tuohon haastavaan tavoitteeseen päästään, mutta nyt hyvät naiset ja herrat Urheilukadulta kuuluu vihdoin upeita uutisia! Ensiksi maanantaina kuului seuraavaa: Suomen Palloliitto ja Fortum julkistivat tänään valtakunnallisen Fortum Tutor-ohjelman, jonka tavoitteena on kehittää juniorijalkapalloilijoiden valmennusta. Ohjelman avulla tavoitetaan kymmenientuhansien lasten valmentajat ympäri Suomen. Tutor-toiminnan avulla haluamme taata nuorimmille jalkapalloharrastajille laadukasta valmennusta sekä innostavan ja kannustavan harrastusyhteisön, kertoo Palloliiton nuorisopäällikkö Marko Viitanen. Mikä parasta! Tutoreina on kovan luokan konkareita eri puolelta Suomea kuten Heikki Suhonen ja Atik Ismail. Olen todella iloinen, että vihdoin esimerkiksi Atik Ismailin valtava innostus, sekä tieto ja taitotaso saadaan hyödynnettyä kunnolla Suomi-futiksessa!
Todellinen "paukku" tuli kuitenkin tiistaina, kun Palloliitto ilmoitti ensimmäistä kertaa historiassaan palkanneensa huippujalkapallojohtajan. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat: maajoukkuetoiminnon ja kansallisen kilpailutoiminnon operatiivinen johtaminen, sekä huippujalkapallon koulutustoiminnan ja varainhankinnan kehittäminen. Työhön palkattiin todellinen jalkapalloihminen, TPS:n toimitusjohtaja ja entinen maajoukkuepelaaja Petri Jakonen. Hän on varmasti oikea mies tähän hommaan ja hän on näyttänyt TPS:ssä, että hän laittaa itsensä 24/7 jalkapallon hyväksi.

Myös Veikkausliigassa on herätty ja viime viikolla kuuden liigaseuran urheilutoimenjohtajat kokoontuivat aivoriiheen pohtimaan liigan ja lajin tulevaisuutta. Yksi tärkeistä teemoista aivoriihessä oli joukkuemäärä, mitä minä olen pitänyt koko ajan agendalla. Palaveriin osallistuneet ovat kallistumassa 10 joukkueen kolminkertaisen sarjan kannalle, mikä on mahtavaa! Veikkausliigan toimitusjohtaja Jan Walden esittelee liigan uuden strategian hallitukselle kesäkuussa.

Palloliitto ja Veikkausliiga ovat näin yhdessä heränneet ja haluavat nyt tosissaan muutosta. Oli jo aikakin, koska yleensä ongelmat löytyvät omasta peilikuvasta ja halu kasvaa, sekä kehittyä lähtee omasta tahdosta. Nyt meidän koko jalkapalloperheen pitää koota rivimme ja toimia yhteistyössä, koska vain siten Suomi-futis nostetaan ansaitsemalleen tasolle!

HJK-maalivahti Ville Wallén

FC Hongan kapteeni Rami Hakanpää

HJK-laituri Sebastian Sorsa

FC Honka-luotsi Mika Lehkosuo

HJK-luotsi Antti Muurinen