Liigacup välierässä FC Lahti-HJK

Kävellessä kohti Talin jalkapallohallia viime lauantaina melkein kesäisessä säässä alkoi miettiä miksei välieriä siirretty Finnairstadionille? Onko Veikkausliigakin näin jähmeä organisaatio, ettei upeaa säätä osata ottaa huomioon. Tapahtumaa olisi voitu mainostaa eri medioissa ja Finnairstadionille olisi saatu ainakin 4000 katsojaa. Ennen itse peliä oli harmillisesti tiedossa, että HJK:n valmentaja Keith Armstrong makasi sairaalassa Englannissa kovassa flunssassa. Näin ollen kakkosvalmentaja Talatin piti hoitaa homma. HJK:n leiristä huonoin uutinen oli vahvasti Liigacupissa pelanneen Timo Marjamaan jääminen pois loukkaantumisen takia. Täten kaikki HJK:n keskuspuolustajat olivat sairastuvan puolella, joten keskikenttäpelaaja Vili Savolaisen piti siirtyä puolustukseen. Mielenkiintoista oli nähdä mm. Englannin Valioliigassa Arsenalissa pelanneen Nwankwo Kanun pikkuveli Christopher tositoimissa HJK:n oikealla laidalla. Christopher on tällä hetkellä seurassa testissä ja hänen mahdollisesta jatkostaan päätetään myöhemmin. FC Lahti sensijaan oli saanut sairastuvalta Heikki Haaran takaisin tilkitsemään puolustusta ja Ville Tauolon keskikentälle.
*************************************************
Heti pelin alussa oli hienoa nähdä monta kuukautta olkapääleikkauksen takia sivussa olleen maalivahti Ville Wallenin paluu HJK:n maalille. Itse ottelu alkoi todella vauhdikkaasti ja peli kulki päästä päähän nopealla temmolla. Vajaan kymmenen minuutin pelin jälkeen FC Lahti oli jo hukannut kaksi tekopaikkaa ja HJK yhden. Kuopion palloseurasta viime kauden jälkeen Lahteen siirtynyt Berat Sadik yhdessä Rafaelin kanssa osoitti vaarallisuutensa Lahden hyökkäyksessä heti alusta alkaen. 19. minuutilla Rafael tuhlasi kaksi selvää maalintekopaikkaa minuutin sisään ja HJK:n puolustus sai huokaista helpotuksesta. HJK:n parhaat paikat osuivat Farid Ghazille, mutta Slawuta oli hereillä Lahden maalilla. Ensimmäisellä puoliajalla huomasi selvästi, ettei HJK:n peli kulkenut toivotulla tavalla ja varsinkin Vili Savolaisen pelaaminen keskuspuolustuksessa oli pois keskikentältä. Mika Nurmela oli melkein ainoa, joka pelasi omalla tasollaan. Toisella puoliajalla pelin tempo nousi entisestään ja paikkoja syntyi molempiin päätyihin. Varsinkin Lahden Rafael ja Sadik pelasivat kauniisti yhteen ja maali oli lähellä. HJK alkoi painostamaan enemmän ja peli saatiinkin joksikin aikaa Lahden päätyyn. Tauolla sisään vaihdettu Jarno Parikka pääsi puskemaan Sebastian Sorsan hienosta syötöstä 59. minuutilla, mutta Liigacupin maalitykin sihti ei ollut kohdallaan. Lahtelaiset ottivat ohjat käsiinsä 68. minuutin kohdalla. HJK:n maalille syntyi kova hässäkkä ja sekä Rafael että Sadik pääsivät kokeilemaan Wallenin torjuntataitoja. Vili Savolainen ehti pelastamaan pallon maaliviivalta, mutta paluupallon Sadik toimitti varmasti maaliin. HJK haki pelaajavaihdoilla uutta ilmettä peliin ja saikin painetta lahtelaisten maalille. Parhaat paikat siunaantuivat Ghazille ja Parikalle, mutta FC Lahden puolustus kesti loppuun asti. FC Lahden keskuspuolustuksessa pelanneet Heikki Haara ja Pyry Kärkkäinen olivat aivan erinomaisia. FC Lahden valmentaja Antti Muurinen on maajoukkueen kanssa koetun epäonnistumisen jälkeen näyttänyt, että hänellä on seuratasolla vielä paljon annettavaa.
FC Lahti voi jopa olla yksi Veikkausliiga kauden yllättäjistä! Uskon HJK:n toipuvan tappiosta nopeasti ja katseet kääntyvät kohti kesän haasteita. Nyt sen hyvin huomasi, ettei Kekeä voi kukaan korvata penkin päässä. Hyvä uutinen HJK:lle on puolustaja Tuomas Ahon toipuminen pelikuntoon ja Markus Halsti on myös lähellä paluuta. Timo Marjamaakaan ei menetä, kuin pari viikkoa harjoituksista, joten HJK:n rinki on tervehtymään päin. Tämän vuoden Liigacup finaalissa Finnairstadionilla 13.4 kohtaavat FC Lahti ja Inter. Varsinkin hollantilaisvalmentaja Job Dragtsman luotsaama Inter on mielenkiintoista nähdä tositoimissa. Dragtsma on nopeassa ajassa saanut ajettua oman pelifilosofiansa sisään. Erittäin mielenkiintoiseen Veikkausliigankaan alkuun ei ole enää, kuin 19 päivää!
************************************************
Loistavasti EM-karsinnat aloittanut maajoukkueemme koki ensimmäisen tappionsa viime keskiviikkona Azerbaidzanille. Tappion syyt olivat avainpelaajien pelaamattomuus ja surkea kenttä. Luulin, että pelaajien pelaamattomuus ei näy vielä heikompia maita vastaan, mutta toisin kävi. Pelaajat kuten: Toni Kallio, Hannu Tihinen, Jussi Jääskeläinen ja Markus Heikkinen pelaavat jatkuvasti seuroissaan ja he saavat minulta esityksestään tyydyttävän arvosanan. Muut pelasivat täysin alle tasonsa ja esimerkiksi Sami Hyypiän kohdalla voi kysyä missä oli se pallovarmuus ja pelinluku? Sami Hyypiän loistelias ura Liverpoolissa näyttää tulleen tiensä päähän ja hän itse sanoi miettivänsä asiaa kesällä. Voi kysyä myös miksi Alexei Eremenko jnr. ei toteuttanut laadittua taktiikkaa, vaan koko ajan ajautui liiaksi keskelle. Joonas Kolkka ja Mika Väyrynen olivat, kuin varjojen mailla, mutta se johtuu vain ja ainoastaan pelituntuman puutteesta. Kärjessä Jonatan Johansson joutui tekemään turhia juoksuja, kun palloa ei saatu pelattua hänelle jalkaan. Keskikentällä Jari Litmasen syötöt löysivät tuttuun tyyliinsä osoitteen, vaikka edellisestä pelistä oli kulunut melkein puolivuotta! Roy Hodgson sanoi ennen peliä, että tuskin Jari on unohtanut, miten jalkapalloa pelataan. Jari Litmanen sanoi, että kentällä oli mahdotonta pelata jalkapalloa. Pakko häntä on uskoa, koska sen verran monta kenttää maestro on uransa aikana nähnyt. Huono kenttä palveli Azerbaidzanin pelaajia ja tekniseltä taidoltaan paremmat suomalaiset eivät pystyneet pelata palloa maata pitkin. Kyllä pitää tässä asiassa osoittaa syyttävä sormi kohti Uefa:aa ja Fifa:aa. Miten jalkapallon kattojärjestöt sallivat näin huonot alustat? Takuuvarma asia on kuitenkin, että myös muut lohkomme kärkijoukkueet menettävät näillä kentillä pisteitä. Näin myös tapahtui lohkon toisessa yllätyksessä, kun Kazakstan voitti Serbian. Jalkapallon taso on selvästi nousussa näissäkin maissa ja heittopusseja ei enää ole.
Ottelun jälkeen alkoi mediassa syyttely ja jopa Hodgsonia haukuttiin. Maajoukkueen annettiin taas kerran mennä likaveden mukana, vaikka kyseessä oli ensimmäinen tappio! On myös erikoista huomata, miten maajoukkueesta kirjoitetaan sivukaupalla, mutta ei nähdä elämää sen ulkopuolella. Esimerkiksi käynnissä oleva Liigacup on jäänyt täysin paitsioon mediassa. Kyllä suomalaisen jalkapallon mukana pitää elää tappion sekä voiton hetkellä. Yleensä tappioista oppii enemmän, kuin voitoista. Roy Hodgson sanoi hyvin, että voitolla emme olisi menneet kisoihin ja häviöllä emme ole myöskään ulkona. Hodgson on sen verran kokenut valmentaja, että hän osaa suhtaua tähän oikealla tavalla. Turha jossittelu pitäisi unohtaa ja katsoa eteenpäin. Mikään ei ole selvää meidän karsinta lohkossa ja mikä tärkeintä mikään joukkue ei ole karussa. Seuraavista kolmesta kotipelistä vähintään seitsemän pistettä ja lopuista viidestä pelistä kahdeksan pistettä, niin olemme 26. pisteellä kisoissa!

Liigacup puolivälierässä HJK-AC Oulu

Lähtökohdat illan otteluun Talin jalkapallohallissa olivat selvät vain voitolla selviää välieriin. Muissa ottelupareissa FC Honka voitti viime kauden mestarin Tamu:n 2-1 ja Inter löi nousija joukkue Viikingit selvästi 4-1. Myös FC Lahti selvitti tiensä jatkoon VPS:n kustannuksella. HJK oli leireillyt ennen ottelua kymmenen päivää etelä-Espanjan auringossa. Leirin tärkein anti oli päästä harjoittelemaan luonnon-nurmelle ja kasvattaa yhteishenkeä tulevaa kautta varten. Leirin aikana pelattiin myös kaksi harjoitusottelua, joista toisessa HJK murskasi Gibrartalin maajoukkueen selvin 6-2 numeroin. AC Oulu sensijaan pelasi viimeisen Liigacup pelinsä vasta viime viikolla ja pääsi viimeisenä joukkueena lohkostaan jatkoon.

***************************************************

Ennen peliä kokoonpanoja tutkiessa pisti silmään AC Oulun vahva venäläispelaajien määrä ja peli osoittikin heidän olevan todellisia vahvistuksia. Oulu tuli peliin ennakkoluulottomasti ja melkein siirtyi johtoon 11. minuutilla, mutta Dmytro Brovkinin 16 metristä laukoma kova veto osui tolppaan. Ottelun alku oli vauhdikasta peliä ja 17. minuutilla syntyi ensimmäinen maali rangaistuspotkusta. Erfan Zeneli pyöritteli taas kerran tehottomasti palloa, mutta tällä kertaa maalivahdin alueella eteen tuli Oulun Liridon Ahmeti ja hän pelasi palloa kädellään. Vili Savolainen laukoi voimalla rangaistuspotkun maaliin. Molemmilla joukkueilla oli tämän jälkeen tilanteensa, mutta tulosta ei syntynyt. Monta kertaa HJK:n Erfan Zeneli jäi pyörimään pallon kanssa ja tilanteet kuivuivat kokoon. Saa nähdä, kuinka kauan HJK:n luotsi Keith Armstrong antaa hänelle vielä vastuuta. Melkein näytti siltä, että HJK siirtyy johdossa tauolle. Oulun toppari Janne Hietanen oli eri mieltä ja antoi tykkinsä puhua 20 metristä. HJK:n maalilla pelannut Mika Johansson oli voimaton. Toisella puoliajalla tempo selvästi laski ja vasta 60. minuutin kohdalla alkoi tilanteita syntyä. Vaihdosta kentälle tullut Oulun Rafinha pääsi laukomaan ja HJK:n maalilla Johansson pystyi vain vaivoin torjuntaan. Vahvan ottelun pelannut Brovkin haistoi tilanteen ja toimitti pallon maaliin. HJK vaihtoi 70. minuutilla Zenelin tilalle Ilari Äijälän ja tämä toikin ryhtiä HJK:n hyökkäyksiin. HJK alkoi selvästi painamaan hyökkäyksiä kohti Oulun maalia ja tulosta syntyi välittömästi. Loistavasti pelannut Sebastian Sorsa antoi kulmapotkun ja tuore hankinta Kabba Samura oli oikeassa paikassa ja iski pallon maaliin. Varsinainen peliaika päättyi 2-2 tilanteeseen ja siirryttiin suoraan rangaistuspotkukilpailuun. Ratkaisu on tietenkin saatava, mutta mielestäni olisi aivan hyvin voitu pelata eurocup säännöin kaksi kertaa 15. minuutin jatkoaika. HJK:n pelaajat olivat tarkkoja rangaistuspotkuissaan ja kaikki viisi pelaajaa onnistuivat maalinteossa. Oulun leirissä neljäs laukoja Antti Pehkonen epäonnistui maalinteossa, joten HJK jatkaa välieriin. Oulun ei kuitenkaan tarvitse yhtään hävetä esitystään ja varsinkin venäläispelaajat ovat todellisia vahvistuksia. Uskon AC Oulun taistelevan Veikkausliigan keskikastissa ja heidän kotiluolastaan voi tulla vieraille pitkän matkan takia vaikea paikka. HJK:n onnistujia olivat todella varmasti pelannut maalivahti Mika Johansson. Alakerran herrana toimi itseoikeutetusti Timo Marjamaa. Oikeana pakkina hyvin suoriutui Mika Nurmela, vaikka mielummin hänet näkisi keskikentällä rakentajana. Myös nopea Sebastian Sorsa oli todella hyvässä vireessä. Liigacupissa on enää neljä joukkuetta jäljellä ja taistelu Sami Hyypiä pokaalista kiihtyy. Lauantaina 31.3 Talissa pelattivissa välierissä kohtaavat ensin klo 14.15 FC Honka-Inter ja klo16.45 FC Lahti ja HJK. Todella jännitävä lauantai on varmasti tulossa. Mikäli et vielä ole tullut katsomaan suomalaista jalkapalloa paikanpäällle, niin nyt on jo sen aika!

************************************************

Suomalainen jalkapallo sai varmasti itsetunnon kohennusta viime viikolla Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan kuukausittain julkaisemasta rankingista. Suomen jalkapallomaajoukkue nousi huikeat 15 sijaa ja on nyt kahdensadan maan listalla 33. Sijoitus on korkein maajoukkueen historiassa. Antti Muurisen aikana päästiin sijalle 43, mutta sen jälkeen rankingin kriteereitä on tiukennettu. Tämä oli hieno tunnustus maajoukkueelle ja sen uudelle valmentajalle Roy Hodgsonille, jonka opit ovat jo lyhyessä ajassa tuottaneet tulosta. Suunta on ylöspäin maailman ykköslajin rankingissa ja sen luulisi nostattavan isoja otsikoita. Suomessa ei tietenkään näin käy, koska täällä arvostetaan enemmän menestymistä esimerkiksi vain kymmenessä maassa pelattavassa jääkiekossa! Muualla maailmassa suomalaisen jalkapallon menestys on huomattu. Fifan omilla netti-sivuilla kirjoitettiin, että "suomalainen jalkapallo kerää katseet". Maajoukkueemme on eilen kokoontunut Wieniin valmistautumaan tärkeään Azerbaidzan otteluun. Hodgson valitsi valmistavalle leirille 26 pelaajaa, joista 18 lähtee ensi viikolla kohti Bakua. Hodgson painotti lehdistötilaisuudessa, että hän tietää jo ketkä haluaa mukaan Azerbaidzan otteluun. Tärkeintä leirillä on hänen mahdollisuus saada työskennellä maajoukkueen portteja kolkuttavien pelaajien kanssa. Näin hän oppii tuntemaan heidät ja pelaajat saavat arvokasta kokemusta maajoukkue ympyröistä. Myös mikäli tulee viime hetken loukkaantumisia, niin ei Hodgsonin tarvitse kutsua ketään korvaajaksi ryhmän ulkopuolelta. Kyllä sen on nyt huomannut, ettei Roy jätä mitään sattuman varaan ja se on juuri sitä ammattitaitoa. Esimerkiksi Muurisen aikana maajoukkueessa ei juuri koskaan pidetty vastaavia leirejä. Leiri on tärkeä myös sen takia, että on kulunut jo kolme kuukautta Armenia pelistä milloin maajoukkue viime kerran oli yhdessä. Meidän nykyiset maajoukkue-pelaajat ovat jo ulkomaisissa seuroissaan tottuneet siihen, että asiat hoidetaan huolella. Ammattimaisesti operoiva Hodgson on juuri oikeanlainen auktoriteetti, jota myös ammattilaispelaajat kuuntelevat. Mielenkiintoisia nimiä leiri ryhmässä on HJK peluri Iiro Aalto, AC Sienassa lainalla pelaava Roman Eremenko ja FC Den Boschin maalivahti Niki Mäenpää. Heistä tuskin kukaan pääsee itse Azerbaidzan peliin, mutta tulevaisuuden maajoukkue-miehiä he voivat olla. Iloinen uutinen koskien koko EM-projektia on varmasti maestro Jari Litmasen toipuminen nilkkaleikkauksesta odotetusti. Litmanen oli viime viikon Malmön mukana Kyproksen harjoitusleirillä. Leirin yhteydessä hän löi "kättä päälle" Malmön urheilutoimenjohtaja Hasse Borgin kanssa tulevasta sopimuksesta. Litmanen palasi taas kerran pelikuntoon, koska hän haluaa täyttää suuren unelmansa johdattamalla maajoukkueen arvokisoihin. Uskon myös, että Litmanen tulee dominoimaan tällä kaudella koko Allsvenskania Malmön riveissä. Hodgsonin mukaan tärkeintä on koko EM-projektia ajatellen, että kapteenimme Litmanen on jälleen pelikunnossa. Kaikki näyttää todella hyvältä ensi viikon keskiviikkona pelattavaa Azerbaidzan peliä ajatellen. Canal plus näyttää pelin suorana ja on taas mukava seurata ammattitaitoisesti työstettyä tv-lähetystä. Ei tule ollenkaan ikävä Yle:n vasemmalla kädellä työstettyjä virkamiesmäisiä Mestareiden liiga ja FA-cup televisiointeja. Azerbaidzanista kolme pistettä kotiin ja voi levollisin mielin suunnata kesäkuussa kohti Olympiastadionia katsomaan Serbia ja Belgia kotiotteluita. Voi hyvin olla, että maajoukkueemme on 20. parhaan maan joukossa Fifan rankingissa kesän jälkeen!

FC Viikingit ja FC Lahti iskivät yhteen Liigacupissa

Vuosaaren Viikingit on upealla tavalla "luonut nahkansa uudestaan", kun muistaa heidän katasrofaalisen alun tämän kauden Liigacupissa. HJK:lle kärsityn murskatappion jälkeen joukkue on ottanut kolme voittoa ja yhden tasapelin. Matkan varrella on kaatunut mm. FC Honka ja MyPa, joten ennen illan peliä jatkopaikka oli jo saavutettu. Ainakin minut on posiitivisesti yllättänyt Viikinkien pelin tason nousu murheellisesta HJK pelistä. Vierailija FC Lahden leirissä onkin enemmän kysymysmerkkejä, vaikka Liigacup onkin lähtenyt käyntiin kahdella voitolla kolmesta pelistä. Suurin huoli Lahdessa on seuran taloustilanne, joka näytti viime kaudelta miinusta peräti 100 000 euroa. Lahdessa jouduttiinkin jo perumaan täksi kuukaudeksi sovittu Espanjan harjoitusleiri. Tämä ei voi olla vaikuttamatta pelaajiin, jotka harvoin pääsevät harjoittelemaan talvikaudella hyviin olosuhteisiin. Perinteinen jalkapallokaupunki käykin tällä hetkellä kovaa kamppailua olemassaolostaan ja täytyy vain toivoa, että joltain taholta tulisi apua. Ehkä FC Lahti on ollut alusta asti, jotenkin keinotekoinen ja sitä ei mielletä omaksi. Lahden Reipas ja FC Kuusysi olivat, niin syvälle alitajuntaan iskostuneita.

**************************************************

FC Viikingit oli jo varma jatkaja, mutta FC Lahti tarvitsi pisteitä. Viikingit aloittikin vahvasti ja hallitsi kenttätapahtumia. Parikymmentä minuuttia oli kulunut ja Lahti sai juonesta paremmin kiinni. Vasta ensimmäisen jakson lopussa syntyi ensimmäinen maali Viikinkien hienon kuvion päätteeksi. Kuusi maalia jo Liigacupissa tehnyt Jussi Peteri pelasi pallon Osmo Kleemolalle, jonka keskitys löysi Kalle Vassen. Vasse puski Viikingit varmasti johtoon ja tämä tulos jäi taukotilanteeksi, vaikka Viikinkeillä oli tilanteita lisäosumiin. Ensimmäinen puoli-aika ei Viikinkien hienon maalin lisäksi juuri hienouksia tarjonnut ja varsinkin Lahden peli oli aneemista ja tehotonta. Esimerkiksi Lahden kärkimies Rafael ei juurikaan töitä jaksanut tehdä. Toisella jaksolla peliä käytiin lähinnä keskialueella ja molempien joukkueiden maalivahdit saivat kaukaa seurata peliä. Myös katsomossa alkoi haukotuttamaan ja ihmetytti miksi Muurinen ei tehnyt tauolla yhtään vaihtoa tai vaihtanut taktiikkaa herättääkseen joukkuettaan. Viikingit oli ottamassa helpolla neljännen peräkkäisen voiton. Lahden kärkimies Rafael väläytti kuitenkin taitojaan tekemällä maalin Olli Riikosen keskityksestä pelikellon osoittaessa täyttä aikaa. Lahti sai vasta tästä lisäpuhtia ja se painoikin viimeiset neljä minuuttia vahvasti. Lisämaaleja ei kuitenkaan nähty ja ottelu päättyi tylsään 1-1 tulokseen. Ottelu oli Viikinkien viimeinen alkusarjassa ja nyt se voi rauhassa keskittyä tuleviin puolivälieriin. Lahti kohtaa perjantaina voittoa kipeästi tarvitsevan FC Hongan Tapiolassa. Tämä peli ei juuri hienouksia tarjonnut, mutta kokonaisuudessa tämän kauden Liigacup on ollut suurenmoista viihdettä. Nyt saakin vesikielellä odottaa kuukauden lopussa alkavia puolivälieriä. Veikkausliigan alkuunkaan ei ole, kuin 45 päivää! Tämän hetken voimasuhteista voi ainakin sen päätellä, että HJK ja Tamu ovat valmiita kaikkiin kesän haasteisiin europelit mukaanlukien. Yksi asia on ainakin varmaa, että tästä kaudesta tulee erittäin tasainen ja huippumielenkiintoinen.

**************************************************

Suomalaisessa jalkapallossa on Liigacupin lisäksi paljon muutakin tapahtunut viime aikoina. Roy Hodgsonin järjestämä maajoukkue-ehdokas leiri päättyi eilen Italiassa. Viikon kestänyt leiri huippuolosuhteissa onnistui Hodgsonin mukaan täydellisesti. Harjoituksia pidettiin yhteensä kahdeksan kappaletta ja siihen päälle yksi ottelu Serie-A seura Sienaa vastaan. Ottelu Sienaa vastaan päättyi 1-1 lukemiin ja moni nuori pelaaja sai varmasti paljon kokemusta. Hodgsonin mukaan kaikkien mukana olleiden pelaajien asenne oli hyvä ja he tekivät sen mitä Roy odottikin. Ilouutinen kaikille oli varmasti myös se, että kapteenimme Jari Litmanen osallistui leirille. Litmanen kuntoutti nilkkaansa oman ohjelman mukaan ja hyvät olosuhteet varmasti edesauttoivat paranemista. Seuraavalla kerralla Hodgsonin kutsuessa joukkueensa kokoon onkin jo tosi kyseessä. Maajoukkue kokoontuu Wieniin ennen matkaa Azerbaidzhaniin, missä EM-karsinta jatkuu 28.3. Maajoukkueen kannalta hyviä uutisia saatiin viime viikolta myös Birginhamista, kun Mikael Forssel pelasi ensimmäisen pelinsä sitten viime marraskuun loukkaantumisen. Kyseessä oli reservipeli, mutta Miklun kunnianhimon tiedostaen paluu ykkösmiehistöön ei ole kaukana. Upeaa oli myös nähdä Canal plussalta Tottenhamin Teemu Tainion tekevän upean maalin West Ham voitossa viime viikonloppuna. Tainio saa manageriltaan Jolilta koko ajan vastuuta ja se tuottaa hienosti tulosta. Muutaman muun maajoukkueen runkopelaajan tilanteesta ei voi sanoa samaa. Petri Pasanen, Mika Väyrynen, Joonas Kolkka ja tällä hetkellä myös Sami Hyypiä eivät, joko saa ollenkaan vastuuta tai sitten vain jämäminuutteja. Ainakin Pasasen tilanne Werder Bremenissä on sen verran umpikujassa, että hänen pitäisi lähteä pois. Azerbaidzan pelissä muutama pelaamattomuuden takia syntyvä virhe sallittaan, mutta kesäkuun Belgia ja Serbia peleissä mitään ei saa ilmaiseksi.

**************************************************

Liigacup on käynnissä ja katsomoissa on koko ajan 300-500 suomalaista jalkapalloa janoavaa katsojaa. Internetin jalkapalloaiheisilla keskustelupalstoilla käydään jo vilkasta keskustelua alkaneesta kaudesta. Useat ovat jo heränneet kuluvaan kauteen paitsi valtamediat. Mistä tämä johtuu, että esimerkiksi Liigacupin hienoista peleistä raportoidaan todella pienellä tai ei ollenkaan? Esimerkiksi IS-Veikkaajan eräs toimittaja käy kyllä katsomassa Liigacupin pelejä, mutta juttua ei synny. Moni haluaisi lukea IS-Veikkaajasta juuri suomalaisesta jalkapallosta eikä esimerkiksi jostain Englannin Champions-sarjan managerista tai joukkueesta. Mielestäni Veikkaaja-lehti meni piloille, kun se siirtyi SanomaWSOY-konsernin omistukseen ja en ole yksin tämän mielipiteen kanssa. Tuoreessa Veikkaajassa ei ollut minkäänlaista raporttia esimerkiksi maajoukkueen Italian harjoitusleiristä, vaikka IS-Veikkaajan kirjeenvaihtaja Mitri Pakkanen asuu maassa! Olisi jo aika saada lukea Roy Hodgsonista ja hänen suunnitelmistaan syvällinen haastattelu, mutta onko kieli esteenä? Miten kauan jatkuu tämä valtamedioiden pinttynyt ajattelumalli, että suomalaisia kiinnostaa vain yleisurheilu, hiihto, jääkiekko,ralli ja formulat. Tietenkin ymmärrän, että näissä lajeissa on pitkät perinteet ja ei siinä ole mitään väärää näitä lajeja katsoa. Sapporon MM-hiihtojen aikaan on ollut vain hullunkurista seurata miten joka ikinen media toitottaa samaa asiaa. Esimerkiksi Nelosen IS-urheilu uutisilla oli jäänyt kuvankäyttöoikeudet hankkimatta, joten he näyttivät pelkkiä valokuvia tulosten lomassa. Miksei voida antaa esimerkiksi lähetysoikeudet omistavan Yle:n keskittyä raportoimiseen ja muut kanavat voisivat keskittyä enemmän muihin lajeihin. Maailman ykköslaji on edelleen paitsiossa Suomessa, mutta on pakko ajatella posiitivisesti ja uskoa samalla parempaan tulevaisuuteen. Kattavassa jalkapallon satavuotisjuhlakirjassa "Rakas jalkapallo" maestro Jari Litmanen kiteyttää asian hyvin: "meiltä puuttuu suurmaiden jalkapalloilmapiiri, jossa jalkapallo on selkeä ykköslaji".

HJK jatkaa voittokulkuaan Liigacupissa

Tiivis tahti Liigacupissa jatkui ja suuntasimme HJK-FC KooTeePee otteluun Talin jalkapallohalliin. HJK oli napsinut kolme voittoa ennen tätä peliä ja lohkon ykköspaikka oli tukevasti sen hallussa. Yleisö oli löytänyt taas mukavasti paikanpäälle ja lippuluukulle syntyi, jopa pienoista jonoa. HJK lähti otteluun hieman erikoisella miehityksellä, kun maajoukkue mies Mika Nurmela oli tiputettu oikeaksi laitapakiksi ja tämä söikin miehen tehoja. Muutoksia oli myös kentän laidalla koskien päävalmentaja Keith Armstrongia, joka paranteli flunssaa kotona. Näin ollen kakkosvalmentaja Abdou Talat johti joukkoja. ************************************************* Itse peli alkoi heti nopealla tempolla ja keskikentän herruudesta käytiin kovaa taistelua. Varteenotettavia maalipaikkoja ei alussa syntynyt. Vasta kahdenkymmenen peliminuutin jälkeen KooTeePee:n Immo Eronen pääsi tekopaikkaan, mutta maalilla erinomaisesti koko peli pelannut HJK:n Mika Johansson hoiti tilanteen.
Erfan Zeneli, joka hetkeä aiemmin oli tuhrinut Mika Nurmelan loistavasta keskityksestä syntyneen maalipaikan loukkaantui 37. minuutilla ikävän näköisesti. KooTeePee:n Anssi Viren tuli ulosajon arvoisesti suoraan takaapäin nilkoille ja tämän johdosta Zeneli kannettiin kentältä paareilla. Viren sai törkeästä teostaan vain keltaisen kortin. Vaihdosta Zenelin tilalle tulleesta Ilari Äijälästä kehkeytyikin lopulta illan sankari. Liekö kakkosvalmentaja Talat käynyt tauolla puhelinneuvottelua Armstrongin kanssa, koska niin erinäköinen HJK marssi kentälle toisella puoliajalla. Jarno Parikan vaihtaminen Vili Savolaisen tilalle oli nerokas siirto. Tämä toi selvästi liikkuvuutta HJK:n hyökkäyspeliin ja lukuisia maalitilanteita alkoi syntyä. HJK rakensi varsinkin laidoilta Sebastian Sorsan ja Mika Nurmelan toimesta loistavia maalipaikkoja, mutta KooTeePeen maalivahti Janne Henriksson oli ilmiömäinen.
Seuraavaksi kävi kuten usein oman joukkueen hallitessa pelitapahtumia ja silloin vastustaja tekee ainoasta tilanteestaan maalin. KooTeePee:n Juha Majava antoi hienon keskityksen ja maalin edustalla korkeimmalle noussut Jussi Kinnaslampi puski pallon sisään. Tämä maali lisäsi entisestään pelin tempoa ja katsomossa sai todella viihtyä ja jännittää. HJK:n hurjan takaa-ajon esteenä oli vain yksi mies KooTeePee:n maalivahti Janne Henriksson. Varsinkin Farid Ghazi, Ilari Äijälä ja Mehmet Hetemaj pääsivät tulisesti laukomaan, mutta Henriksson veti aina pidemmän korren. 74 minuutilla HJK:n painostus palkittiin upealla maalilla, jota voisi näyttää euromaali kimaroissa. Ilari Äijälä eteni Nurmelan loistavan syötön turvin vasemmalta ja antoi matalan keskityksen maalille, mistä maalille hiipinyt Jarno Parikka toimitti pallon maaliin. Tämän jälkeen kotkalaiset väsyivät ja heidän prässi loppui. Ottelun ratkaisu syntyi vasta 89. minuutilla Äijälän laukoessa vasemmalla jalallaan 17 metristä pallon tarkasti oikean tolpan juureen. Toisen jakson loistavalla pelillä HJK sai mitä halusi ja neljäs peräkkäinen voitto käytännössä varmisti jatkopaikan lohkosta. Varsinkin toisen puoliajan peli oli täydellistä jalkapalloviihdettä ja ei edes kireä pakkanen pilannut kotimatkaa. **********************************************
Viime tiistaina maajoukkueen päävalmentaja Roy Hodgson valitsi ryhmän Italian Covercianossa 26.2.-5.3. järjestättävälle maajoukkue-ehdokas leirille. Hodgsonin valitsemassa ryhmässä on viisi U-21 maajoukkueen pelaajaa. Kokenein pelaaja ryhmässä on Tamu:n Jarkko Wiss 43 A-maaottelullaan. 16 pelaajaa on eri Veikkausliiga seuroista ja heistä eniten FC Hongasta ja Tamu:sta. Leirin jälkeen Hodgsonilla on todella hyvä tuntuma suomalaispelaajista ja heidän kyvyistään. Todennäköisesti vain muutama heistä pääsee kuitenkaan murtautumaan A-maajoukkueeseen. Loukkaantumisia kuitenkin tulee ja sitä varten on hyvä, että Roy tietää kenet kutsua korvaajaksi. Nyt on enään kuukausi aikaa Azerbaizan EM-karsinta otteluun ja mikään ei saa mennä pieleen. Harjoitusleirillä pelataan myös yksi ottelu Serie-A seura AC Sienaa vastaan, missä pelaa tällä hetkellä Udinesesta lainalla oleva suomalainen Roman Eremenko.
Toinen isompi uutinen oli entisen maajoukkuepelurin Simo Valakarin paluu Suomeen ja Turun Palloseuraan. Valakari on pelannut viime vuodet Yhdysvalloissa FC Dallasin riveissä ja ainakaan minulla ei ole käsitystä minkätasoista jalkapalloa hän on siellä pelannut. TPS:n valmentaja Mika-Matti Paatelainen houkutteli hyvän ystävänsä Suomeen. Tämäkin on kysymysmerkki, miten läheinen ystävyys vaikuttaa työskentelyyn. HJK myös houkutteli Valakaria, mutta valmentaja Armstrong sanoi suoraan "ei kiitos".
***********************************************
Viime tiistaina jatkui taas kahden kuukauden tauon jälkeen Mestareiden liiga. Nyt mukana on enään 16 joukkuetta ja vuorossa oli ensimmäisen pudotuspeli kierroksen ensimmäiset osa-ottelut. Yle televisioi ottelun Real Madrid-Bayern Munchen, joka oli mielenkiintoista katsottavaa. Nyt sen vaan hyvin huomaa, kun on tullut Liigacupia katsottua, ettei paikanpäällä koettavaa nautintoa voi korvata TV:llä. Tietenkään Yle:n toteutus ei yhtään auta asiaa. Miksi kerrankin, kun Yle jalkapalloa näyttää, niin sitä ei voida tehdä tyylillä? Ainoa Yle:n jalkapallomies Riku Riihilahti oli komennettu hiihdon MM-kisoihin Sapporoon, joten studio isäntänä oli kuiva Arto Nyberg. Se on jännä, miten Yle:llä tietyt henkilöt haluavat tunkea päätään joka paikkaan. Nyberg ei saanut mitään uutta irti vieraistaan ja meille jalkapallo harrastajille varsinkin studio-osuus oli tylsää katsottavaa. Toinen ärtymystä herättänyt asia oli selostus, joka melkein vaivutti uneen. Tapio Suominen oli joutunut lähtemään suoraan Åresta Madridiin, niin miten siinä kiireessä ehtii paneutua suoraan lähetykseen? Suomisen vierellä kommentoinut Martti Kuusela tuntuu kadottaneen tuoreen otteen jalkapalloon, kun valmennus hommat ovat jääneet.
Tulee entistä enemmän ikävä Nelosen Mestareiden liiga tiimiä: Matti Eve, Pasi Rautiainen ja selostaja JP-Jalo. Pasi Rautiainen kommentoi elävästi ja tunteella. Matti Eve hyvin komppasi häntä ja välillä Pasin "puoliaikashow" oli parempaa viihdettä, kuin itse peli. Yle:llä on kaikki mahdollisuudet saada aikaan oikeanlainen toteutus ja meille tv-lupamaksajille vastinetta. Ensinnäkin lähetyksen voisi siirtää Yle 24 kanavalle ja alkamaan jo klo 21. Ottelua ennen tulisi Nelosella pyörinyttä 4-4-2 ohjelmaa vastaava jalkapalloaiheinen keskusteluohjelma, jossa olisi mielenkiintoisia vieraita. Selostajaksi palkattaisiin tämän hetken paras suomalainen jalkapalloselostaja Tuomas Virkkunen. Hän toisi juuri oikeanlaista "draivia" ja asiantuntemusta lähetyksiin.
Parempaa odotellessa kerron vielä kommentista, minkä yksi lukija lähetti:"missä muualla maailmassa joutuu seuraamaan maajoukkueen edesottamuksia radion keskiaalloilla tai Internetistä". Tämä varmasti pistää miettimään.

Liigacupissa Honka-MyPa

FC Honka aloitti tämän vuoden urakkansa liigacupissa vasta nyt perjantaina. Olin ollut paikalla Hongan harjoitusottelussa TPS:ää vastaan pari viikkoa sitten ja ottelu osoitti Hongan olevan valmis kauden 2007 haasteisiin. Ennen peliä oli tiedossa Hongan joukkuetta vaivaava loukkaantumiskierre ja viime kauden kapteenin Sampo Koskisen siirtyminen Norjalais-seura Sanderfjordiin. Kapteenin tuore siirto ei tietenkään voi olla vaikuttamatta joukkuehenkeen ja ilmapiiriin. MyPa:n leirissä muutoksia viime kauteen oli tapahtunut valmennuspuolella, kun viime kaudella Kotkassa valmentanut nuori ja innokas Janne Hyppönen oli siirtynyt Ilkka Mäkelän rinnalle kakkosluotsiksi. Myös iloinen uutinen Anjalankoskelaisille oli varmasti nuoren ja lupaavan Aleksei Kangaskolkan jääminen seuraan vielä ainakin yhdeksi kaudeksi ennen isompia ympyröitä.

**************************************************** Saavuttuamme Tapiolassa sijaitsevaan Esport Arenaan kummastusta herätti pääsylipun hinta, joka oli 10e. Miksi HJK:n otteluun samaisessa kilpailussa pääsi puolet halvemmalla? Myös se mietytti miksi katsojille ei ollut istumapaikkoja enemmän. Ei sen nyt niin vaikeata luulisi olevan järjestää tuoleja maksaville katsojille, vaikka lähikoulusta? Itse ottelu lähti käyntiin kuitenkin kaikesta huolimatta. Hongan valmentaja "velho" Mika Lehkosuo oli saanut todenteolla miettiä ratkaisua pelaajapulaan. Hän olikin joutunut pudottamaan hyökkääjä Nicholas Otarun oikeaksi laitapuolustajaksi! Ensimmäinen hyvä tekopaikka siunaantui Roni Porokaralle toisella minuutilla. Hän laukoi suoraan ilmasta, mutta veto meni maalin ohi. Kuudennella minuutilla Aleksei Kangaskolkka eteni upeasti vasemmalta ja antoi maalin kulmalta loistavan syötön takaviistoon. Maalin eteen hiipineellä Mikko Hyyrysellä oli helppo työ siirtää pallo varmasti maalin kattoon. Ensimmäinen puoliaika ei juuri enempää tarjonnut ja tauolle siirryttiin MyPa:n johdossa. Mika Lehkosuo oli saanut pukuhuoneessa valettua pelaajiinsa enemmän puhtia ja toinen puoliaika alkoikin Hongan kovalla painostuksella. Viimeistely ja viimeiset syötöt olivat kuitenkin liian huonoja ja pallo karkasi minne sattui. Ote siirtyi pikkuhiljaa MyPa:lle ja varsinkin Kangaskolkka oli pelipäällä. Tämä jäi varmasti myös maajoukkueen valmennujohdon mieleen, joka oli paikalla Roy Hodgsonin johdolla. MyPa:n kokenut puolustus hiljensi täydellisesti varsinkin Hongan Jami Puustisen ja Aleksandr Kokon. Näyttää pahasti siltä, että Hongalla ei ole tällä hetkellä kylmäpäistä viimeistelijää. Varsinkin Kokko vaikutti olevan kaukana Veikkausliiga tasosta. Täytyy sanoa, että pelistä jäi aika vaisu ja mitäänsanomaton kuva. Toisaalta Hongalla on liikaa miehiä saiarastuvalla ja harjoituksissa on ehkä fyysisesti menty liian lujaa. Hongan kotisivuilla Mika Lehkosuo ei selitellyt tappiota kuitenkaan loukkaantumisilla, vaan sanoi heillä olleen kilpailukykyinen joukkue. Lehkosuo jatkoi MyPa:n aggressivuuden ja kovan prässäyksen olleen ottelun ratkaisu. Tämä oli kuitenkin vasta Hongan ensimmäinen Liigacup koitos tällä kaudella, joten eiköhän iloinen ja pelaava FC Honka tule taas.

************************************************* Muissa kierroksen otteluissa FC Viikingit otti ensimmäisen voittonsa Liigacupissa, Tamu:sta juuri siirtyneen Risto Ojasen johdolla. VPS lisäsi TPS:n ahdinkoa 2-1 voitollaan. HJK voitti kuluvana keskiviikkona FC Lahden 3-1 ja jatkaa puhtaalla pelillä lohkonsa piikki paikalla. Hieno uutinen HJK:n leiristä oli myös, että testimies Kabba Samura palkittiin hyvistä suorituksistaan 1+1 pituisella sopimuksella. Hänestä voi tulla pelätty kaksikko HJK:n kärjessä yhdessä Farid Ghazin kanssa. HJK on pelottavan hyvässä iskussa jo näin alkukaudesta, mitä se ei viime kaudella ollut. Näin ollen näyttää todella hyvältä seuran 100-vuotis juhlakautta silmällä pitäen. Atik Ismail omassa blogissaan ennusti, jopa HJK:n Jarno Parikan voittavan Veikkausliigan maalikuninkuuden 30 osumalla. Saapa nähdä, miten lopulta käy. Liicacup on tähän asti ollut todella mielenkiintoista seurattavaa ja hienoja pelejä on tullut nähtyä. Tähän ajankohtaan se on on ollut, kuin taivaan lahja. Puutteita löytyy lähinnä katsomorakenteista ja ottelutapahtumien tiedottamisesta. Nämä asiat, kun saadaan vielä kuntoon voi aivan hyvin 1000 katsojan raja Liigacupissa tulevaisuudessa rikkoontua.

****************************************************

Suomalaisista pelaajista ulkomailla on saatu mukavia uutisia. Norjan pääsarjasta tippuneen Molden maajoukkue mies Toni Kallio pääsi vihdoin uuteen seuraan. Uusi seura on Sveitsin liigan Young Boys ja kyseinen siirto lisää Sveitsissä pelaavien suomalaisten määrän jo neljään, joista muut ovat: Hannu Tihinen, Veli Lampi ja Juho Mäkelä. Olisikohan Roy Hodgsonilla tässäkin asiassa jonkinlainen neuvonantajan rooli, koska luotsasihan hän menetyksekkäästi Sveitsin maajoukkuetta. Toinen kovan luokan uutinen oli Hannu Tihisen nimitys seuransa FC Zurichin kapteeniksi. Tapahtuma on merkittävä, koska harvoin ulkomailta tuleva pääse huippuseuran kapteeniksi. Tarkennan, siis merkittävä kaikkialla muualla paitsi Suomessa, missä se uutisoitiin pienellä. Suoraan sanoen suututtaa, miten suomalainen media laiminlyö jalkapalloa. Esimerkiksi Skotlanti-Suomi ottelusta ei YLE:n urheiluruudussa ollut minkäänlaista raporttia! Rallista kyllä oli pitkät selostukset, vaikka kanava myi suorat lähetysoikeudet MTV3:lle täksi kaudeksi. Ovatko YLE:n urheilutoimittajat todella näin kapeakatseisia, vai onko vika päälliköissä? Toinen ihmetystä herättänyt asia on eri medioissa (varsinkin Helsinigin Sanomissa) päiväkausia jatkunut alppihiihtäjiemme toitotus. Kalle Palanderin ja Tanja Poutiaisen piti voittaa Åren MM-kisoissa, mutta toisin kävi ja kupla puhkesi. Eihän se nyt ihme ole "jos suksi ei luista", kun Monacon veroparatiisissa vain ajellaan sponsori-autoilla. Meidän jalkapallo henkisten ainoa henkireikä on Internet, mistä kyllä löytyy raportointia maailman ykköslajista. Toivotaan, että Internet laittaa tulevaisuudessa valtamediat kyykkyyn. Loppupeleissä ei se taidakkaan olla ns. lotto voitto syntyä kylmään ja ahdasmieliseen Suomeen, missä ainakaan jalkapallon kauneutta ei tunnuta ymmärtävän.

HJK murjoi FC Viikingit Liigacupissa

Suomalainen jalkapallokausi 2007 käynnistyi Liigacupin merkeissä viime viikon perjantaina. Olimme isän kanssa heti paikan päällä katsomassa HJK:n edesottamuksia IFK Marienhamnia vastaan Liigacupin avauksessa Talin jalkapallohallissa. Ottelu päättyi HJK:n 2-1 voittoon ja HJK:n peli oli yllättävän hyvää, kun ottaa huomioon joukkueen tilanteen. HJK:lta oli maalivahti Ville Wallen ja vakio puolustajat Tuomas Aho ja Markus Halsti sairastuvan puolella. Myös muutama pelaaja oli vasta testissä, joten tulevaa kautta silmällä pitäen oli nähdystä turha vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä. Ottelun suurin hahmo oli itseoikeutetusti keskikentällä, joka paikassa häärinyt Mika Nurmela. Kaikista tärkeintä ottelussa oli kuitenkin viime vuotta parempi Liigacupin avaus ja kolme pistettä.
************************************************** Nyt keskiviikkona oli vuorossa paikallisottelu Vuosaaren Viikinkejä vastaan samaisessa Talin jalkapallohallissa. Oli aika absurdia mennä katsomaan jalkapalloa, kun pakkasta oli ulkona -20 astetta. Talissa sisällä oli mukavan lämmintä ja mikä hienointa yleisö oli löytänyt perille, vaikka juuri missään ei tapahtumaa mainostettu. Katsojia oli paikan päällä n. 400 ja tämä lupaa hyvää tulevalle Veikkausliiga kaudelle. HJK sai otteluun salama-alun, kun testissä oleva Kabba Samura täräytti komeasti 16 metristä pallon Viikinkien maaliin jo kolmannella minuutilla. 15 minuuttia oli vasta pelattu, kun viime kaudella cup-mittelöissä onnistunut Jarno Parikka teki maalin Sebastian Sorsan esityöstä. Peli oli täydellistä HJK:n hallintaa ja vain pari minuuttia myöhemmin Parikka piti pujottelullaan pilkkanaan Viikinkien puolustusta ja iski kolme nolla lukemat. Ensimmäinen puoliaika osoitti Viikinkeillä olevan joka osa-alueella syöttöpelistä lähtien paljon työsarkaa. Tauon jälkeen peli jatkui HJK:n komennossa ja reilun tunnin jälkeen testimies Kabba Samura iski toistamiseen. Taas kerran pääsi Kabba vapaasti tälläämään 16 metristä ja nyt pallo suuntasi yläkulmaan. Näillä näytöillä luulisi miehen saavan sopimuspaperin. 5-0 maalissa toinen testipeluri Mohammed Nasser Medjoudj laukoi hienosti oikealta ja paluupallon toimitti sisään juuri peliin vaihdettu Ilari Äijälä. Viikinkien Jussi Petteri laukoi loppulukemat 5-1. ************************************************** HJK:n onnistujia olivat testimies Kabba Samura, Jarno Parikka, Timo Marjamaa, Vili Savolainen Fredrik Vikström ja Iiro Aalto. Timo Marjamaa johti puolustusta tyylipuhtaasti ja Iiro Aalto teki hienoja nousuja vasemman puolustajan tontilta. Veli Lammen siirryttyä viime kauden päätteeksi FC Zurichiin on oikean puolustajan paikalle etsitty korvaajaa. Kahdessa viimeisessä Liigacupin pelissä paikalla pelannut HJK:n oma kasvatti Fredrik Vikström on vakuuttanut otteillaan. Näin ollen voi olla, ettei korvaaja tarvitse kauempaa hakea. Jarno Parikka kärjessä näyttää kypsyneen pelimieheksi, joten vastuuta tulee varmasti myös Veikkausliigassa. HJK:n leirissä kaikki näyttää hyvältä, jos vertaa samaan ajankohtaan vuosi sitten. Vuosi sitten HJK keräsi Liigacupissa vain tappioita. Loukkaantuneet Ville Wallen, Tuomas Aho ja Markus Halsti, kun vielä saadaan takaisin näyttää paketti todella valmiilta. HJK testaa vielä pelaajia, ennen kuin ryhmä on täysin valmis ja ainakin oikea pakki, keskikenttäpelaaja ja kärkimies ovat vielä haussa. FC Viikinkien kohdalla täytyy toivoa parasta. Ehkä tämä peli oli hyvä herätys todellisuuteen ja siihen, että työtä pitää tehdä kovemmin. Minä epäilin jo viime syksynä, että riittääkö puoliammattilaisuus nykypäivän kovatasoiseen Veikkausliigaan? Muista Veikkausliiga seuroista hallitseva Suomen mestari Tampereen United aloitti Liigacupin todella vahvasti voittamalla TPS:n 4-0. Se on pelkästään hyvä asia tulevia euro-otteluita silmällä pitäen, että viime kauden Veikkausliigan kärkijoukkueet ovat jo näin vuoden alkupuolella hyvässä iskussa.
************************************************** EM-karsinta lohkoaan johtava maajoukkueemme avasi kuluvan kauden 2-2 tasapelillä harjoitusottelussa Skotlantia vastaan vieraissa. Maajoukkue koostui tällä kertaa ns. B-joukkueesta. B-maajoukkue on Roy Hodgsonin tuoma idea ja sen tarkoitus on peluuttaa A-maajoukkueen portteja kolkuttavia pelaajia. Joukkueessa kylläkin oli muutama A-maajoukkue peluri kuten Petri Pasanen, Toni Kuivasto, Alexei Eremenko jr. ja Shefki Kuqi. Roy Hodgsonin idean tarkoitus on muuttaa vähitellen koko suomalainen maajoukkue järjestelmä pala palalta. Saman tempun hän teki Sveitsin jalkapallolle nostaessaan Sveitsin maajoukkueen arvokisoihin. Nyt kansainvälisenä pelipäivänä pelaamaan pääsi joukko lupaavia nuoria ja vähälle peliajalle joukkueissaan jääneitä suomalaisia. Pelin anti oli Hodgsonin mukaan juuri se mitä haettiin ja hän sai katsastettua monia pelaajia maaliskuussa Azerbaizanissa jatkuvaa EM-karsintaa varten. Ainoa ikävä uutinen Skotlannista oli Perparim Hetemajn vakava loukkaantuminen, joka pitää miehen sivussa koko loppukauden. Nilkan murtuma ei varmasti ollut ilo uutinen Perparin työnantajalle AEK Ateenalle, mutta valitettavasti loukkaantumisriski on aina olemassa.
Seuraavaksi maajoukkue kokoontuu harjoittelemaan helmi-maaliskuun vaihteessa Italian maajoukkueen valmennuskeskukseen Covercianoon. Hodgsonin suhteiden avulla maajoukkueemme pääse valmistautumaan tuleviin koitoksiin Firenzen huippukuntoisille nurmille.
*************************************************** Hyviä uutisia kuultiin myös Maltalta, missä U-21 maajoukkue voitti Maltan komeasti 4-0. Tärkeintä pelissä oli pelaajatarkkailu syksyllä alkavia karsintoja varten ja moni pelaaja onnistuikin hyvin, kuten Jermu Gustafsson (FC Inter), Tim Sparv (Halmstads BK) ja Miki Sipiläinen (Tamu).
Upeaa oli kuulla myös, että Jari Litmasen nilkka toipuu odotetusti ja Mikael Forssel aloittaa ensi maanantaina joukkueen kanssa harjoittelun. Aikaa Azerbaizan otteluun on vielä yli kuukausi, joten eiköhän kapteenimme ole mukana johdattamassa Suomea voittoon yhdessä tutkaparinsa Forsselin kanssa. Lahdesta saimme kuulla viime viikolla, että Lahden Reipas alkaa puuhata Kuningas Litmaselle omaa patsasta. Idea on loistava, mutta ei vielä ajankohtainen Litmasen jatkaessa loisteliasta uraansa hamaan tulevaisuuteen. Patsaan tullessa ajankohtaiseksi olisi sen oikea sijoituspaikka Paavo Nurmen patsaan viereen Olympiastadionin kupeeseen. Siinä se muistuttaisi hyvin kaikkia ajasta, jolloin Jari Litmanen pelasi suomalaisen jalkapallon maailmankartalle!

Harjoitusottelu Honka-TPS (Esport Arena)

Paikanpäällä nähtävän jalkapallon puute oli kasvanut sen verran suureksi, että päätin lähteä Tapiolaan katsomaan Hongan harjoitusottelua. Ennen ensi perjantaina alkavaa liigacupia varten FC Honka on pelannut jo useamman harjoitusottelun. Vastustajat on katsottu muualta kuin Hongan kanssa samassa lohkossa pelaavista joukkueista. Ei näistä otteluista ainakaan mitään haittaa ole kolmen kuukauden päästä alkavaa Veikkausliigaakaan silmällä pitäen.
Matkanteko Tapiolaan sankassa lumipyryssä oli voimia vievää, mutta onneksi joukkoliikenteemme toimii ”säällä kuin säällä”. En aikaisemmin ollut käynyt uudessa Esport Arenassa, joten ensivaikutelma oli vaikuttava. Lajia kuin lajia näyttää olevan mukava harrastaa hienoissa sisätiloissa. Pallokentän löytäminen valtavasta rakennelmasta tuotti hieman vaikeuksia, mutta löydettyäni perille ei voinut, kuin ihastella näkymää. Tekonurmi oli pehmeässä kunnossa ja täällä uskoisi tulevien "Litmasten" ja "Forsseleiden" saavan rauhassa kehittyä.
************************************************** Itse ottelu alkoi Hongan painostuksella ja ryhmä vaikutti alusta asti valmiilta. Lisää mielenkiintoa otteluun toi Mika-Matti Paatelaisen paluu suomalaisiin ympyröihin TPS:n valmentajana monen Skotlannissa vietetyn vuoden jälkeen. "Mixu" huuteli heti alusta asti kovalla äänellä sivurajalla ja loi puhtia pelaajiinsa. Viime vuonna loistavana taktikkona ja neljänneksi Hongan viime kaudella luotsannut Mika Lehkosuo oli rauhallisempi. Ensimmäisellä jaksolla Honka meni johtoon Ville Jalaston puskumaalilla ja karkasi kahden maalin päähän Janne Saarisen toimiessa kapellimestarina. TPS kavensi Matti Heimon komealla maalilla, joka meni suoraan Hongan maalin yläkulmaan. Toisella jaksolla ote siirtyi TPS:lle, mutta Honka kirjautti 3-1 maalin TPS:n sählätessä pallon omaan maaliin. TPS:n testissä oleva Tarmo Neemelo laukoi loppunumerot 3-2 hienosti suoraan ilmasta. Peli oli nopeatempoista, viihdyttävää ja varsinkin Hongalla oli tilanteita useampaankin osumaan. Hongan puolelta onnistujia oli etenkin HJK:sta siirtynyt Rami Hakanpää, joka taklasi tyylikkäästi ja laukoi pari kertaa tulisesti. Pysyessään terveenä hän voi olla mahdollisen tulevan mestarijoukkueen puuttunut palanen. Roni Porokara viihdytti hienoilla harhautuksilla vasemmalla laidalla aina pallon saadessaan. Mikäli hän ei siirry isompiin ympyröihin, niin tulee hän olemaan yksi tulevan Veikkausliiga kauden tähdistä. Hongan puolustus on edelleen liian haavoittuvainen ja vahvistus toppari osastolle ei tekisi pahaa. Pelin aikana tuli selväksi, että maalilla haparoiden pelannut Tomi Maanoja ei pysty korvaamaan Tuomas Peltosta. Harjoitusottelu osoitti että, TPS:n valmentajalla Mika-Matti Paatelaisella on paljon työsarkaa edessä. Entinen Viron liigan maalipyssy Tarmo Neemelo osoitti olevansa pelimies ja hänen kanssa sopimuksen luulisi syntyvän. Valmentaja Paatelaisen pikkuveli Mikko oli näkymätön, mutta isoveljen opissa hänestä voi tulla maalinsylkijä. Aikaa on vielä paljon Veikkausliigan alkuun, mutta Honka osoitti olevansa valmis aloittamaan kauden, vaikka huomenna. Veikkausliiga kautta 2007 pääsee hyvin pohjustamaan ensi viikolla alkavassa liigacupissa ja toivoisi kaikkien joukkueiden suhtautuvan siihen ammattimaisesti. Viime vuonna ainakaan HJK ei näin tehnyt.
**************************************************** Mielenkiintoista oli nähdä keitä vaikuttajia oli kentän laidalla seuraamassa ottelua. Hienoa oli huomata juuri uudeksi Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valitun SDP:n Markku Sistosen juttelevan Hongan toimitusjohtajan Jouko Harjunpään kanssa. Tämä osoittaa hyvin, että nyt Hongalla on Espoon kaupungin tuki takana kehittäessä esim. olosuhteita. Suomalainen jalkapallo tarvitsee kehittyäkseen seurojen taakse kaupungin johtohenkilöt. On hieno huomata, miten maanläheisenä toimitusjohtaja Jouko Harjunpää on pysynyt. Hän isällisesti jutteli loukkaantuneina sivusta seuraavien pelaajien kanssa. Tässä olisi esimerkkiä muille seuroille, että johtajat eivät istuisi "piippuhyllyillä", vaan olisivat yhtä perhettä. Oli myös mielenkiintoista kuunnella sivusta kahden viereeni tulleen englantilaisen herrasmiehen juttelua. En tiedä olivatko he scoutteja, mutta tuntuivat tietävän ja seuraavan jalkapalloa melkoisen tarkkaan. Ainakin Hongan Roni Porokara on herättänyt kiinnostusta esim. Italian Serie A seura Udinesessa ja kansainvälinen siirtoikkuna sulkeutuu tammikuun lopussa.
Veikkausliigan otteluohjelma on saatu julkaistua ja ainakin nopeasti vilkaisten se vaikuttaa erittäin hyvältä. Melkein täysiä kierroksia on saatu ainakin alkuun useampi ja ohjelman tekijä Peter Lundström painottaa yleisöystävällisyyden olleen vahva tekijä ohjelmaa laadittaessa. Pitkä odotus päättyy 21.4, kun Vaasassa, Oulussa ja Kotkassa aloituspotkut potkaistaan.
************************************************** Kansainvälisessä jalkapallossa saimme tänään hyviä uutisia, kun Uefan puheenjohtaja vaihtui. 77-vuotiaan Lennart Johanssonin oli aika väistyä 17 vuotta kestäneen johtajuuden jälkeen. 51-vuotias ranskalainen entinen huippujalkapalloilija Michel Platini valittiin monen yllätykseksi Uefan johtoon. Johansson suurin saavutus oli nykyisen Mestareiden liigan perustaminen 1992, mutta sen jälkeen hän on antanut liiaksi periksi suurseuroille ja rahalle. Platini aikoo vähentää suurten maiden (Italia,Englanti,Espanja) osallistumismäärän kolmeen nykyisestä neljästä. Täten myös Suomella on jatkossa paremmat mahdollisuudet päästä mukaan Mestareiden liigaan.
Suosittelen kaikille lämpimästi lähtemistä katsomaan jo ensi viikolla alkavaa liigacupia, koska kaikkien aikojen suomalainen jalkapallo kausi on jo alkanut!

Mika Väyrynen

Mika Väyrynen kuuluu ehdottomasti siihen ”kultaiseen” sukupolveen, mistä viime kirjoituksessani kerroin. Hän ei kuitenkaan ollut ikätoverinsa Mikael Forsselin tyyliin mikään nuorisotähti.
Paikkansa esimerkiksi maajoukkueessa hän pystyi vakiinnuttamaan vasta takaoven kautta. Kesäkuussa 2003 oli edessä kohtalokkaat EM-karsintaottelut silloista Serbia ja Montenegroa ja Italiaa vastaan. Antti Muurinen ei valinnut aluksi edes kokoonpanoon Väyrystä, mutta Jari Ilolan loukkaantuessa sai Väyrynen tilaisuutensa. Väyrynen pelasi molemmat ottelut kokonaan ja oli Suomen onnistujia. Itse en Väyrystä vielä tositoimissa nähnyt aiemmin keväällä pelatussa Italia-Suomi ottelussa. Olin silloin maajoukkueen kannattajien kanssa Palermossa unohtumattomalla pelimatkalla.
*************************************************** Moni muistaa Väyrysen ajoilta, milloin hän pelasi surullisen kuuluisassa FC Jokereissa. Uudella Finnairstadionilla pelatuissa otteluissa Väyrynen teki suuren vaikutuksen. Mika Väyrynen on syntynyt 28.joulukuuta 1981 Eskilstunassa Ruotsissa. Väyrysen kasvattajaseuroina ovat olleet Lohjan Pallo ja Kyrkslätt IF Kirkkonummelta. Ensimmäiset miesten pelinsä Mika pelasi FC Kirkkonummen riveissä. Monia ihmetytti Väyrysen siirtyminen FC Lahden organisaatioon 1999, koska olisihan esim. HJK ollut lähempänä. Veikkausliiga debyyttinsä hän teki heti ensimmäisellä kaudellaan vasta 17-vuotiaana. Hän pelasi vuosina 1999-2000 Lahdessa 36 ottelua tehden niissä yhden maalin. Kaudeksi 2001 hän siirtyi FC Jokereihin, jonka riveissä pelasi mm. Antti Sumiala ja Shefki Kuqi. Pasi Rautiaisen valmentama FC Jokerit pelasi hienoa jalkapalloa ja oli lähellä voittaa mestaruuden.
Väyrynen herätti kiinnostusta ulkomailla ja syksyllä 2001 hän siirtyi Alankomaihin SC Heerenveeniin. Maestro Jari Litmanen avasi tämän reitin kansainväliselle huipulle siirtymällä Ajaxiin 1992 ja hänen jalan jälkiään on seurannut mm. Sami Hyypiä ja Joonas Kolkka.
SC Heerenveenissä hänestä hioutui neljän kauden aikana yksi joukkueen avainpelaajista. Hän pelasi neljän kauden aikana 101 ottelua tehden niissä 17 maalia. 13. kesäkuuta 2005 Väyrysen piti ottaa seuraava askel urallaan ja syntyi sopimus PSV Eindhovenin kanssa. Siirto oli todella merkittävä, koska onhan PSV yksi Hollannin suurista. Loukkaantumiset vaivasivat debyytti kaudella, mutta hän pääsi kauden päätteeksi juhlimaan mestaruutta. PSV:n valmentaja Ronald Koeman ei tunnetusti salli yhtäkään virhettä pelaajiltaan. Koemanin valmentaessa Ajaxia teki Petri Pasanen yhden virheen josta tuli maali ja tämän jälkeen Pasasen joutui penkille. Ennen kautta 2006 Celta de Vigo oli halukas lainaamaan Väyrysen ja sopimus oli sinettiä vaille valmis. Koeman kuitenkin viime hetkellä päätti olla suostumatta lainasopimukseen. Tapahtuneen syitä emme tule ikinä tietämään.
**************************************************** Alkukaudesta Väyrynen sai niukalti peliaikaa ja vielä kaiken lisäksi hän loukkaantui Suomi-Armenia pelissä 15. marraskuuta. Nyt vasta hän alkaa olla pelikunnossa ja on valmiina haasteisiin. Pelejä PSV:llä riittää sen ollessa mukana myös Mestareiden liigan jatkopeleissä, jossa se kohtaa seuraavaksi englantilaisen Arsenalin. Nyt kansainvälisen siirtoikkunan ollessa auki tammikuun, voi mitä vain tapahtua. Celta de Vigo on edelleen kiinnostunut Väyrysestä ja jopa Valioliiga seura Fulhamin valmentaja oli vakoilemassa Väyrystä Suomi-Armenia pelissä. Kaikki varmasti toivomme, että hän pääsee pelaamaan pelistä toiseen. Se on tärkeintä hänen iässä, jotta kehitys ei pysähdy. Maajoukkue tarvitsee ”timanttia” Litmanen-Tainio-Väyrynen tänä vuonna enemmän, kuin koskaan.
Maajoukkueessa Väyrynen pelasi ensimmäisen ottelunsa 20. maaliskuuta 2002 Etelä-Koreaa vastaan Espanjassa. Hän on kantanut Suomi paitaa 26 ottelussa tehden niissä kaksi maalia. Ensimmäinen maali syntyi harjoitus-ottelussa Pohjois-Irlantia vastaan viime elokuussa. Väyrynen tuli vasta toisella puoliajalla sisään ja oli yksi harvoja onnistujia 1-2 tappioon päättyneessä ottelussa. Toisen maalin muistavat varmasti kaikki. Ikimuistoinen Puola-Suomi oli jo ratkennut Kuningas Litmasen tekemiin kahteen maaliin, mutta Väyrynen päätti show´n hienolla zipillä yli maalivahdin. Väyrynen tulee tekemään vielä pitkän ja hienon uran maajoukkueessa että seura tasolla, joissa molemmissa vain taivas on rajana. Maestro Litmasen poistuessa aikanaan näyttämöltä nousevat Väyrysen ja Tainion kaltaiset pelaajat entistä enemmän esille.
*************************************************** Vuosi 2007 on siis alkanut. Vuosi, joka voi päättyä historialliseen lopputurnaus paikkaan ja nostaa vihdoinkin jalkapallon sille kuuluvalle paikalle eli ykköslajiksi Suomessa. Tämä vuosi voi, kuitenkin yhtä hyvin päättyä kyyneliin. Yksi asia on varmaa, että todelliset suomalaisen jalkapallon lippulaivat Palloliitto ja HJK täyttävät 100 vuotta. Myös yksi suomalaisen jalkapallon ikoneista Atik Ismail yhdessä kaksoisveljensä Adilin kanssa täyttää 100 vuotta (50+50). Lämpimät onnittelut kaikille edellä mainituille! Te olette uskoneet omaan juttuunne ja tehneet sitä rehellisesti ja uraauurtavasti. Olette vieneet suomalaista jalkapalloa eteenpäin monella rintamalla. Yksi asia mitä toivon, että varsinkin Palloliitto ei juhlisi vain kabineteissa miltä se pahasti näyttää. Jalkapallo kuuluu kaikille ja voisitte järjestää kunnon kansan juhlat? 19. lokakuuta pelattava juhlamaaottelu voisi olla osin täysin ilmainen, jotta sellaisetkin joilla ei ole varaa maksaa 50-300 euroa pääsylipuista näkisivät hienon maajoukkueemme. Me, jotka olemme kannattaneet hyvinä että huonoina aikoina suomalaista jalkapalloa ansaitsemme myös juhlat.