FC Honka-IFK Mariehamn







Nyt kohtasivat kaksi tämän kauden tasapelijoukkuetta, jotka ovat pelanneet yhteensä 15 tasapeliä (Honka seitsemän ja IFK Mariehamn kahdeksan).

Vierailija IFK Mariehamn on tuulahdus ruotsalaista vanhempaa ja kehittyneempää kulttuuria Suomi-futiksessa. IFK Mariehamn voisi pelata myös Ruotsin sarjoissa, mutta meidän onneksi se on valinnut Suomen. IFK Mariehamn pelasi ensimmäisen kerran ylimmällä sarjatasolla vasta vuonna 2005 (vuosi ennen FC Honkaa). Seura onkin ollut tunnettu lähinnä Daniel Sjölundin kasvattajaseurana ja seuraa tukeneesta kauppaneuvos, taloustieteen tohtorista Anders Wiklöfistä. Yksi Ahvenanmaan vaikutusvaltaisin ja varakkain mies Anders Wiklöf (pelasti viime keväänä FF Jaron konkurssilta) on ilmeisesti sijoittanut seuraan lisää rahaa, koska viime kauden jälkeen on tapahtunut merkittävä muutos. Ennen puoliammattilaisseurana toiminut IFK Mariehamn on nyt ammattilaisseura. Tämä on upea juttu, koska puolivaloilla operoiminen ei vie Suomi-futista mihinkään. Manner-Suomessa aliarvostettu valmentaja Pekka Lyyski sai joukkueesta valtavasti irti jo ennen ammattimaistumista, joten nyt tulevaisuus näyttää hyvältä.

FC Honka sen sijaan on keskellä otteluruuhkaa, kun europelit tuovat kahden ottelun viikko tahdin. Viime torstaina joukkue otti vakuuttavan 2-0 voiton Eurooppa liigan toisen karsintakierroksen ensimmäisessä osa-ottelussa Bangoria (Wales) vastaan. Toisaalta tämä on kansainvälinen pelitahti, joten kehittyvän seuran on vastattava tähän haasteeseen. Pitää muistaa, että Honka aloitti voittoputken viime vuoden Veikkausliigassa juuri samoihin aikoihin europelien alettua. *************************************************
Ottelu lähti tuulisissa oloissa vauhdikkaasti käyntiin. Honka loi painetta, mutta ensimmäisen maalin neljän minuutin kohdalla teki kuitenkin Mariehamn. Alexandros Pappas vapautti Wilhelm Ingvesin, joka ehti palloon ennen Hongan maalivahtia Tuomas Peltosta. Tämän jälkeen Mariehamn alkoi pelaamaan kontrolloidusti, eikä se antanut juurikaan tilaa Hongalle. 12 minuuttia oli pelattu, kun Hongan Joel Perovuo murtautui "boxiin" ja jälkitilanteessa Aleksandr Kokko pääsi laukomaan, mutta Mariehamnin maalilla Gustav Långbacka torjui. Pelikello osoitti 19 minuuttia, kun Kokko vapautti Hermanni Vuorisen läpiajoon. Puolustuksessa Kenneth Gustavsson joutui hänet kaatamaan ja tästä seurasi Hongalle rangaistuspotku. Maalipörssiä johtava Vuorinen asteli pilkulle ja teki kauden kymmenennen maalinsa. 25 minuutin kohdalla pallo jäi Hongan kulmapotkusta vaarallisesti pomppimaan IFK:n maalinedustalle. 32 minuuttia oli pelattu, kun Mariehamnin Pappas murtautui "boxiin" ja syötti taakse Amos Ekhalielle, joka laukoi tulisesti, mutta Peltonen torjui sen kulmaksi. Kaksi minuuttia edellisestä, kun Hongan Demba Savage nosti oikealla laidalla loisteliaasti pallon pakin yli ja syötti sen maalille Jussi Vasaralle, joka puski, mutta Långbacka torjui sen kulmaksi.

Toisen puoliajan alkuun kumpikaan joukkueista ei vielä vaihtanut pelaajia. 48 minuutin kohdalla pallo pyöri jälleen vaarallisesti Mariehamnin maalilla. Ensimmäiset vaihdot suoritti Mariehamnin valmentaja Pekka Lyyski, kun Amos Ekhalie, sekä Wilhelm Ingves tulivat pois ja Marcus Olofsson, sekä Arsim Gashi juoksivat sisään. 61 minuutin kohdalla Mariehamnin Ante Simunac murtautui vaarallisesti "boxiin", mutta hän kaatui tai hänet kaadettiin viime hetkellä. Viisi minuuttia edellisestä ja Hongan Hermanni Vuorinen nousi kuin Pendolino vasenta laitaa, mutta syöttö maalille ontui. 69 minuuttia oli pelattu, kun IFK hyökkäsi ja Tamás Gruborovics laukoi keskeltä tarkasti, mutta Peltonen maalilla torjui vain vaivoin. Vasta nyt Hongan valmentaja Mika Lehkosuo teki ensimmäiset vaihtonsa, kun Aleksandr Kokko, sekä Jaakko Lepola löntystelivät pois ja Jami Puustinen, sekä Nicholas Otaru kirmasivat kentälle. Kymmenen minuuttia ennen loppua Mika Lehkosuo joutui kovalla äänellä johtamaan peliä kentän laidalla. Honka hakikin vimmatusti voittomaalia ottelun lopussa ja vielä 84 minuutilla kulman jälkitilanteessa Joel Perovuo pääsi keskeltä laukomaan. Pallo osui kuitenkin matkallaan maaliin epäonnisesti Jami Puustisen olkapäähän, josta se kimposi katsomoon.

Näin Honka ja IFK Mariehamn joutuivat taas tyytymään vain pisteeseen. Ottelun laukaukset kohti maalia kertovat olennaisen, kun Honka sai vain kolme ja Mariehamn neljä vetoa kohti maalia! Ottelusta esiin nousivat Hongan Hermanni Vuorinen ja IFK Mariehamnin Ante Simanac. Varsinkin Hermanni Vuorisen työmäärästä voisi koko muu joukkue ottaa mallia.

En sanoisi vielä, että mestaruus olisi lopullisesti karannut Hongalta, mutta kyllä voittoja pitää pian alkaa tulemaan. Tänään Honka oli jotenkin täysin hengetön ja sen pelaaminen meni liiaksi yksityisyrittämiseksi. Tällä hetkellä näyttääkin, että viime vuosien energinen, juonikas ja laitanousuja hyväksi käyttävä Honka on muisto vain?

FC Hongan maalivahti Tuomas Peltonen

IFK Mariehamnin maalivahti Gustav Långbacka ja Hongan Hermanni Vuorinen

IFK Mariehamnin valmentaja Pekka Lyyski

Hongan valmentaja Mika Lehkosuo

FC Honka-TPS 0-0

Veikkausliigakausi on nyt puolivälissä ja nyt aletaan hakea asetelmia mitalitaistoon. FC Honka on voittanut maaottelutauon jälkeen kaksi helppoa vastustajaa, kun Rops ja Kups kaatuivat yhteismaalein 6-2. TPS sen sijaan on voittanut neljä edellistä otteluaan ja se on hävinnyt viimeksi 14.5 paikallisvastustaja FC Interille.

Ottelu lähti käyntiin vauhdilla ja vain 40 sekuntia oli pelattu, kun Hongan Hermanni Vuorinen jo pääsi laukaisupaikkaan. Kahden minuutin pelin jälkeen Hongan Demba Savage syötti Joel Perovuon vetopaikkaan. Honka jatkoi paineen luomista ja TPS joutui puolustuskannalle. 10 minuutin kohdalla Hongan Jami Puustinen syötti hyvin oikealta rangaistusalueen keskelle, mutta jatkajaa ei löytynyt. Kuusi minuuttia edellisestä ja Jaakko Lepola pääsi kokeilemaan laukausta keskeltä, mutta ilman tulosta. 18 minuutin pelin jälkeen pääsi Joel Perovuo hyvin murtautumaan "boxiin", mutta laukaus kimposi TPS-puolustuksesta kulmaksi. Ottelu alkoi menemään tarkaksi puolustamiseksi ja varsinkin TPS karvasi hyvin. 35 minuutin kohdalla Demba Savage nousi keskeltä ja laukoi tulisesti, mutta TPS-maalilla Jukka Lehtovaara torjui komeasti. Kaksi minuuttia kului edellisestä, kun Hongan Hermanni Vuorinen etsi keskeltä laukaisupaikkaa ja laukoi hieman ohi maalin. Juuri ennen taukovihellystä pääsi vielä TPS:n Chris Cleaver murtautumaan voimalla boxiin, mutta Hongan kapteeni Rami Hakanpää otti pallon pois tyylillä.

Toinen puoli-aika jatkui tiukalla puolustamisella molemminpuolin. 56 minuutin kohdalla Hongan valmentaja Mika Lehkosuo otti Jami Puustisen pois ja Aleksandr Kokko pääsi kirmaamaan kentälle. Vaihto ei muuttanut sitä tosiasiaa, että Hongalta puuttui edelleen huippujoukkueita vastaan terävyys hyökkäyskolmanneksella. 59 minuutin kohdalla oli Aleksandr Kokko puskupaikassa. Kaksi minuuttia edellisestä Hongan Demba Savage laukoi, mutta Lehtovaara torjui upeasti ja Kokko pääsi vielä jatkopalloon. Pelikello näytti 64 minuuttia, kun TPS:n valmentaja Pasi Rautiainen otti Kasper Hämäläisen pois ja tilalle juoksi Riku Riski. 66 minuutin kohdalla Aleksandr Kokko juoksi keskeltä ja syötti Savagelle boxiin, mutta tilanteesta syntyi vain kulma. 70 minuuttia oli pelattu, kun pitkän kuntoutumisprosessin läpikäynyt Mika Ääritalo tuli Mikko Paatelaisen tilalle. Kaksi minuuttia kului edellisestä ja TPS:n Riku Riski oli avopaikassa, mutta laukaus oli kehno. TPS kaipasi myös terävyyttä syöttöihin hyökkäyksessä.

Kumpikaan joukkueista ei ansainnut pistettä enempää tästä ottelusta ja pelin tempo, yksilösuoritukset, sekä tilanteisiin meno ei noussut missään vaiheessa kärkikamppailun ansaitsemalla tasolle. Molemmilla joukkueilla oli taas lukuisia erikoistilanteita, mutta miksi niitä ei saada paremmin hyödynnettyä? Pitäisikö niitä entistä enemmän harjoitella jo 6-14 vuotiaina? Kaikki kentällä tänään esiintyneet olivat aika harmaata massaa, mutta tietyissä asioissa TPS:n maalivahti Jukka Lehtovaara ja Hongan toppari Rami Hakanpää erottuivat massasta. Suurin häviäjä tänään oli Honka, koska jo kauden kuudes tasapeli on tiputtamassa sen mestaruusjunasta.

Lopuksi sana illan lehdistötilaisuudesta. Useissa lehdistötilaisuuksissa on kaava liian samanlainen: valmentajat, sekä pelaajat puhuvat diplomaattisesti ja todella varoen. Tänään tilanne oli täysin erilainen, kun paikalla oli TPS:n valmentaja Pasi Rautiainen, joka puhui suoraan sydämestä. Kerrankin joku puhui suoraan esimerkiksi katsojamääristä, pelistä ja pelaajista. On mahtavaa, että Pasi on tuonut taas Suomi-futikseen uutta näkökulmaa. Liian moni ihminen tässä maailmassa kärsii sananvapauden puutteesta, joten niillä joilla se on, sitä käyttäköön!

TPS:n Jarno Heinikangas

Hongan kapteeni Rami Hakanpää

Lopuissa: TPS:n valmentaja Pasi Rautiainen ja Hongan valmentaja Mika Lehkosuo

HJK-FC Inter Töölön Pallokentällä





Nyt U21 EM-kisat ovat Suomen osalta ohi ja on aika keskittyä taas Veikkausliigaan. Nuoret osoittivat kivikovassa lohkossa pystyvänsä haastamaan kenet tahansa, mutta erikoistilanteet ja hyökkäyksen viimeinen kolmannes erottavat meidät vielä huippumaista. Selvästi tuli myös esiin, ettei nykyisen kaltainen Veikkausliiga valmista pelaajiamme kovatasoisiin maajoukkuepeleihin.

Kotijoukkue HJK on viettänyt viime ajat treenikentällä, kun viimeisestä pelistä on vierähtänyt jo kuukausi. Nyt sillä onkin ollut aikaa hioa kuvioita valmiiksi tiukkaan ottelutahtiin ja myös alkaviin europeleihin. Varsinkin maalinteko on ollut joukkueelle yllättävän vaikeaa, vaikka joukkueella on yksi sarjan parhaista hyökkäysarsenaaleista. Viimeisessä kuudessa ottelussa HJK on tehnyt vain kuusi maalia! Voikin kärjistetysti sanoa, että Klubia on pitänyt pystyssä laituri-Sebastian Sorsa luomillaan erikoistilanteilla ja edelleen koko liigan paras maalivahti Ville Wallén. HJK:n on pitänyt hyvin mukana mestaruustaistossa myös muiden kärkiryhmien kompurointi, mutta nyt viimeistään liigan laajimmasta, sekä tasokkaimmasta joukkueesta on saatava kaikki irti.

Viime kauden mestari-ryhmä FC Inter sen sijaan menetti kauden jälkeen kaksi tärkeintä pelaajaansa, kun koko sarjan parhaisiin kuuluneet puolustaja Jos Hooiveld, sekä keskikentän ankkuri Dominic Chatto siirtyivät Allsvenskaniin. Valmentaja Job Dragtsma etsi koko talven kuumeisesti heille korvaajia, koska luomastaan pelityylistä hän ei halunnut luopua. Dragtsman erinomaiset kontaktit tuottivat tulosta juuri ennen kauden alkua, kun puolustajat Claudio Verino ja Ari Nyman, sekä keskikenttäpelaaja Alberto Ramirez liittyivät ryhmään. Uudet pelaajat ovat yllättävänkin nopeasti sulautuneet ryhmään ja Job Dragtsmalla onkin taas käsissään jopa mestari-ryhmän palikat.
***************************************************
Ottelu alkoi molemminpuolin hermostuneesti, kun taukoa oli peleistä. Viiden minuutin pelin jälkeen FC Inter otti peliä hallintaansa, kun taas HJK:lla pelirytmi oli täysin kateissa. 13 minuutin kohdalla "kuin varkain" HJK iski kuitenkin maalin, kun Dawda Bah "jallitti" Interin rangaistusalueella ja Juho Mäkelä pääsi tuikkaamaan pallon maaliin. Tämän jälkeen HJK pääsi peliin paljon paremmin mukaan. 21 minuutin jälkeen Bah nousi taas vasemmalta hyvin "boxiin" ja seurauksena oli kulmapotku. Kaksi minuuttia edellisestä, kun Medo pääsi laukomaan kovaa ja Patrick Bantamoi torjui Interin maalilla epävarmasti. 25 minuuttia oli pelattu, kun Interin Henri Lehtonen nousi vasemmalta laidalta vaarallisesti. Interin pelinrakennus meni kuitenkin liian usein pieneksi "näpertelyksi".

Toiselle puoliajalle Interin valmentaja Job Dragtsma otti Guillano Grotin, sekä Aristides Pertotin pois ja tilalle kirmasivat Timo Furuholm, sekä Joni Kauko. Huolimatta pukukoppipuheista ja vaihdoista Inter ei saanut pelinrakenteluaan totutulla tavalla toimimaan. 53 minuutin kohdalla pääsi Interin Alberto Ramirez laukomaan, kun Inter alkoi luomaan enemmän painetta. Kolme minuuttia edellisestä ja Inter sai pelivälineen maaliin, mutta se tuomittiin paitsioksi. HJK:n valmentaja Antti Muurinen otti Juho Mäkelän pois ja Jarno Parikka pääsi sisään. 60 minuutin kohdalla Interin Severi Paajanen syötti hyvin keskelle ja Timo Furuholm pääsi laukomaan, mutta tuloksetta. 68 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Sebastian Sorsa nousi keskeltä ja vei Inter-puolustuksen "kahville" ja vain maalilla Bantamoi pystyi estämään upean maalin. Neljä minuuttia edellisestä ja Dawda Bah laukoi suoraan ilmasta kohti Inter-maalia. Nämä kaksi edellistä tilannetta olivat ihan kansainvälistä tasoa! Pelikello näytti 84 minuuttia, kun tapahtui ottelun ratkaisu. Jarno Parikka pääsi läpiajoon ja Interin maalivahti Patrick Bantamoi joutui hänet kaatamaan punaisen kortin arvoisesti. Inter oli jo aiemmin tehnyt kaikki vaihdot, joten hyökkääjä Touko Tumanto joutui tolppien väliin. 89 minuutin kohdalla HJK:n Medo nousi boxiin ja pääsi laukomaan, mutta Tumanto torjui. Jälkitilanteessa Bah syötti pallon maalin eteen ja Parikka teki maalin.

Ottelun tähti oli HJK:n Dawda Bah ja myös Sebastian Sorsa ansaitsee maininnan. FC Inter sitä vastoin ei saanut peliään kunnolla toimimaan kuin ajoittan, mutta Severi Paajanen nousi joukosta esiin. Ottelu tarjosi hyvällä nurmella ajoittain jopa mestarillisia suorituksia ja nyt kun nurmet alkavat olla muillakin paikkakunnilla kunnossa, niin tämä tästä vain paranee! ***************************************************
Viimeaikaiset uutiset Ykkösestä ovat olleet todella huolestuttavia. Ensiksi keväällä tuli ilmi, että nousijasuosikki AC Oulun pelaajat ovat joutuneet turvautumaan palkkaturvaan. Viimeisin "pommi" oli, kun 12 Atlantis FC:n pelaajaa irtisanoutui maksamattomien palkkojen takia. Mitä ihme touhua tämä on!? Villissä lännessäkin oli enemmän järjestystä kuin nykyisessä Ykkösessä. Miksi Palloliitto ei ole laittanut kuntoon Suomen toiseksi ylintä sarjaa? Miksi se vain "pyörittelee peukaloita" AC Oulun, sekä Atlantiksen tapauksissa, eikä ota heti liigalisenssiä heiltä pois? Eihän tälläinen voi jatkua, että Atlantiksen Markku Ritalan kaltaiset omistajat saavat vain jatkaa. Tiedän, että Ritala on laittanut lähes koko omaisuutensa jalkapalloon, enkä hänen intohimoaan kiistä, mutta joskus peli pitää vain viheltää poikki. Huono esimerkki siitä mitä käy, kun Palloliitto ei laita Ykköstä kuntoon on "hissijoukkue" Kups, joka on 2000-luvulla pelannut säännöllisesti vuoroin Ykköstä ja Veikkausliigaa. Aina pudotessaan se on pitänyt välivuoden Ykkösessä ja nousun tapahtuessa hyppy Veikkausliigaan on ollut sille aivan liian iso. Kaikki jotka näkivät viime keskiviikon FC Honka-Kups pelin voivat todistaa, ettei kyseinen "harjoitusottelu" palvellut ketään.

Olen tästä asiasta kirjoittanut jo monta kertaa, että Ykköseen pitää saada tiukat lisenssivaatimukset, jolloin nouseva seura on heti valmis Veikkausliigaan. Julkisuudessa on julistettu, miten hyvin Palloliiton ja Veikkausliigan yhteistyö toimii, mutta ei se siltä näytä, kun Palloliitolla on aina ylin päätäntävalta. Veikkausliiga halusi esimerkiksi supistaa joukkuemäärää, mutta Palloliitto sanoi ei. Tässäkö se Suomi-futiksen kehittäminen sitten hidastuu, kun on aina se yksi taho, joka sanoo sen viimeisen sanan!

Jarno Parikka

FC Interin valmentaja Job Dragtsma


HJK:n valmentaja Antti Muurinen

U21 maajoukkueen viimeistelyharjoitukset










U21 maajoukkue kokoontui 3.6 Eerikkilän urheiluopistolle valmistavalle lerille. Joukkue pelasi myös lauantaina 6.6 EM-kenraaliharjoitusottelun Valko-Venäjää vastaan. Varsinkin ensimmäisellä puoliajalla nuorten peli sujui mallikkaasti ja etenkin Perparim Hetemaj oli "liekeissä". Hän järjesti Suomelle rangaistuspotkun, kun hänet kaadettiin boxissa ja kapteeni Tim Sparv laukoi 1-0 voiton. Raporttien mukaan harjoitusleiri sujui suunnitelmien mukaan ja joukkuehengen kerrottiin olevan loistava.

Tänään kello 11.00 Töölön Pallokentällä pääsin todistamaan sen itse. Tunnelma joukkueessa oli vapautunut ja toisia kannustettiin vilpittömästi. Huumorikin räiskyi pelaajien kesken, niin kuin Perparim Hetemajn haastattelusta näkyy. Tämä nuorten joukkue on näyttänyt jo venymiskykynsä ja siihen, kun yhdistetään näin upea joukkuehenki, niin alkaa todella uskoa joukkueen viralliseen tavoitteeseen välieräpaikkaan! Kello 16.00 joukkue lentää Finnairin siivillä kohti Göteborgia, jossa se majoittuu lähelle keskustaa kylpylämäiseen hotelliin. Täytyy lopuksi todeta, että minulla on nyt sellainen fiilis, että on tapahtumassa jotain todella suurta!

Tässä lopullinen U21-joukkue/U21 TEAM:

Maalivahdit:
Anssi Jaakkola V.F Colligiana, s.1987, 8/0 U21 ott/maalit
Lukas Hradecky Esbjerg FB, s.1989, 0/0
Jon Masalin Ham-Kam s.1986 1/0

Puolustajat:
Jukka Raitala HJK, s.1988, 15/0
Joni Aho FC Inter, s.1986, 10/0
Ville Jalasto Aalesund FK, s.1986, 15/1
Joonas Portin FF Jaro, s.1986, 17/0
Joona Toivio FC Stormvogels Telstar, s.1988, 2/0
Tuomo Turunen FC Honka, s. 1987, 15/1
Pyry Kärkkäinen HJK, s.1986, 10/0
Petri Viljanen Haka s.1987 3/0

Keskikenttä:
Tim Sparv Halmstads BK, s.1987, 15/4
Mehmet Hetemaj Thrasivoulos Fylis, s.1987, 15/2
Juha Hakola Heracles Almelo, s.1987, 8/0
Kasper Hämäläinen TPS, s.1986, 17/1
Ilari Äijälä MYPA s.1986 3/0
Nicholas Otaru FC Honka, s.1986, 3/1
Perparim Hetemaj AEK Athens, s.1986, 12/3
Jussi Vasara FC Honka, s.1987, 2/2

Hyökkäys:
Berat Sadik DSC Arminia Bielefeld, s. 1986, 11/2
Teemu Pukki FC Sevilla, s. 1990, 0/0
Jarno Parikka HJK, s. 1986, 17/2
Aleksandr Kokko FC Honka, s.1987, 4/0

Officials
Markku Kanerva Head Coach
Kari Martonen Coach
Kari Laukkanen Goalkeeping Coach
Janne Hyppönen Technical Analyst
Tuomas Brinck Doctor
Jari Pylvänäinen Physiotheraphist
Tony Elomaa Physiotheraphist
Harri Koskinen Kit Manager
Lennart Wangel Head of Delegation
Tuula Tonttila Team Secretary
Sami Terävä Media Officer

Harjoituksia



Berat Sadik

Juha Hakola

Teemu Pukki

Perparim Hetemaj (pokka pettää, kun Berat Sadik tekee jäynää taustalla)


Kapteeni Tim Sparv

Palloliiton puheenjohtajapeli








12 vuotta Palloliiton puheenjohtajana toiminut Pekka Hämäläinen jää marraskuussa eläkkeelle ja nyt hänen seuraajastaan on lähtenyt kunnon keskustelu käyntiin.

Ensimmäisinä kisaan lähtivät entinen maajoukkuetason maalivahti Göran Enckelman, sekä Kupsin omistaja (pankkiiri) Arto Lahti. Nämä nimet eivät vielä juurikaan ylittäneet uutiskynnystä, mutta viikko sitten jysähti, kun Eduskunnan puhemies Sauli Niinistöä oltiin pyydetty mukaan. Pelkästään jo Sauli Niinistön mukaan lähtö on tuonut Suomi-futikselle laajaa julkisuutta mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa. Tästä huolimatta laji-ihmiset ovat tyrmänneet idean ja pitäneet sitä jopa vitsinä. On sanottu, että Saulilla ei syki sydän täysillä jalkapallolle. Minusta asialla ei ole mitään merkitystä ja kaikki jotka ovat seuranneet Palloliiton organisaatio muutosta yhtyvät tähän. Elokuussa aloittava huippujalkapallojohtaja Petri Jakonen, sekä pääsihteeri Kimmo J. Lipponen vastaavat jalkapallopuolesta ja tuleva puheenjohtaja tulee olemaan kabinettitoimija. Kuka olisikaan parempi tähän rooliin kuin karismaattinen Sauli Niinistö. Hän olisi kuin "kala vedessä" Uefa:n, sekä FIFA:n kokouksissa viemässä Suomi-futiksen asiaa ja lisäksi hänen suhdeverkostoillaan avautuisi moni ovi maailmalla. Hän toisi myös uutta ajattelua ja ideoita jalkapalloperheeseen, joka näyttää olevan ainakin lehtikirjoittelun perusteella liian sisäänpäinkääntynyt. Miettikää myös, miten paljon julkisuutta Saulin valinta toisi Suomi-futikselle. Yksi harvoista, joka on ymmärtänyt Saulin valinnan merkityksen oli Timo Marjamaa (ex-pelaaja) Veikkaajan kolumnissaan. Monet toimittajat sen sijaan ovat olleet täysin erimieltä ja laskeneet jopa asialla leikkiä. Onko nyt niin, että tämä on sitä miesten välistä kateutta, kun ei siedetä "pelimiestä", jonka kanssa kaikki naiset haluavat Storyvillessä tanssia?

Nyt edessä on piirikokoukset, jossa valitaan edustajat liittokokoukseen. Piirejä on kaiken kaikkiaan 12 ja niissä jäsenseuroja noin tuhat. Uuden puheenjohtajan valitsee ensi syksynä liittokokous, jossa on 98 edustajaa.
***********************************************
Nyt katseet kääntyvät kahteen Olympiastadionilla pelattavaan MM-karsintaotteluun Liechtensteinia (6.6) ja Venäjää (10.6) vastaan, joista vain kuusi pistettä pitää MM-kisa unelman elossa!

Suomen joukkue/Finnish team:

Jussi Jääskeläinen, Bolton Wanderers, 49/0
Niki Mäenpää, FC Den Bosch, 4/0
Veli Lampi, FC Zürich, 12/0
Hannu Tihinen, FC Zürich, 71/4
Sami Hyypiä, Liverpool FC, 97/5
Petri Pasanen, Werder Bremen, 51/1
Toni Kallio, Fulham FC, 46/2
Niklas Moisander, AZ Alkmaar, 2/0
Markus Heikkinen, SK Rapid Wien, 44/0
Teemu Tainio Sunderland AFC 27.11.1979 46/6
Roman Eremenko, FC Dynamo Kyiv, 17/0
Joonas Kolkka, NAC Breda, 91/11
Roni Porokara, Örebro SK, 6/1
Daniel Sjölund, Djurgårdens IF, 21/2
Jonatan Johansson, Hibernian FC, 94/19
Jari Litmanen, FC Lahti, 122/30
Alexei Eremenko jr, FC Saturn, 37/13
Mikael Forssell, Hannover 96 , 62/18
Shefki Kuqi , Crystal Palace , 55/7

P.S Roman Eremenko ei osallistu U-21 EM-turnaukseen ja hänen tilalleen nostettiin Hakan Petri Viljanen.

U21-maajoukkue Ruotsin EM-kisoihin (pelaajien julkistamistilaisuus)






U-21 maajoukkue aloitti karsinnat Ruotsin EM-kisoihin 6.6.2007 voittamalla Tanskan vieraissa 1-0. Tämän jälkeen tuli voitto kotona Skotlannista, jolloin alettiin jo puhua pienestä sensaatiosta. Nuoret jatkoivat karsintaa neljällä voitolla, yhdellä tasapelillä ja vain yhdellä tappiolla (Skotlanti vieraissa). Tuloksena oli uskomaton lohko kuuden ykkössija ja paikka jatkokarsintaan Itävältaa vastaan. 10.10 2008 Itävälta voitti kotonaan 2-1, joten ratkaisu siirtyi Suomeen. Päivämäärä 14.10.2008 jää ikuisesti suomalaiseen jalkapallohistoriaan ja millä tavalla. Itävalta johti peliä tauolla 1-0 ja Suomi oli pinteessä, mutta valmentaja Markku Kanerva osoitti taktista älyään, kun Hongan Jussi Vasara (oli hänen ensimmäinen peli karsinnoissa) tuli sisään. Hän teki kaksi upeaa maalia, joten ottelu meni jatkoajalle ja sitä kautta rangaistuspotkukilpailuun. Silloin sankariksi nousi Tomi Maanoja (AIK), joka torjui kaksi Itävallan yritystä. Täytyy todeta, että tuo ilta jää ainaiseksi mieleen ja silloin sai vihdoin itkeä onnenkyyneleitä Suomi-futiksen takia! Valmentaja Markku Kanerva sanoikin pelin jälkeen, että: "Jos arvontavaiheessa olisi kysytty, että voitatteko lohkon ja menette lopputurnaukseen, niin pienellä varauksella. Ensimmäisen pelin jälkeen Tanskaa vastaan uskoin.". Hän olikin ennen peliä päättänyt palaverin sanoihin: "There can be miracles, if you believe it."

Väitänkin, että ilman Markku "Rive" Kanervaa U21-maajoukkue ei olisi tähän saavutukseen pystynyt. Markku Kanerva aloitti työnsä Olympiajoukkueen (virallinen nimi) parissa 30.9.2003 ja tämän jälkeen esimerkiksi A-maajoukkueella on ollut kolme eri päävalmentajaa (Antti Muurinen, Roy Hodgson ja nyt Stuart Baxter). Kanerva onkin saanut tehdä pitkäjänteistä työtä ja samalla luoda suhteita eri seuroihin, valmentajiin, sekä eri jalkapallotoimijoihin. Hän on pystynyt seuraamaan pitkällä aikavälillä esimerkiksi nykyisen U-21 joukkueen kehitystä eri ikäkausijoukkueissa.

Markku Kanerva on pragmaattinen valmentaja, joka peliurallaan pelasi 291 ottelua liigassa (HJK:ssa 13 kautta) ja edusti Suomea 59 kertaa. Hän aloitti valmentajana 2001-2002 HJK:ssa Jyrki Heliskosken, sekä Keith Armstrongin apuvalmentajana ja toimi 2003 Viikinkien päävalmentajana. Onko juuri lyhyessä valmentajakokemuksessa syy siihen, että useat toimittajat eivät ole oikein vieläkään häntä hyväksyneet? Markku Kanervan ensimmäiset vuodet U-21 maajoukkueen peräsimessä menivät tulosten valossa penkin alle ja Palloliiton pitikin julkistaa jatkosopimus vuonna 2006 (5.12) juuri ennen Itsenäisyyspäivää, etteivät useat toimittajat päässeet rynnimään Urheilukadulle vaatimaan selityksiä. Kiitokset tästä päätöksestä marraskuussa väistyvälle Palloliiton puheenjohtajalle Pekka Hämäläiselle, koska ilman sitä suomalaisen jalkapallon suurinta saavutusta ei olisi tapahtunut!

Suomi arvottiin viime joulukuussa kovimpaan mahdolliseen lohkoon yhdessä Espanjan, Saksan ja Englannin kanssa. Lohkoykköset ja neljä lohkojen parasta kakkosta pääsevät jatkoon. Lohko on kova, mutta nyt mielestäni pelaajien pitää nauttia jokaisesta ottelusta ja arvokisatunnelmasta. Nyt ei pidä säästellä, kun jokainen pelaaja saa näyttää osaamistaan suurelle yleisölle. Tietenkin osalle pelaajista hyppy 2000 katsojan edestä täysille stadioneille ja miljoonien TV-katsojien eteen voi jännittää, mutta se kuuluu vain asiaan. Tämä U-21 maajoukkue on vienyt Suomi-futista, niin paljon eteenpäin, ettei sitä moni vielä täysin tajua!

Veikkausliigaseurojen johtohenkilöiden kannattaakin pitää puhelimet auki myös Juhannuksena, koska uskon, että moni pelaaja viedään kisoista suoraan isompiin ympyröihin!
**********************************************
U21-maajoukkue EM-turnaukseen 15.-29.6.2009/Under-21 team

Maalivahdit:
Anssi Jaakkola V.F Colligiana, s.1987, 8/0 U21 ott/maalit
Lukas Hradecky Esbjerg FB, s.1989, 0/0
Jukka Lehtovaara TPS, s.1988, 2/0

Puolustajat:
Jukka Raitala HJK, s.1988, 15/0
Joni Aho FC Inter, s.1986, 10/0
Ville Jalasto Aalesund FK, s.1986, 15/1
Joonas Portin FF Jaro, s.1986, 17/0
Joona Toivio FC Stormvogels Telstar, s.1988, 2/0
Tuomo Turunen FC Honka, s. 1987, 15/1
Pyry Kärkkäinen HJK, s.1986, 10/0

Keskikenttä:
Tim Sparv Halmstads BK, s.1987, 15/4
Mehmet Hetemaj Thrasivoulos Fylis, s.1987, 15/2
Juha Hakola Heracles Almelo, s.1987, 8/0
Kasper Hämäläinen TPS, s.1986, 17/1
Mika Ojala FC Inter, s.1988, 9/1
Nicholas Otaru FC Honka, s.1986, 3/1
Perparim Hetemaj AEK Athens, s.1986, 12/3
Jussi Vasara FC Honka, s.1987, 2/2

Hyökkäys:
Berat Sadik DSC Arminia Bielefeld, s. 1986, 11/2
Teemu Pukki FC Sevilla, s. 1990, 0/0
Jarno Parikka HJK, s. 1986, 17/2
Aleksandr Kokko FC Honka, s.1987, 4/0

Joukkuetta täydennetään vielä yhdellä pelaajalla, kun Kiovan Dynamon "kuuma nimemme" Roman Eremenko päättää osallistumisestaan. Takaraja päätökselle on 1.6.2009.

Suomen ottelut:
15/06/09 England 18:15 Finland
Örjans Vall, Halmstad (SWE)

18/06/09 Germany 18:15 Finland
Örjans Vall, Halmstad (SWE)

22/06/09 Finland 20:45 Spain
Gamla Ullevi, Gothenburg (SWE)


TV Viiden toimitusjohtaja Peter Behrends kertoo kanavan panostuksesta U-21 EM-kisoihin


Markku Kanerva

Taistelu pääkaupunkiseudun herruudesta






Viime kaudella FC Honka otti pääkaupunkiseudun herruuden haltuun voittamalla molemmat paikalliskahinat. Pelaajien kehittämisessä, sekä myymisessä ulkomaille naapuri Espoosta on mennyt selvästi ohi satavuotiaaan HJK:n. Myös seuraorganisaatiossa Honka on tavoittanut Klubia ja pakottanut sen herämään nykypäivään. Ei ole sattumaa, että Honkaan liitetään sanat: innovatiivisuus, nuoruus ja energisyys, kun taasen HJK:ta pidetään vanhanaikaisena.

FC Honka on ollut tänä keväänä kuin "lehmä ilman kelloaan", kun se on joutunut pelaamaan evakossa Tapiolan kenttäremontin takia. Honka pelaakin vain kolme kotipeliä ja peräti seitsemän vieraspeliä, ennen paluuta kotiin heti Juhannuksen jälkeen. Honka ei ole päässyt olemaan "isäntänä talossa" vielä kertaakaan tällä kaudella ja se on selvästi vaikuttanut sen peliin. Oli emämunaus Hongan seurajohdolta viedä "kotipelit" kolkolle Finnairstadionille, johon espoolaiset eivät jaksa tulla työpäivän jälkeen. Eikö lähempää olisi löytynyt ratkaisua? Esimerkiksi Kauniaisten keskuskenttä kelpasi aikanaan harjoituskentäksi, jopa maajoukkueelle. Joukkue voi laihoista tuloksista syyttää myös itseään ja tuntuukin, ettei joukkue ole pystynyt käsittelemään ensimmäistä kertaa sille luotuja mestaruuspaineita. Valmentaja Mika Lehkosuolla on käytössään laaja että tasokas pelaajarinki, mutta miksi tulosta ei synny? Miten joukkue voi kadottaa loistavan vireen, joka sillä oli harjoituskaudella heti, kun sarja alkaa? Hongalta myös vaikuttaa lähteneen kokonaan pois tutun tehokas laitapelaaminen, kun Roni Porokara ja Ville Jalasto siirtyivät Allsvenskaniin. Nyt joukkue yrittää luoda tilanteita keskeltä, mutta tähän pelitapaan siltä ei löydy pelintekijää. Viime pelissä MYPA:a vastaan Honka siirteli nätisti palloa alhaalla, mutta keskikentällä mielikuvitus loppui. Valmennus ja seurajohto voi myös katsoa peiliin, kun ns. täsmähankinnat (Janne Henriksson, Ville Koskimaa ja Markus Paatelainen) näyttävät epäonnistuneen täysin. Näistä eniten ihmettelen Markus Paatelaista, joka on ollut sairastuvalla tulostaan lähtien. Eikö Suomessa vielä tehdä kunnon lääkärintarkastuksia ennen sopimuksen tekoa kuten muualla maailmassa?

Kotijoukkue HJK sitä vastoin on aloittanut paremmin kuluvan kauden, mutta maanantain TV-peli MYPA:a vastaan osoitti, että "taivaalla on myös tummia pilviä". HJK:n esitys kyseisessä ottelussa oli aneeminen ja täysin mielikuvitukseton. Paljon kehuttu ja pelätty hyökkäyskalusto tuntui jääneen paikalliselle huoltoasemalle. Tuntuu myös, että HJK-luotsi Antti Muurinen on jähmettynyt samaan kokoonpanoon, vaikka kovia pelimiehiä on vaihtopenkki täynnä. Hän ei myöskään pysty tekemään taktisia muutoksia pelin keskellä ja tämä sama kuuluisa Muurisen "jäätyminen" tapahtui myös monessa maajoukkuepelissä.

Nyt kuuma paikallistaisto oli valmiina alkamaan! ***************************************************
Ottelu lähti aika verkkaisesti käyntiin, mutta jo ensimmäisellä minuutilla oli Hongan Aleksandr Kokko avopaikassa, mutta veto meni ohi. 15 minuutin kohdalla Hongan John Weckström laukoi 25 metristä upean kovan vapaapotkun, mutta HJK-maalilla Ville Wallén torjui loistavasti. Kaksi minuuttia edellisestä nousi HJK:n Sebastian Sorsa hyvin oikealta laidalta, mutta syöttö ontui. 22 minuutin kohdalla HJK:n Jarno Parikka syötti oivallisesti Sorsan läpiajoon, mutta hän syötti vielä laukauksen sijasta. Puolen tunnin kohdalla oli Hongan John Weckström avopaikassa ja hän laukoi tulisesti, mutta Wallén jatkoi loistavia torjuntojaan. Molemmille joukkueille avautui runsaasti paikkoja ja yli neljätuhatta katsojaa varmasti nautti näkemästään.

Toista puoliaikaa oli pelattu vasta kaksi minuuttia, kun Hongan Hermanni Vuorinen nousi vaarallisesti HJK:n rangaistusalueelle, mutta hänelle ei avautunut syöttömahdollisuutta. 49 minuutin kohdalla HJK sai kulmasta pallon melkein maalin sisään. Seuraavaksi Honka loi painetta, mutta HJK teki maalin. HJK:n Dawda Bah puski pallon maaliin Sorsan antamasta kulmapotkusta ja yleisö repesi! Kolme minuuttia edellisestä ja Bah leikitteli Hongan puolustuksella. HJK jatkoi pelin hallintaa ja pyöritti nätisti peliä. 64 minuutin kohdalla Hongan valmentaja Mika Lehkosuo otti Hannu Haaralan pois ja Jussi Vasara kirmasi sisään. 78 minuutilla oli juuri vaihdosta sisään tullut Jami Puustinen hyvässä puskupaikassa. Honka ei tuntunut saavan laitoja millään hyödynnettyä. Pelikellon näyttäessä jo täyttä aikaa tapahtui jotain odottamatonta. Honka sai kulmapotkun, josta Tuomo Turunen puski pelivälineen sisään. Ironista olikin, että ottelun molemmat maalit tulivat juuri erikoistilanteista, mistä joukkueita on rankaistu lähes kaikissa peleissä.

Ottelun hahmo oli HJK-maalivahti Ville Wallén ja myös Sebastian Sorsa ansaitsee kehut. Hongan ryhmästä ainoana erityisesti nousi esiin Hermanni Vuorinen, joka taisteli aina tilanteet loppuun asti.

Tämä oli ehdottomasti tämän kauden paras näkemäni peli, jossa oli sitä tunnetta, vauhtia ja draamaa!
***************************************************
Muistatteko viime vuonna, kun Palloliiton uusi pääsihteeri Kimmo J. Lipponen (1.1.2008 alkaen) lanseerasi 2020-vision (2020 Suomi on 10 parhaan Euroopan maan joukossa). Hän ei tuolloin esittänyt, miten tuohon haastavaan tavoitteeseen päästään, mutta nyt hyvät naiset ja herrat Urheilukadulta kuuluu vihdoin upeita uutisia! Ensiksi maanantaina kuului seuraavaa: Suomen Palloliitto ja Fortum julkistivat tänään valtakunnallisen Fortum Tutor-ohjelman, jonka tavoitteena on kehittää juniorijalkapalloilijoiden valmennusta. Ohjelman avulla tavoitetaan kymmenientuhansien lasten valmentajat ympäri Suomen. Tutor-toiminnan avulla haluamme taata nuorimmille jalkapalloharrastajille laadukasta valmennusta sekä innostavan ja kannustavan harrastusyhteisön, kertoo Palloliiton nuorisopäällikkö Marko Viitanen. Mikä parasta! Tutoreina on kovan luokan konkareita eri puolelta Suomea kuten Heikki Suhonen ja Atik Ismail. Olen todella iloinen, että vihdoin esimerkiksi Atik Ismailin valtava innostus, sekä tieto ja taitotaso saadaan hyödynnettyä kunnolla Suomi-futiksessa!
Todellinen "paukku" tuli kuitenkin tiistaina, kun Palloliitto ilmoitti ensimmäistä kertaa historiassaan palkanneensa huippujalkapallojohtajan. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat: maajoukkuetoiminnon ja kansallisen kilpailutoiminnon operatiivinen johtaminen, sekä huippujalkapallon koulutustoiminnan ja varainhankinnan kehittäminen. Työhön palkattiin todellinen jalkapalloihminen, TPS:n toimitusjohtaja ja entinen maajoukkuepelaaja Petri Jakonen. Hän on varmasti oikea mies tähän hommaan ja hän on näyttänyt TPS:ssä, että hän laittaa itsensä 24/7 jalkapallon hyväksi.

Myös Veikkausliigassa on herätty ja viime viikolla kuuden liigaseuran urheilutoimenjohtajat kokoontuivat aivoriiheen pohtimaan liigan ja lajin tulevaisuutta. Yksi tärkeistä teemoista aivoriihessä oli joukkuemäärä, mitä minä olen pitänyt koko ajan agendalla. Palaveriin osallistuneet ovat kallistumassa 10 joukkueen kolminkertaisen sarjan kannalle, mikä on mahtavaa! Veikkausliigan toimitusjohtaja Jan Walden esittelee liigan uuden strategian hallitukselle kesäkuussa.

Palloliitto ja Veikkausliiga ovat näin yhdessä heränneet ja haluavat nyt tosissaan muutosta. Oli jo aikakin, koska yleensä ongelmat löytyvät omasta peilikuvasta ja halu kasvaa, sekä kehittyä lähtee omasta tahdosta. Nyt meidän koko jalkapalloperheen pitää koota rivimme ja toimia yhteistyössä, koska vain siten Suomi-futis nostetaan ansaitsemalleen tasolle!

HJK-maalivahti Ville Wallén

FC Hongan kapteeni Rami Hakanpää

HJK-laituri Sebastian Sorsa

FC Honka-luotsi Mika Lehkosuo

HJK-luotsi Antti Muurinen

FC Lahti-Rops

Nyt piti lähteä Lahteen, kun pääkaupunkiseudulla on taukoa liigapeleistä. Päijät-Hämeen maakunnassa sijaitseva 100 252 asukkaan Lahti on tunnettu urheilu-ja kulttuurikaupunki. 2000-luvulla valmistui upea kulttuuritila ja konserttisali Sibeliustalo, jonka käyttäjänä on mm. Lahden kuuuluisa sinfoniaorkesteri. Lahdessa on järjestetty varsinkin talviurheilussa suuria kansainvälisiä kisoja ja vuosittaisia Salpausselän kisoja. Omat lämpimät muistoni Lahdesta liittyvät lapsuuteen, kun kävimme siellä Mummun luona. Tuolloin kävimme muutaman kerran myös isän kanssa katsomassa Kuusysin (seuran 80-luvun suuruuden päivät) otteluita.

Lahdesta onkin tullut vuosien saatossa paljon huippu-urheilijoita, kuten esimerkiksi mäkihypyssä, hiihdossa, jääkiekossa ja jalkapallossa. Suurin näistä kaikista on myös kansainvälisesti Jari Litmanen, joka on aina ollut ja varsinkin nyt oleellinen osa lajia Lahdessa. Litmanen kertoi viime kauden päätteeksi olleensa vuodesta 1996 asti, jollain tavalla koko ajan FC Lahden toiminnassa mukana. Jari kertoi taannoin Veikkaajassa, että hän on saanut omina juniorivuosinaan paljon oppia muilta lahtelaisilta jalkapalloilijoilta kuten: Esa Pekoselta, Petri Tiaiselta ja Markus Törnvallilta. "Jalkapallo on ollut aina tärkeässä asemassa Lahdessa. Reipas oli 1960-ja 70-luvuilla Suomen huippua, samoin Kuusysi 1980-luvulla ja mikä tärkeintä on juniorityö ollut aina hyvää" Litmanen jatkaa. Litmasen lisäksi nykyisessä maajoukkueessa pelaavat myös lahtelaiset Petri Pasanen ja Joonas Kolkka. Varmasti myös Suomen ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva Lahden suurhalli on ollut merkittävässä osassa kyseisen kolmikon kehityksessä. Sanonta kuuluukin "Ei oo Lahden voittanutta!".

Vierailija Rovaniemen palloseura pääsi aloittamaan kautensa vasta nyt, kun ottelut Jaroa (Pietarsaaressa), sekä JJK:ta (Jyväskylässä) vastaan jouduttiin perumaan kenttien pelikiellon takia. Lukuisat ottelusiirrot ovatkin olleet täysi fiasko Veikkausliigan imagolle. Ongelma on, että useilla paikkakunnilla ei ole lämmitystä kenttien alla ja siellä missä on, niin säästösyistä niitä ei käytetä. Kysynkin, miten kaupungeilla on kyllä varaa hiihtoputkiin, sekä jäähalleihin, muttei ympäristöystävällisiin kunnon jalkapallokenttiin?

Helppoa ei ole Rovaniemelläkään, kun joukkueenjohtaja Jorma Turpeenniemi kertoi, että Rovaniemellä on nähty viimeksi luonnonnurmea pääsiäisenä rairuohona tipujen alla. Rovaniemellä on aina kaikki tehty oman pään mukaan ja "Helsingin herroille" on näytetty lähinnä keskisormea. Olosuhteet ovatkin Rovaniemellä edelleen suoraan 80-luvulta, mutta mikä huolestuttavinta myös joukkueen toimintavat. Joukkue nimittäin kokoontui ensimmäisen kerran yhteen ennen kauden alkua vasta helmikuussa! Viime kaudella joukkue säilyi liigassa pitkälti ex-maajoukkuepelaaja Mika Nurmelan ansiosta, mutta nyt mies on AC Oulussa. Kenellekkään ei varmasti ole yllätys, että Rops:in joukkue on rakennettu afrikkalaispelaajista. Eikö Rovaniemen alueelta todellakaan löydy pelaajia? Joukkueesta lähtikin paljon osaamista viime kauden jälkeen, kun: Juha Majava (AC Oulu), Antti Uimaniemi (MyPa), Antti Peura (FC YPA) ja Mika Nurmela (AC Oulu) jättivät seuran. Tulijoista suurin osa on täysin tuntemattomia (lue "mututuntumalla" ulkomailta): Marko Koivuranta (FC YPA), Joonas Ikäläinen (VPS), Jarno Tenkula (AC Oulu), Jeferson Pires (BRA), Echiabhi Okodugha (KuPS), Jung-Hyuk Kwon (FC Soul, ROC), White Simwanza (Young Arrows, ZAM), Godfrey Chibanga (ZAM) ja Christopher Musonda (Forest Rangers, ZAM). Joukkuetta valmentaa venäläinen Valeri Bodarenko, joka on Veikkaajan mukaan "tikittävä aikapommi" huutaessaan välillä pelaajilla kuin hinaaja. Uskon kuitenkin kaikesta huolimatta, että Rops jatkaa omia polkujaan ja säilyy nykyisen kokoisessa (lue liian iso) liigassa.
************************************************
Ottelun alussa järjestettiin hiljainen hetki, jolla kunnioitettiin lahtelaisen suuren jalkapallomiehen Keijo Lähdesmäen poismenoa. Myöhemmin myös Drilon Shala omisti maalinsa hänelle.

Ottelu lähti Lahden hallinnassa liikkeelle. 3 minuuttia oli vasta pelattu, kun odotettua aiemmin loukkaantumisesta toipunut Rafael syötti maalin edustalle ja Mohamed Fofana maalasi. Vain kolme minuuttia edellisestä pelasi Heikki Haara epävarmasti Lahden puolustuksessa, jolloin Ropsin Christopher Musonda pääsi läpi ja teki maalin. 8 minuuttia oli pelattu, kun Musonda nousi taas hyvin ja syötti maalin eteen Chibangalle, joka kuitenkin kaatui juuri ratkaisevalla hetkellä. Rops oli lähtenyt hyökkäävällä taktiikalla peliin ja karvasi ylhäältä. FC Lahden Jukka Vanninen alkoi ottamaan enemmän roolia keskikentällä. 19 minuutin kohdalla Rafael/Litmanen akseli rakensi hyvän hyökkäyksen, mutta Drilon Shala ei aivan päässyt karkuun. Heikki Haara jatkoi epävarmana Lahden puolustuksessa. FC Lahti ei saanut hyökkäyksiään täydellä teholla käyntiin ja syötöissä oli ongelmia. Rops loi painetta ja Lahti joutui puolustuskannalle. 35 minuutttia ja Litmanen antoi loistavan vaparin Ropsin maalille, mutta ei löytynyt pääpelivoimaa. Lahti jatkoi paineen luomista Litmanen kapelimestarina ja Litmanen hoiti myös lähes kaikki Lahden erikoistilanteet. 43 minuuttia ja Litmanen vapautti loistavalla pystysyötöllä Rafaelin, mutta mies ei onnistu maalinteossa. Heti seuraavassa hyökkäyksessä Litmanen vapautti jälleen Rafaelin ja hän syötti Eero Korteelle, joka maalasi.

Toiselle puoliajalle juoksi entistä energisempi Lahti. Joonas Ikäläinen ja Stephan Kunda kuitenkin muodostivat ihan hyvän toppariparin Ropsin puolustuksessa. 60 minuuttia oli pelattu ja Lahti loi painetta kohti Ropsin maalia. Litmanen syötti loistavasti laitaan Rafaelille, mutta pelituntuma ei näyttänyt olevan vielä miehellä parhaimmillaan. Kenttä vaikutti vielä muhkuraiselta, eikä kaunis lyhytsyöttöpeli ollut mahdollista. 65 minuuttia oli pelattu ja Lahden nuori puolustaja Henri Toivomäki syötti erinomaisen poikittaissyötön Konsta Hietaselle oikeaan laitaan. Hietanen jatkoi keskityksellä maalille ja Drilon Shala puski pallon pömpeliin. Lahti jatkoi painamistaan, eikä Ropsilla ollut enää maalintekopaikkoja ja tuntuikin, että joukkue oli väsynyt. Lahden joukkue oli myös päässyt selvästi paremmin sisään Jari Litmasen aivoituksiin. Tunnelma Lahden stadionilla oli lämmin ja mukava, vaikka kyseessä olikin hiihtostadion. 74 minuuttia ja Litmanen oli tekopaikassa Ropsin maalilla, mutta hän vielä syötti. 81 minuuttia ja Litmanen antoi kulman lyhyenä Konsta Hietaselle, joka syötti maalille ja Jussi Länsitalo puski pallon sisään (näkyy videolla). Näin ottelu päättyi Lahden vakuuttavaan 4-1 voittoon ja ainoa mikä ihmetytti oli yleisömäärä, 1415 katsojaa urheilukaupungissa.

FC Lahden leirissä paras oli Jari Litmanen, joka ehti jokapaikkaan ja oli kaikissa maaleissa jollain tavalla mukana. Myös puolustuksessa nuori Henri Toivomäki ansaitsee kehut ja hyökkäyksessä Drilon Shala. Ropsin leiristä nostaisin Christopher Musondan, josta on vielä paljon iloa joukkueelle.

FC Lahti jatkaa tappioitta ja kun vain kentät paranee on Lahti mukana mitalitaistossa. Rops:illa on vielä paljon tekemistä, mutta kotikentällään he tulevat ottamaan jälleen pisteitä.

Kylläpä oli hieno reissu Lahteen ja juna vei vielä nopeasti, sekä kätevästi molempiin suuntiin!

Maalitunnelmaa

FC Lahden Eero Korte

Ropsin Joonas Ikäläinen


Rops-luotsi Valeri Bodarenko

FC Lahti-luotsi Ilkka Mäkelä

FC Honka-FC Lahti







Nyt lähti käyntiin Veikkausliigan 20. juhlakausi ja samalla Suomen mestaruus jaetaan sadannen kerran. Ikävä kyllä ensimmäistä kierrosta ei pelata täytenä, koska Anjalankoskella (MyPa-JJK), Tampereella (Tamu-VPS) ja Pietarsaaressa (FF Jaro-Rops) kentät ovat vielä käyttökiellossa. Mikäli lämmitettäviä kenttiä ei saada lisää on toiveet kauden pidentämisestä roskapuhetta. FC Honka pelaa kolme ensimmäistä otteluaan evakossa Finnairstadionilla, kun Tapiolan kentälle asennetaan juuri lämmitys.

FC Honka nousi pääsarjaan kaudella 2006 ja sen jälkeen se on ollut neljän parhaan joukossa kaikki kaudet. Paras sijoitus tuli viime kaudella, kun Honka taisteli loppuun asti mestaruudesta, mutta jäi lopulta toiseksi. Menestys Uefa cupissa (selvisi ensimmäiselle kierrokselle) toi seuran viimeistään suuren yleisön tietoisuuteen ja nyt vasta joukkuetta pidetään mestarisuosikkina, vaikka runko on pysynyt samana viimeiset vuodet. FC Honka haastoi heti itsensä ja muut, kun nousu liigaan tapahtui. Tämä olikin ennenkuulumatonta maassa, jossa halu huipulle, sekä kunnianhimo verrataan suoraan hulluuteen. Seurajohtajat Jouko Harjunpää, sekä Jouko Pakarinen yhdessä valmentaja Mika Lehkosuon kanssa kuitenkin uskoivat itseensä täysillä. Kyseinen kolmikko ravisteli, sekä herätti koko Suomi-futiksen ja nosti vaatimustasoa. Väitänkin, että ilman Honkaa U-21 maajoukkue ei olisi selvinnyt ensi kesän EM-kisoihin, koska Honka herätti myös Interin, HJK:n ja TPS:n (joukkueissa pelaa U-21 maajoukkueen runko). Juuri Mika Lehkosuon ihmisläheinen suhtautuminen valmennukseen on uutta suomalaisessa valmennuskulttuurissa. Lehkosuon valmennusfilosofia kuuluu näin: pelaajakeskeisyys, ihmisläheisyys, kokonaisvaltaisuus, halu kehittyä ja kehittää. Siinä se toimintamalli, miten Hongasta on tullut Suomen johtava kasvattajaseura ja pelaajien myyjä ulkomaille.

FC Honka on ollut valmiina kauteen jo tammikuussa ja La Mangan kovatasoisen turnauksen voitto lupaa viimeistä läpimurtoa myös eurokentillä. Joukkue onkin vahvistunut entisestään, kun tulijoita ovat: Markus Paatelainen (Inverness), Janne Henriksson (KooTeePee), Ville Koskimaa (VPS) ja Jarkko Värttö (GrIFK). Seura lähtee kauteen toiseksi suurimmalla budjetilla (2 100 000 euroa) ja suurimmalla pelaajabudjetilla (984 000 euroa). Tilikauden 2008 tulos oli 10 000 euroa voitolla ja tavoite kaudelle 2009 on 100 000 euroa voittoa. Liigasijoitustavoite on sijat 1-3 ja joukkueen omat tavoitteet ovat: kilpailullinen menestys, pelaajien jatkuva kehittäminen ja Hongan oma pelitapa, sekä identiteetti.

Vierailija FC Lahti lähtee kauteen siipirikkoisena, kun tärkeitä pelaajia on sairastuvalla. Viime kauden pronssijoukkue on kuitenkin pysynyt hyvin kasassa, kun lähtijöitä ovat: Pyry Kärkkäinen (HJK), Pekka Kainu (VPS) ja Eetu Sassila (PK-35). Tulijapuolella ovat: Mohamed Fofana (MyPa), Toni Huuhka (City Stars), Jussi Heikkinen (FC Hml) ja Niki Helenius (MyPa). Edustusjoukkueen budjetti on 900 000 euroa, josta pelaajabudjetti on 440 000 euroa. Tilikauden 2008 tulos oli 60 000 euroa voittoa ja tavoite tälle kaudelle on 30 000 euroa voittoa. Paras uutinen seuralle saatiin kuitenkin tällä viikolla, kun Jari Litmanen vahvisti tämän kauden pituisen sopimuksensa seuran kanssa. Minä itse odotin siirtoa ulkomaille (esim. Ruotsiin), koska Jari on nyt niin hyvässä kunnossa, ettei muut Lahden pelaajat ole välttämättä samalla viivalla hänen kanssaan.

Veikkausliigalle tämä oli kuin lottovoitto, mutta samalla ihmettelen miksi Jari on aina se, joka tarvitaan pelastajaksi. Jari vetää yleisöä aina, missä hän pelaa, mutta ei se voi jatkua ikuisesti. Jari Litmanen on antanut jo niin paljon meille, että on suorastaan törkeää, kun esimerkiksi Honka meni mainostamaan uutiskirjeessään sunnuntain peliä Litmasen nimellä, vaikka koko sopimusta Lahden kanssa ei vielä silloin ollut! Nyt taas Veikkausliigan oma mainostettu pitkäjänteinen toiminta, josta ei ole saatu juurikaan tuloksia jää hämärään. Miksi esimerkiksi Veikkausliiga ei ole toiminut joukkuemäärän suhteen (nyt liian iso)? Missä on tv-sopimus, joka tarjoaa seuroille selvää rahaa? Missä on tv-spotit, ulkomainokset ja Hesarin koko sivun ilmoitukset?
**************************************************
Ottelu lähti rauhallisesti liikkeelle. 6 minuutin jälkeen Lahden Drilon Shala nousi vaarallisesti Hongan rangaistusalueelle. Seuraavassa hyökkäyksessä ensimmäistä liigaotteluaan pelannut Jussi Heikkinen pääsi tulisesti laukomaan ja Hongan maalilla Janne Henriksson torjui vain vaivoin. Seuranneesta kulmasta toinen liigadebytantti Toni Huuhka maalasi. 10 minuutin kohdalla kuusi kiloa laihduttanut Hongan Aleksandr Kokko eteni hyvin Lahden rangaistusalueelle, mutta hän aikaili syötössä ja tilanne kuivui kokoon. Varttitunnin pelin jälkeen Honka loi painetta, mutta Lahti puolusti uhrautuvasti. 20 minuutin kohdalla oli Hongan Hermanni Vuorinen avopaikassa, mutta viimeistely ontui. Hongalla oli etenkin keskikentällä ongelmia, eikä pallo liikkunut totutun nopeasti. 31 minuutin kohdalla oli Lahden Shala hyvässä vetopaikassa. 34 minuutin pelin jälkeen Honka pääsi pelin mukaan, vaikka Lahti hallitsikin kenttätapahtumia. Honka sai vapaapotkun hieman rangaistusalueen ulkopuolelta ja Rami Hakanpää puski maalin kulmalta pallon Hermanni Vuoriselle, joka tälläsi pelivälineen sisään.

Toiselle puoliajalle FC Lahden valmentaja Ilkka Mäkelä otti Drilon Shalan pois ja Jari Litmanen tuli sisään. Pelitempo jostain syystä laski toisen puoliajan alussa. 51 minuutin kohdalla Hongan Vuorinen pääsi Lahden rangaistusalueella kääntölaukaukseen, mutta pallo meni ohi. Heti seuraavalla minuutilla Hongan kapteeni Rami Hakanpää puski vapaapotkusta pallon maaliin. Näissä tilanteissa Lahden pitääkin olla jatkossa enemmän hereillä. Lahti tasoitti lukemat 57 minuutilla, kun Litmanen rakensi hyvin keskellä ja syötti oikealle laidalle Mohamed Fofanalle, joka keskitti Hongan maalille. Hongan puolustaja Ville Koskimaa oli epäonnensoturi ja pukkasi pallon omaan maaliin. Litmasen sisääntulo selvästi piristi Lahden peliä, mutta muut pelaajat eivät pystyneet täysin hyödyntämään Litmasen loistavaa pallotonta liikkumista. Pelin loppua kohden FC Lahti janosi enemmän voittoa, mutta ottelu päättyi tasan.

FC Hongalle tämä oli varmasti pettymys ja tuntuikin, ettei joukkue päässyt missään vaiheessa toteuttamaan sitä Hongan omaa peliä. FC Lahti sen sijaan osoitti, että joukkue on loukkaantumisista huolimatta heti valmis taistelemaan pisteistä. FC Hongan leiristä onnistujia olivat Demba Savage ja Rami Hakanpää. FC Lahdesta nostaisin esiin Toni Huuhkan (mikä debyytti!) ja Mohamed Fofanan. Huomion arvoista oli myös se, että FC Lahden avauksessa oli yhdeksän Lahdessa jalkapallo-oppinsa saanutta pelaajaa. Näin pitäisikin toimia myös niissä joukkueissa, jossa haetaan mieluummin pelaajia "mututuntumalla" ulkomailta.

Nyt kausi on saatu runsasmaalisesti käyntiin ja ilmojen lämmetessä on lupa odottaa vielä parempaa!

FC Lahden Jari Litmanen



FC Lahden Ilkka Mäkelä ja FC Hongan Mika Lehksosuo

Liigacupin finaali Tamu-HJK







Nyt se oli vihdoin käsillä, kun Liigacup sai huipennuksensa ja uusi Veikkausliigakausi oli ovella. Talvi on ollut jälleen pitkä, kun me futisihmiset olemme olleet sivussa ja yksin. Olemme joutuneet pitämään innostuksemme piilossa, koska maassamme kansa on kyllästetty hiihdolla, jääkiekolla ja tusinahevillä. Onneksi Liigacup on pitänyt meidät elossa ja nyt pääsemmekin taas omiemme joukkoon.

Finaalissa ovat oikeat joukkueet Tamu ja HJK, jotka voittivat lohkonsa, eivätkä ole vielä hävinneet otteluakaan. Vuonna 1998 TPV:n ja Ilveksen fuusiosta syntyneen Tampere Unitedin historia on käsittämättömän upea. Kaudella 2001 päävalmentajaksi nousi Harri Kampmanin kakkosvalmentaja Ari Hjelm ja heti kauden päätteeksi juhlittiin seuran ensimmäistä mestaruutta. Seuraavat mestaruudet tulivat 2006 ja 2007, sekä Suomen cupin voitto 2007. Ari Hjelm johdatti myös joukkueen ilmiömäisesti vuonna 2007 Mestareiden liigan kolmannelle karsintakierroksella, jossa norjalainen Rosenborg oli vahvempi. Pohjoismaiden kansainvälisesti menestyneimmästä seurasta tuli myös kirous, kun puheenjohtaja Jari Viita halusi Tamu:sta suomalaisen Rosenborgin. Kauden 2007 jälkeen seuran toimistolle palkattiin lisää väkeä, mutta urheilullinen puoli unohdettiin. Tamu:lla ei ollut koko 2008 kaudella edes maalivahtivalmentajaa! Kaiken lisäksi joukkue joutui harjoittelemaan surkeissa hallioloissa ennen kautta 2008 ja tämän johdosta syntyi pelaajien loukkaantumissuma, joka hellitti vasta loppukaudesta. Tamu sijoittui sarjassa lopulta vasta seitsemänneksi, mikä oli mestarisuosikilta katasrofi ja samalla loppui myös Tamu:n 7 vuoden putki eurokentillä. Puheenjohtaja Viita jatkoi tempoilevaa toimintaansa erottamalla pitkäaikaisen joukkueenjohtajan Juha Koskimäen, sekä manageri Kalevi Salosen. Moni pelkäsikin, että myös valmentaja Ari Hjelm saisi potkut tai lähtisi itse, mutta 100 A-maaottelun (joissa 21 tehtyä maalia) miehellä ei ole tapana juosta karkuun vaikeuksien keskellä. Surkeaa kautta leimasi myös urheilutoimenjohtajaksi siirtyneen Jarkko Wissin välillä epäselvä rooli. Huonot uutiset jatkuivat, kun selvisi, että seura oli tehnyt 187 000 euroa tappiota 2007 marraskuusta 2008 marraskuuhun, kun vielä edellisellä tilikaudella voittoa oli tullut 213 000 euroa. Lopulta finanssikriisi iski suurimmam osakkeenomistajan, sekä puheenjohtajan Jari Viidan omaan yritykseen, joten hän jätti paikkansa ja Harri pyhältö tuli tilalle.

Tamu:n kelkka kääntyi ja Hjelm sai tuekseen kakkosvalmentajaksi Mikko Kujalan, sekä maalivahtivalmentajaksi Mika Malisen. Nyt Ari Hjelmillä on taustaryhmässä (on elintärkeä menestyvälle jalkapalloseuralle) myös joukkueenjohtaja, huoltaja, kaksi lääkäriä ja fysioterapeutti. Pelaajapuolella ilouutinen oli "johtaja" Juska Savolaisen (ex-Tamu pelaaja) laina Rosenborgista heinäkuun loppuun asti. Muita tulijoita ovat: Aleksei Kangaskolkka (MyPa), Juha Pirinen (Haka), Johannes Mononen (JIPPO), Aapo Lappalainen (Ilves) ja Ilari Ruuth (Ilves). Lähtijöitä ovat: Heikki Aho (Jaro), Antti Hynynen (Haka), Tomi Petrescu (Ascoli, ITA, laina) ja Henri Myntti (Hansa Rostock). Nyt Tamu on saanut myös harjoitella hyvissä olosuhteissa Valkeakosella (nyt herätys Tampereen kaupunki ja olosuhteet kuntoon!) ja joukkue onkin jälleen mukana mestaruustaistossa. Tamu lähtee kauteen 1 656 630 euron (-3%) budjetilla, josta pelaajabudjetti on 796 800 euroa. Viime tilikausi oli 187 000 euroa tappiollinen ja tulevalle kaudelle tavoite on 33 370 euroa voittoa. Liigasijoitustavoite on sijat 1-3 ja se näyttääkin juuri nyt realistiselta. Suuri kiitos Ari Hjelmille, että jaksoit uskoa parempaan myrskyjen keskellä ja luotit pitkäjänteisyyteen, vaikka jäit välillä todella yksin sen kanssa. ******************************************
Paikanpäälle Myyrmäkeen oli tullut tuhatmäärin väkeä, vaikka jäämereltä puhalsi kylmä tuuli. Tamu lähti peliin heti ennakkoluulottomasti ja otti peliä hallintaansa. 9 minuutin jälkeen pääsi kuitenkin HJK:n Jarno Parikka hyvään vetopaikkaan, mutta tulosta ei syntynyt. Kaksi minuuttia edellisestä, kun HJK:n Sebastian Sorsa viiletti oikeaa laitaa ja keskitti maalille, mutta jatkajaa ei löytynyt. Varttitunti oli pelattu ja Tamu alkoi luomaan painetta. 24 minuutilla Juska Savolainen rakensi upealla läpisyötöllä tilanteen rangaistusalueelle, josta tuloksena oli kulmapotku. Puolituntia oli pelattu, eikä HJK saanut keskikentällä syöttöpeliään totutusti kulkemaan. Tämän johdosta HJK-kärjet Parikka ja Juho Mäkelä joutuivat tulemaan alas hakemaan palloa. 40 minuuttia oli pelattu, kun Jonne Hjelm laukoi vapaapotkusta 20 metristä pallon HJK-maalin yläkulmaan. Tälläiset maalit tukkivat Veikkausliigan vähättelijöiden suut!

Toiselle puoliajalle HJK:n valmentaja Antti Muurinen teki odotetun vaihdon, kun Juho Mäkelä löntysti pois ja Valeri Popovits kirmasi kentälle. Myös Ari Hjelm otti Jari Niemen pois ja siirtyi puolustavampaan taktiikkaan Vili Savolaisen tullessa kentälle. 54 minuttia oli pelattu, kun HJK:n Dawda Bah nousi hyvin ja pääsi vetopaikkaan, mutta Mikko Kavén maalilla torjui. Paluupalloon pääsi vielä Jarno parikka, mutta Tamu kesti. Tämän jälkeen HJK jatkoi painostusta. Ihmetystä muuten herätti hyvin oikealta laidalta nousevan pakin Jukka Raitalan poissaolo (ei ole suostunut jatkosopimukseen, koska haluaa ulkomaille, joten suljettu pois joukkueesta). 62 minuutin kohdalla lupaava Ilveksen kasvatti Aapo Lappalainen nousi vasemmalta ja syötti keskelle Antti Pohjalle, joka laukoi ulkosyrjällä hieman yli maalin. HJK sen sijaan ei tuntunut saavan ratkaisevia syöttöjä rangaistusalueella läpi. Seuraavaksi HJK lisäsi kierroksia ja Tamu joutui puolustuskannalle. 73 minuutilla Antti Muurinen lisäsi hyökkäysvoimaa ottamalla Tuomas Kansikkaan pois ja tilalle juoksi hyökkääjä Akseli Pelvas. 77 minuutin kohdalla HJK:n Sorsa nousi komeasti ja keskitti, mutta Parikka puski pallon ohi maalin. Heti seuraavaksi pääsi HJK:n Medo laukomaan tulisesti, mutta pallo viuhui hienoisesti yli maalin. 85 minuutin kohdalla nähtiin ottelun ratkaisu, kun Tamu:n Antti Pohja kuljetti pallon kohti päätyrajaa ja syötti maalille Jonne Hjelmille, joka maalasi upeasti.

Näin Tamu pääsi juhlimaan ensimmäistä Liigacupin voittoaan ja on valmis myös Veikkausliigaan. Ari Hjelm kertoi lehdistötilaisuudessa, että Tomi Petrescu (laina-aika Ascolissa päättyy) on liittymässä ryhmään ja näin hänellä on 13-14 vahvaa pelaajaa liigaa varten. Ilahduttavaa oli myös nähdä, että tamperelaisia oman kylän poikia on nousemassa liigatasolle, kuten Aapo Lappalainen ja nyt penkillä ollut Ilari Ruuth. Onnistujia Tamu:n ryhmästä olivat etenkin puolustuksessa Jussi Kujala, Mathias Lindström ja Rafinha (uusi rooli löytynyt oikeana pakkina), sekä hyökkäyksessä Jonne Hjelm. HJK:sta esiin nousi Sebastian Sorsa.

Nyt Liigacup on saatu komeasti päätökseen ja kutkuttavan mielenkiintoinen Veikkausliigakausi käynnistyy launtaina. On tämä yhtä juhlaa ei muuta voi sanoa!

Palkintojen jako.

Tamu:n Juska Savolainen

HJK-luotsi Antti Muurinen

Tamu-luotsi Ari Hjelm

HJK otti niukan voiton FC Lahdesta Liigacupin puolivälierässä

Tämän kauden Liigacup oli edennyt puolivälierävaiheeseen. Liigacup on vain entisestään vahvistunut ja ottanut paikkansa suomalaisessa jalkapallokalenterissa. On ollut hienoa huomata, miten joukkueet ovat ottaneet Liigacupin omakseen ja sitä varten harjoittelu aloitetaan jo kauden jälkeen marraskuussa. Lisäksi harjoittelu rytmitetään otteluiden mukaan, kuten Veikkausliigan aikana. Yksi ikävä poikkeus kyllä löytyy Rovaniemen palloseurasta. On suorastaan halveeraavaa muita joukkueita kohtaan, että Rops kokoontuu ensimmäisiin yhteisharjoituksiin vasta helmikuussa! Samalla, kun muut liigajoukkueet kehittävät toimintaansa ammattimaiseen suuntaan (hyvänä esimerkkinä IFK Mariehamn), niin Rops toimii kuin 80-luvulla. Tässä tulemmekin taas kysymykseen onko 14 joukkueen liiga liian suuri.

Nyt voi jo sanoa, että puolivälieriin päässeet seurat tulevat olemaan erittäin vahvoja myös Veikkausliigassa ja mestaruudesta tulevat taistelemaan HJK, sekä FC Honka. HJK onkin ollut murskaava tämän kauden Liigacupissa ja sen pelaajaryhmä on laaja, sekä tasokas. Kuvaavaa on, että sen vaihtopenkki olisi aloituksessa monissa muissa seuroissa. Viimeisin lisäys mestaruusjunaan oli hyökkääjä Juho Mäkelä, joka purki sopimuksensa skotlantilais-seura Heartsin kanssa. Vierailija FC Lahdella pyyhkii myös hyvin, kun sen osakeanti onnistui suunnitellusti viime vuoden lopulla ja omistajiksi tulivat mm. Jari Litmanen, sekä Joonas Kolkka. Vuonna 1996 FC Kuusysin ja Reippaan yhdistyttyä syntynyt seura otti osakeannilla uuden askeleen. Viime kauden päätöspelissä se voitti juuri HJK:n ja otti sen "nenän edestä" liigassa kolmannen sijan (seuran paras saavutus yhdessä Liigacupin 2007 voiton kanssa) ja selviytyi ensimmäistä kertaa seuran historiassa eurokentille, Uefan uuteen Euroopan liigaan, jossa se aloittaa kesällä ensimmäisellä karsintakierroksella. Pronssijoukkue on pysynyt hyvin kasassa, kun lähtijöitä olivat: Pyry Kärkkäinen (HJK), Pekka Kainu (VPS) ja Eetu Sassila (PK-35). Tulijoita ovat: Mohamed Fofana (MyPa),Toni Huuhka (City Stars) ja Jussi Heikkinen (FC Hml). Ikävä kyllä Suomen oloissa poikkeuksellinen maalintekijä Rafael loukkaantui viime kuussa ja hänen paluutaan voidaan odottaa aikaisintaan kesäkuussa. FC Lahden valmentaja Ilkka Mäkelä onkin pyytänyt seurajohdolta yhtä kärkimiestä ja topparia. Lahdessa odotetaan myös "kädet syyhyten", mitä tekee Jari Litmanen, joka on harjoitellut, sekä pelannut Liigacupia seuran riveissä. Mielestäni Litmanen on pitkästä aikaa, niin hyvässä kunnossa, että vientiä on varmasti myös ulkomaille. Nyt Litmanen oli FC Lahden mukana Finnairstadionilla.
**************************************************
Aurinkoinen ja keväinen sää oli houkutellut mukavasti katsojia (noin 500) Finnairstadionille. Itse ottelu lähti rauhallisesti liikkeelle, kun luonnollisesti kolea sää vaati pelaajilta totuttelua. FC Lahden Jari Litmanen ja HJK:n Valeri Popovits olivat odotetusti aloituksessa. Jari Litmanen aloittikin vahvasti ja oli aktiivisesti mukana Lahden pelissä. Kuparisen rikkoi kuitenkin HJK 16 minuutilla, kun Medo nousi vasemmalta laidalta ja harhautteli näyttävästi rangaistusalueella ja laukoi. Juha Tuomi torjui Medon laukauksen Lahden maalilla, mutta paluupallon tykitti verkon perukoille Sebastian Sorsa. 27 minuutilla puolustuksen tueksi tullut Litmanen törmäsi puskutilanteessa HJK:n Valeri Popovitsiin ja sai tällin päähänsä. Hän joutui tulemaan vaihtoon, mutta vakavammasta vammasta ei ollut onneksi kyse. HJK sai entistä enemmmän peliä hallintaansa ja varamiehinen Lahti joutui tyytymään statistin rooliin. 28 minuutilla pääsi Jarno Parikka avopaikkaan ,mutta veto kimmahti tolppaan. Lahti ei saanut peliä rakennettua ilman Litmasta ja HJK jatkoi hyökkäysten luomista. 41 minuutin jälkeen HJK:n Tuomas Haapala keskitti Lahden maalille ja Lahden puolustuksessa Kalle Eerola puski pallon omaan maaliin. Vain kaksi minuuttia edellisestä sisuuntunut Lahti kavensi, kun Kalle Eerola antoi hyvän vapaapotkun ja Litmasen tilalle tullut Jussi Länsitalo teki maalin.

Toiselle puoliajalle Lahti tuli entistä kovemmin. HJK:n valmentaja Antti Muurinen sen sijaan otti Valeri Popovitsin pois ja tilalle kirmasi puolikuntoinen Juho Mäkelä. 46 minuutilla pääsi Jarno Parikka jälleen laukaisupaikkaan, mutta päivä ei ollut hänen. 52 minuutilla Medo rakensi taas HJK:n peliä mallikkaasti. Viisi minuuttia edellisestä, kun Eero Korte keskitti taidokkaasti HJK:n maalille ja Heikki Haara pääsi puskemaan Lahden tasoihin. Tämän jälkeen ottelu oli tasaista vääntöä, eikä riskejä otettu. 73 minuutilla vaihdosta sisään tullut HJK:n Akseli Pelvas oli avopaikassa, mutta Lahden maalilla Juha Tuomi torjui upeasti. 86 minuutilla oli HJK:n Juho Mäkelällä ratkaisun avaimet käsissään, kun hän pääsi laukaisupaikkaan rangaistusalueella, mutta hän ei osunut palloon. Kolme minuuttia edellisestä pääsi Petri Oravainen vielä puskemaan, mutta pallo meni hieman yli maalin.

Näin ollen ei tullut jatkoaikaa, vaan raaka rangaistuspotkukilpailu ratkaisi. HJK:n vetäjät tekivät kaikki maalin, jolloin FC Lahden Kalle Eerolan epäonnistuttua jatkaa HJK välieriin. HJK:n joukkueesta erottui etenkin Sebastian Sorsan vahva laitapelaaminen ja Medon juonikas pelinrakentelu. FC Lahdelta nostaisin esiin nuoren maalivahdin Juha Tuomen ja lupaavan keskikenttätaiturin Eero Korteen.
Rehellisesti täytyy todeta, ettei pelin taso noussut missään vaiheessa ansaitsemalleen tasolle, mikä varmasti osaltaan johtui koleasta kelistä.

HJK jatkaa välieriin, jossa se on selvä ennakkosuosikki, kun taas Lahti tarvitsee ryhmänsä terveeksi ennen Veikkausliigakauden alkua. HJK saa välierissä vastaansa voittajan illan ottelusta IFK Mariehamn-VPS. Välierät pelataan 4.4 ja sitä ennen kaikki mielenkiinto kohdistuu ensi lauantain Wales-Suomi MM-karsintapeliin, josta vain voitto pitää MM-lopputurnaus unelman realistisesti elossa! Nyt kannattaakin jo unohtaa median masinoima hiihto, sekä jääkiekko ja herätä kaikkien aikojen jalkapallokauteen!

Ratkaisu rankkarikisassa

HJK-luotsi Antti Muurinen

FC-Lahti-luotsi Ilkka Mäkelä

HJK murskasi FC Hongan Talin jalkapallohallissa






HJK herättää varmasti kaikissa jalkapalloihmisissä, jotain tunteita, puolesta tai vastaan. HJK onkin aina sytyttänyt vastustajansa ja juuri sen voittaminen tuntuu erityiseltä. HJK on vahvasti stadilainen joukkue, joka on aina ollut lähellä jalkapallopäättäjiä, joten varsinkin pienemmillä paikkakunnilla sen voittaminen nostattaa itseluottamuksen pilviin. Vuonna 1907 perustettu seura on Suomen vanhimpia yhdessä vuotta aiemmin perustetun myös helsinkiläisen Unitaksen kanssa, joka oli johtamassa jalkapallopelin järjestäytymistä Suomessa. 1900-luvun alussa helsinkiläisjoukkueet pelasivat Kaisaniemen kentällä, josta siirryttiin syksyllä 1909 Eläintarhan uudelle urheilukentälle. HJK:n aikalaisista vain HIFK (jalkapallojaosto pelaa nykyään Kakkosessa) on säilynyt tähän päivään, kun Unitas, Viipurin Reipas ja PUS ovat poissa. HJK on 21 Suomen mestaruudellaan ja kahdeksalla Suomen cupin voitolla ehdottamasti maamme menestynein jalkapalloseura. Sillä on myös Suomen laajin junioritoiminta, jonka ikäkausi-ja kaupunginosa joukkueissa pelaa noin 2500 juonioria. HJK:n upeaa historiaa ei kiistä kukaan, mutta onko seura valmis tämän päivän haasteisiin? HJK:n suurin ongelma tai mahdollisuus onkin sen omistajassa Olli-Pekka Lyytikäisessä, joka haluaa vastata kaikesta seurassa. Tästä huolimatta, kun joukkueella menee huonosti on hän heti laittamassa kaiken valmentajan piikkiin, kun taas menestyksen kohdalla hän ottaa kunnian itselleen. Toinen suuri kysymys on, miksi seurassa ei osattu hyödyntää paremmin vuoden 1998 Mestareiden liigaan pääsyn jälkeistä aikaa.

Viime kausi oli seuralla jälleen vaikea (neljäs Veikkausliigassa) ja ainoa mikä pelasti valmentaja Antti Muurisen potkuilta oli Suomen cupin voitto. Ihmetystä kyllä herätti, miksi Muurinen ei saanut nimimiehiä täynnä olleesta joukkueesta enemmän irti. Onko Antti Muurinen kehittänyt itseään tai uudistunut maajoukkuepestin jälkeen? Edellisestä HJK:n voittamasta mestaruudesta on jo kuusi vuotta (tuli valmentaja Keith Armstrongin johdolla) ja se on seuralle ikuisuus. Tämän kauden kohutuin siirto oli Valeri Popovitsin siirtyminen FC Hakasta HJK:n leiriin. Popovits, joka sai Hakan uudelta omistajalta Seppo "Sedu" Koskiselta 14 vuoden, 366 ottelun ja 176 maalin jälkeen täysin käsittämättömällä tavalla "potkun persuksiin". Muita tulijoita ovat: Cheyne Fowler (Haka), Pyry Kärkkäinen (Lahti) ja Sebastian Sorsa (Hamilton, SCO). Lähtijöitä ovat: Tuomas Aho (MyPa), Miikka Multaharju (MyPa) ja Sakari Mattila (Udinese). Tähän, kun lisätään huippulupaukset Nosh A Lody ja Johannes Westö (uusi kymppipaikan virtuoosi), niin tällä ryhmällä pitää taistella mestaruudesta.

Vierailija FC Honka onkin ottanut kolmessa vuodessa pääkaupunkiseudun herruuden itselleen olemalla: energinen, innovaatinen ja kaikista tärkeintä pitkäjänteinen. Toivottavasti tämä on herättänyt myös jähmeän, vanhanaikaisen ja lyhytjänteisen HJK:n.
***************************************
Ottelu alkoi paikallistaistoille tyypillisesti tasaisena. 7 minuuttia oli pelattu, kun HJK:n Sebastian Sorsa nousi hyvin keskeltä ja laukoi, mutta Hongan maalilla Tuomas Peltonen torjui. HJK otti ohjat käsiinsä, kun 9 minuutilla Medo nousi keskeltä ja laukoi tarkasti pallon Hongan maalin alakulmaan. Maalin jälkeen Honka yritti luoda painetta, mutta tuloksetta. 21 minuuttia oli pelattu, kun Hermanni Vuorinen nousi oikealta laidalta ja syötti rangaistusalueelle Jussi Vasaralle, mutta hä aikaili. 25 minuutilla John Weckström pääsi laukomaan, mutta Ville Wallén HJK:n maalilla torjui. 34 minuutin kohdalla Hermanni Vuorinen loukkasi jalkansa ja joutui tulemaan vaihtoon. HJK prässäsi koko ajan hyvin, eikä Honka päässyt maalipaikkoihin. 37 minuutilla HJK:n vastahyökkäyksestä Akseli Pelvas maalasi. Tauolle mentiin kotijoukkueen komennossa ja Honka pysyi pelkääjän paikalla.

HJK vaihtoi puoliajalla Jarno Parikan pois ja tilalle juoksi Dawda Bah. Honka tuli hieman piristyneenä toiselle jaksolle. 55 minuutilla Mikko Sumusalo otettiin pois ja "vauhtikone" Petri Oravainen kirmasi sisään. 56 minuutilla Pelvas nousi hyvin vasenta laitaa ja laukoi pallon sivuverkkoon. 58 minuutilla Hongan valmentaja Mika Lehkosuo otti Jarkko Värtön pois ja viime pelissä loistanut Henri Aalto tuli sisään. Honka ei kuitenkaan millään saanut syöttöpeliään kulkemaan, kun HJK jatkoi kovaa prässiä. 74 minuutin kohdalla tuli odotettu vaihto, kun HJK:n valmentaja Antti Muurinen lähetti Valeri Popovitsin kentälle. Pelikellon osoittaessa 84 minuuttia sai Honka vielä luotua jonkinlaista painetta, mutta tulosta se ei muuttanut. Vähän ennen loppua Popovits pääsi väläyttämään osaamistaan, kun hän rakensi hyökkäyksen muutamilla kosketuksilla ja seinäsyötöillä. HJK teki vielä lisäajalla illan kolmannen maalin, kun Dawda Bah rakensi Tuomas Kansikkaalle maalipaikan, josta mies ei erehtynyt.

Näin ollen HJK otti täysin ansaitun voiton ja se osoitti olevansa valmis kesän haasteisiin. HJK:n leiristä yksi oli ylitse muiden ja hän oli toppari Jukka Sauso (upeita katkoja, pelin avauksia, HJK-puolustus onkin saanut jälleen johtajan). Muita onnistujia olivat Sebastian Sorsa, kapteeni Tuomas Haapala ja hyökkääjä Akseli Pelvas.
Hongan peli ei kulkenut tänään ja ehkä joukkueen oli hyväkin palautua takaisin maan pinalle pitkän voittoputken jälkeen. Molemmat joukkueet ovat varmistaneet jatkopaikan Liigacupissa, jonka erittäin mielenkiintoiset puolivälierät alkavat 21.3.

Liigacup jatkuu useilla paikkakunnilla tiiviinä, eikä Veikkausliigan alkuunkaan ole kuin vajaat kaksi kuukautta. Mahtavaa!

HJK-kippari Tuomas Haapala

Honka-luotsi Mika Lehkosuo
<
HJK-luotsi Antti Muurinen

FC Honka otti voiton Jarosta Liigacupissa






Kahdella voitolla tämän vuoden Liigacupin aloittanut Espoon Honka kohtasi Pietarsaaren ylpeyden Jaron. FF Jaro on kerännyt kolmesta ottelusta yhden voiton ja kaksi tappiota. Viime kaudella Jaro sijoittui Veikkausliigassa vasta yhdeksänneksi, vaikka peli kulkikin ajoittain mallikkaasti. Vuonna 1965 perustetun seuran parhaat saavutukset ovat Suomen cupin hopeaa vuosina 1992 ja 1998, sekä Liigacupin hopeaa vuonna 1998. Seuraa on edustanut vuosien varrella monia suuria nimiä kuten: Alexei Eremenko senior, Roman Eremenko, Jari Vanhala, Ville Nylund ja Fredrik Svanbäck. Seuraa valmentaa kolmatta kauttaan Mika Laurikainen (45v.), joka on tuonut Jaroon entistä pelaavampaa tyyliä. Ovi on kuitenkin käynyt viime kauden jälkeen tiuhaan Jaron toimistolla, joten se ei ainakaan ole helpottanut Laurikaisen työtä. Lähtijöitä ovat: Jukka-Pekka Tuomanen(JJK), Jussi Aalto (VPS), Toni Junnila (PoPa), Jussi Roiko (KPV), Niklas Storbacka (?) ja Mathias Kullström (?). Tulijoita on sen sijaan yksi enemmän: Janne Vellamo (TPS), Jani Sarajärvi (TPS), Jani Tanska (KooTeePee), Petter Meyer (GrIFK), Papa Niang (AC Oulu), Heikki Aho (TamU) ja Jesse Öst (JBK).

FC Hongan leirissä vaihtuvuus on ollut hallitumpaa ja joukkue onkin entistä valmiimpi kauden haasteisiin. Tästä hyvänä osoituksena helmikuun alussa pelatun La Mangan kansainvälisen harjoitusturnauksen voitto. Turnauksessa Honka voitti Norjan mestarin Staebaekin, Venäjän liigan viime kauden kuutosen Krylia Sovetovin ja finaalissa kaatui Tanskan liigan FC Nordsjaelland. Honka saikin kovatasoisen turnauksen voiton ja osoituksen, että jo tässä vaiheessa kautta joukkue pysyy kansainvälisessä vauhdissa. Turnaus myös osoitti, että hiljattain kuopatun Royal-liigan tapaiselle talvella pelattavalle sarjalle voisi olla kysyntää?

Nyt ottelu oli valmiina alkamaan. ******************************************
Ottelu lähti heti käyntiin kovalla temmolla ja tilanteisiin mentiin lujaa. 12 minuuttia oli pelattu, kun vielä viime kaudella Kauniaisten GRIFK:ta edustanut Jaron Petter Meyer pääsi avopaikkaan, mutta vimeistely ontui. Heti seuraavalla minuutilla Hongan Joel Perovuo oli laukaisupaikassa. 16 minuutin kohdalla avauskokoonpanopaikan itselleen lunastanut Jami Puustinen pääsi laukomaan kohti maalia, mutta Jaron maalilla Markus Koljander oli tilanteen tasalla. 23 minuutilla pääsi John "taikuri" Weckström laukomaan tarkan kudin, mutta Koljander otti pallon kiinni. Puolen tunnin kohdalla pelin ote oli selvästi kotijoukkueella, mutta Jaro hankasi vastaan. 40 minuutin kohdalla Demba Savage harhautteli mallikkaasti Jaron rangaistusalueella, mutta tulosta ei syntynyt. Tauolle mentiin Hongan hallinnassa. Toinen puoliaika alkoi rikkonaisella pelillä ja erotuomari Antti Munukka saikin olla tarkkana.59 minuutin kohdalla Hongan valmentaja Mika Lehkosuo otti Jami Puustisen, sekä Hannu Haaralan pois ja tilalle kirmasivat Hermanni Vuorinen, sekä Jaakko Lepola. Neljä minuuttia vaihdosta ja Hermanni Vuorinen nousi jo vauhdikkaasti laitaa pitkin.70 minuutin kohdalla peli jatkui tasaisena vääntönä. 80 minuutin kohdalla Jaron Jonas Emet pääsi laukomaan vaarallisesti. Heti jo seuraavalla minuutilla John Weckström laittoi pallon Jaron maaliin Demba Savagen hyvästä esityöstä. 86 minuutin kohdalla Hermanni Vuorinen laukoi tarkasti pallon Jaro-maalin alakulmaan ja ottelu oli paketissa.

Ottelu oli aika rikkonainen, kun Jaro karvasi ylhäältä ja rikkoi näin Hongan pelinrakentelua. Honka varmisti voitolla jatkopaikan Liigacupissa, kun taas Jaron pitää jatkossa ottaa vielä lisäpisteitä. Hongalta erityisesti onnistuivat: Henri Aalto (korvasi lupaavasti Ville Jalastoa), Ville Koskimaa, Rami Hakanpää (johtaja) ja John Weckström. Jarolta poimisin: Jonas Emetin, Marco Matronen ja Sebastian Mannströmin. Viikonlopun jälkeen Liigacup on puolivälissä ja jatkoon menijät alkavat erottua. Ensi viikon perjantaina on Talin jalkapallohalissa pääkaupunkiseudun tämän kauden ensimmäinen "derby", kun HJK saa vieraakseen Hongan kello 19.30 alkavassa taistossa.
**********************************************
Pakko on palata vielä lopuksi viime viikolla pelattuun maaotteluun Portugali-Suomi. Ottelun piti olla kenraaliharjoitus 28.3 pelattavalle elintärkeälle Wales-Suomi MM-karsintapelille ja antaa myös vastauksia Suomen nykykunnosta, mutta ikävä kyllä käteen jäi vain kysymyksiä. Totta puhuen maajoukkueen peli on ollut sekaisin Roy Hodgsonin lähdöstä alkaen. Roy Hodgson tilkitsi Suomen puolustuksen ja meillä olikin viime EM-karsinnoissa yksi Euroopan parhaista puolustuksista. Stuart Baxterin, jota Roy Hodgson suositteli seuraajakseen piti saada myös hyökkäys toimimaan paremmin. Ikävä kyllä tuloksena on ollut "kauhun tasapaino", jossa ei toimi puolustus, eikä hyökkäys. Tämän osoitti viimeistään viime syksynä pelattu Venäjä-Suomi (3-0) MM-karsintapeli, jossa Suomen pelaajat eivät tienneet, mitä tehdä kentällä. Tietenkään Suomen maajoukkueen valmentaminen ei ole helppo homma, kun kapea rinki kärsii aina avainpelaajien loukkaantumisista (viimeksi Teemu Taino ja Mika Väyrynen), sekä moni pelaajistamme Euroopassa kuluttaa vaihtopenkkiä. Muistuukin mieleen Harri Kampmanin sanat, että pääsy arvokisoihin on realistisella pohjalla silloin, kun meillä on kymmenen pelaajaa merkittävissä rooleissa suurseuroissa. Tällä hetkellä niitä on vain kaksi: Sami Hyypiä (Liverpool) ja Petri Pasanen(Werder Bremen), sekä Jussi Jääskeläinen (Bolton) on yksi Euroopan huippumolareista. Itse pelissä onnistujia olivat Jussi Jääskeläinen (jälleen huipputorjuntoja), Sami Hyypiä, Markus Heikkinen ja Jari Litmanen. On uskomatonta, että uudistuneen Veikkaajan (muutettiin naistenlehti tyyliseksi, pieni fontti ja isot kuvat) toimittajan Juha Kanervan sanoin "seuraton ja karjaton" Jari Litmanen on edelleen elintärkeä pelaaja Suomelle. Vastustaja Portugali oli muuten täysin väärä harjoitusvastustaja Wales-peliä ajatellen, koska lusitaanit eivät ottaneet missään vaiheessa tosissaan koko peliä.

Pelon sekaisin tuntein tässä lähdetään kohti Wales-peliä, josta tuloksena ei kelpaa kuin voitto. Toivottavasti Stuart Baxter on nyt kokeilunsa kokeillut, eikä lähde enää rikkomaan Suomen peliä. Alexei Eremenko junior pitää ottaa ehdottomasti mukaan, koska meillä ei ole varaa pitää, niin lahjakasta "taiteilijaa" sivussa ( poistettiin maajoukkueesta rattijuoppouden takia viime keväänä). Myöskin Teemu Pukki pitää nostaa suoraan avaukseen Mikael Forsselin kärkipariksi, ettei Forssel jää liian yksinäiseksi kärjessä. Mikäli tulos Walesista on tappio, niin sitten pitäisi rohkeasti suorittaa sukupolvenvaihdos maajoukkueessa jo U-21 maajoukkueen nuorten ensi kesän EM-kisojen jälkeen ja ottaa tavoitteeksi 2012 EM-kisat. FIFA:n maajoukkueranking ei valehtele, kun vielä toukokuussa 2008 olimme sijalla 34, niin nyt olemme sijalla 61! Nykyistä tilannetta kuvaa hyvin se, että Venäjän valmentaja Guus Hiddink voi valmentaa koko kevään Chelsea:ta ennen 10. kesäkuuta pelattavaa Suomi-Venäjä peliä.
Jaro-luotsi Mika Laurikainen
Honka-luotsi Mika Lehkosuo

Liigacupin avaus Tapiolan Esport-areenalla

Pitkä odotus oli ohi, kun suomalainen jalkapallokausi 2009 pääsi alkamaan Liigacupin muodossa. Cupin, jonka arvostus on noussut tasaisesti ja viime kevät osoittikin, että Liigacupissa pärjänneet joukkueet olivat myös Veikkausliigassa kärkipäässä. Koko maassa parantuneet halliolosuhteet ovatkin kaventaneet tasoeroa huippumaihin. Nyt onkin muodostunut jo tavaksi, että kauden jälkeen vedetään henkeä vain muutama viikko, jonka jälkeen valmistautuminen Liigacuppiin ja uuteen kauteen alkaa. Muistelenkin, että vielä 90-luvulla joukkueet pitivät lomaa aina tammikuun loppuun asti ja sitten ihmeteltiin miksi kyyti oli kovaa kesän europeleissä. Erittäin tärkeää on myös, että joukkueen runko on kasassa uusia pelaajia myöten jo marraskuussa, jolloin valmentaja pääsee ajan kanssa siirtämään pelifilosofiansa käytäntöön.

Viime kaudella lopullisen läpimurtonsa tehnyt FC Honka toimikin nopeasti kauden jälkeen ja uusien hankintojen nimet olivat paperissa jo pari viikkoa kauden päättymisen jälkeen. Tulijoita olivat: hyökkääjä Markus Paatelainen (Inverness), maalivahti Janne Henriksson (FC KooTeePee), puolustaja Ville Koskimaa (VPS) ja puolustaja Jarkko Värttö (GRIFK). Merkittävin lähtijä oli Tero Koskela, joka palasi kotikaupunkiinsa Vaasaan (VPS). Hongan valmentaja Mika Lehkosuo onkin todella tyytyväinen, että hänellä on nyt käytössä 28 sopimuspelaajaa, joiden lisäksi ryhmään voidaan nostaa omia lupaavia junioreita. Merkittävin satsaus tulevaisuuteen oli kuitenkin uutinen, että Honka on palkannut mm. pelaaja-agenttina toimineen Ari Masalinin tekniseksi johtajakseen. Titteli on Suomessa vieraampi, mutta mm. Hollannissa yleinen. Suomessa lähinnä vastaava on urheilutoimenjohtaja, mutta teknisen johtajan työsarka on laajempi. Minusta tämä on merkki, että Honka halusi Masalinin kehittämään nimenomaan seuraa ammattimaisempaan suuntaan ja tuomaan kansainvälistä osaamista.

Kups:issa ovi on käynyt sen sijaan päinvastaiseen suuntaan ja joukkuetta onkin ollut vaikeampi rakentaa, koska Kups säilytti liigapaikkansa viime syksynä vasta karsinnassa FC Viikinkejä vastaan. Lähtijöitä ovat: Jussi Kinnaslampi (?), Hassan Sesay (Örebro), Jarno Kauhanen (?), Harri Ylönen (lop.), Olli Kosonen (lop.) ja Arto Lindberg (TPV). Yksi merkittävä vahvistuskin on tullut, kun Tuomas Kuparinen saapui MyPa:sta. Pitää kuitenkin muistaa, että Kups:illa on useita lupaavia omia junioreita ja uskonkin, että valmentaja Kai Nyyssönen antaa heille nyt vastuuta. Olisiko tänä vuonna esimerkiksi Petteri Pennasen tai Pele Koljosen läpimurtokausi?

Ottelu oli valmiina alkamaan ja ainoa asia mikä ihmetytti oli alkamisaika (15.00), joka karsi yleisöä.

************************************************

Ottelu lähti käyntiin vauhdilla ja selvästi huomasi, että pelaajat olivat intoa täynnä, kun pääsivät pelaamaan. 4 minuuttia oli pelattu, kun Kups:in hyökkääjä Pele Koljonen hankki kulmapotkun ja Miikka Ilo pääsi puskemaan kulmasta, mutta pallo meni hieman yli maalin. Huomioitavaa oli, että hyökkääjä Ilo pelasi nyt vasempana pakkina. Kups tuli alussa ärhäkkäästi ja Honka joutui puolustuskannalle. 7 minuuttia oli takana, kun Honka tuli kuin varkain kesken Kups:in hallinnan ja Jussi Vasara teki maalin. Tähän katkesikin Kups:in selkäranka ja seuraavaksi 13 minuutilla pääsi Aleksandr Kokko nostamaan pallon maaliin yli Kups-maalivahti Joonas Pöntisen. Heti jo seuraavalla minuutilla Jami Puustinen lisäsi Hongan johdon kolmeen maaliin. Kups:in puolustus olikin täysin riekaleina ja varsinkin puolustuksen keskustassa Jesse Miettinen, sekä Partick Turunen olivat täysin yössä. Honka jatkoi pelin pyöritystä tyylillä ja pelikellon näyttäessä 20 minuuttia Puustinen maalasi jälleen. Selvästi huomasikin, että Puustinen oli taas löytänyt kadonneen itseluottamuksen. Seuraavalla minuutilla pääsi Kupsi:in Pele Koljonen läpiajoon, mutta tilanne kuivui kokoon. Kentän laidalla Kups-luotsi Kai Nyyssönen joutui koko ajan huutelemaan ja ohjaamaan peliä, mikä ei ole hyvä merkki. 35 minuutin kohdalla Rami Hakanpää puski maalin kulmapotkusta. Viisi minuuttia edellisestä ja Koljonen pääsi yksin läpi, mutta tulosta ei syntynyt.

Honka jatkoi täydellisellä hallinnalla myös toisella puoliajalla ja pallo pyöri mallikkaasti pelaajalta toiselle. Kups vaihtoi 6o minuutilla Betim Aljun pois ja Tuomas Rannankari juoksi sisään. Honka otti Ville Jalaston, Hannu Haaralan, sekä Aleksandr Kokon pois ja Henri Aalto, Jaakko Lepola, sekä Hermanni Vuorinen tulivat tilalle. Hermanni Vuorinen ehtikin olla vain neljä minuuttia kentällä, kun hän oli jo maalinteossa. 67 minuutilla Pele Koljonen oli jälleen yksin läpi, mutta Tuomas Peltonen Hongan maalilla torjui Koljosen kudin. Vaikutti, että Hongan useat vaihdot sotkivat hieman sen pelinrakentelua ja Kups pääsikin luomaan jonkinlaista painetta. 80 minuutilla Hermanni Vuorinen kuitenkin laukoo ottelun komeimman maalin Kups-maalin vasempaan yläkulmaan.

Näin ollen FC Honka otti vakuuttavan 7-0 voiton, eivätkä numerot taululla valehtele laisinkaan. Hongan leiristä onnistuivat varsinkin Ville Jalasto (keskitykset ja katkot loistavia), Jami Puustinen (löytänyt taas itseluottamuksen ) ja Hannu Haarala (parantaa koko ajan). Kups:in ryhmästä ei ikävä kyllä onnistujia löytynyt. FC Honka osoitti, että sen peli on kunnossa samalla tavalla kuin vuosi sitten tähän aikaan. Niin sen pitääkin olla, mikäli joukkue haluaa todella menestyä kesällä. Hongalla onkin tällä hetkellä ideaalitilanne, kun koko joukkue on terve ja kilpailu pelipaikoista on kovaa. Valmentaja Mika Lehkosuolla riittääkin pohtimista, miten pitää kaikki pelaajat tyytyväisinä.

Liigacup ei missään nimessä saanut arvoistaan alkua, kun tasoero kentällä oli, niin järkyttävä. Ilahduttavaa oli tästä huolimatta, että paikanpäälle oli tullut 180 katsojaa! Esport-areenan ongelmana on kuitenkin olemattomat katsomotilat, jolloin ihmiset joutuvat seisomaan kentän laidalla. Tätä ei mietitty rakennusvaiheessa, koska Espoolla ei vielä tuolloin ollut pääsarjajoukkuetta jalkapallossa.

Kaikista tärkeintä on, että kausi on taas käynnissä! Liigacup jatkuu perjantaina Talin jalkapallohallissa ottelulla HJK-MyPa alkaen kello 17. Veikkausliigan otteluohjelma on myös julkaistu ja täältä näet juhlapäivät! http://www.veikkausliiga.com/Default.aspx?link=/Fixtures.aspx
Kups:in valmentaja Kai Nyyssönen
FC Hongan valmentaja Mika Lehkosuo